Finto.fi:n on koottu sanastoja, joita kirjastot käyttävät sisällönkuvailussa. YSO:ssa ja Kaunossa on myös kirjastoalalla käytettyä sanastoa.
Oppilaitosten kirjastojen sivuilla on sanastoja, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Tiedonhakusanasto, https://sites.uef.fi/tiedonhaku-kirjasto/kirjastosanasto/ ja Omnian Kirjastosanasto selkokielellä, https://omnia.verkkokirjasto.fi/-/kirjastosanasto-selkokielella
Kunta-alan sanastoa on TEPA-termipankissa, https://termipankki.fi/tepa/fi/ ja Valter -valtioneuvoston termipankissa, https://valter.sanakirja.fi/
Englanninkielisiä kirjastoalan sanastoja:
ODLIS Online Dictionary for Library and Information Science, https://odlis.abc-clio.com/
Alla olevassa australialaisessa monikielisessä kirjastoalan...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Eduskunnan kirjaston materiaalista vastausta ei löytynyt, mutta Urho Kekkosen museosta kerrottiin, että Urho Kekkosen pituus oli n. 181,5 cm. Joskus hänen pituudekseen oli arveltu 183-184, mutta siinä on muutama sentti liikaa.
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Emma juontaa juurensa muinaissaksalaisesta nimestä, jonka alkuosana on sana ermin – irmin, joka tarkoittaa ”yleinen” ”suuri”, ”voimakas”. Sama sana ilmenee nimissä Ermgard, Irmgard, eli Emma on alkuperältään sama kuin Irma ”mahtava”, ”suuri”.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Lasten kehitys –hakusanalla löytää varmasti Helmet-hausta parhaat lähteet aiheestasi.Tuloksena on useamman sadan kirjan ja muun materiaalin luettelo, jota voi jonkin verran karsia esim. kielen mukaan. Alla on joitakin yleisluonteisia kirjoja, joista toivottavasti on sinulle iloa ja hyötyä:
- Mitä jokaisen äidin täytyy tietää lapsensa ensimmäisestä ikävuodesta / [Penny Preston (2010)
- Lasten kanssa : ensimmäinen vuosi / Katerina Janouch (2010)
- Kotineuvola : terveys syntymästä kouluikään / Elina Hermanson (2012)
- From birth to sixteen : children's health, social, emotional, and linguistic development / Helen Cowie (2012)
- Vauva : ihmeellinen tarina elämän kahdesta ensimmäisestä vuodesta / Desmond Morris (2008)
Mannerheimin...
Tästä seuraavasta vuorelma.net käsityösivustosta löytyy vuorelma-logon vierestä sivun yläosassa kohta kansallispuvut. Klikkaamalla saat Suomen kansallispuvut kauniina kuvina esiin, joissakin naisten malleissa on myös kuvattuna tytön puku. Kansallispukukuvaa klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi ja malli tulee selvästi esiin. Myöskin pukujen hinnat on mainittu sivustolla. Pukuja voi myös näköjään tilata ulkomaille.
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Sami on lyhennys Samuelista. Samuel on hebreaa ja tarkoittaa Jumala on kuullut tai Jumalan kuulema. Skotlannissa tulkitaan joskus, että Samuel on gaelinkielinen muunnos muinaisskandinaavisesta kesän vaeltajaa tarkoittavasta nimestä.
Niina on suomalainen muunnos Ninasta. Nina on Annan ja Anninan venäläinen hellittelymuoto ja merkitsee armahtava. Espanjassa nimi tarkoittaa tytärtä.
Säde: suomalainen sana.
Lähde: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Henrik Ibsenin (1828-1906) Villisorsa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa 1885. Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää mutta suhteellisen onnellista elämää pienessä ullakkoasunnossaan. Menneisyyden vaikeat tapahtumat ovat jättäneet jälkensä, mutta halu elää on tallella. Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään, joiden aikana vanhat haavat revitään auki, valheet paljastetaan kovalla hinnalla. Kirjan johtoajatus on: "Jos riistätte keskitason ihmiseltä hänen elämänvalheensa, riistätte häneltä samalla onnen."
Vastauksen löydät nimikirjoista, joita kirjastossa on useita. Niistä ilmenee mm., että tämän raamatullisen nimen merkitys hepreaksi on: "Jahve on armollinen".
(Jahve on Jumalan hepreankielisen nimen suomenkielinen lausumismuoto). Johanna on Johanneksen (naispuolinen) sisarnimi. Sekä Raamattu että kaunokirjallisuus ovat tehneet meillä Johannan tunnetuksi. Nimestä Johanna on useita eri puhuttelumuotoja ja muunoksia.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
http://www.behindthename.com/nm/j2.html
http://www.behindthename.com/nm/j2.html#john
Kielenkäyttöämme ohjaamaan pyrkivä uusin arvovaltainen ohjenuora
Kielitoimiston sanakirja. - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006
määrittelee paljasjalkaisen 'syntyperäiseksi'.
Yhtä suvaitsevainen on myös slangisanakirja
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki Paunonen ja Marjatta Paunonen. - 5. p. - WSOY, 2005.
Aikanaan Helsingissä on käytetty samassa merkityksessä sanaa 'paljasklabbinen'.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Antti on vanha suomalainen muunnos Andreaksesta. Andreas on kristillisperäinen nimi ja on tullut meille Ruotsin kautta, jossa se on esiintynyt 1000-luvun riimukirjoituksissa. Andreas on Uudessa testamentissa Jeesuksen apostoli ja Pietarin veli. Varhaisimmat kristilliset nimet olivatkin yleensä apostolien nimiä, kaikkiaan läntinen kristikunta tuntee n. 40 Andreas -nimistä pyhimystä tai autuutettua. Suomalaisista lähteistä apostoli Andreaan muistopäivä löytyy vuodelta 1326. Suomalaisena nimenä Antti löytyy almanakasta vuodesta 1862 lähtien. Kreikaksi nimi tarkoittaa ”miehekästä” ja ”rohkeaa”.
Tapio – nimi juontaa juurensa suomalaiseen mytologiaan ja kansanrunouteen. Nimeä voidaan siis kutsua omaperäiseksi, eli nimeä ei ole ”tuotu” tai...
Nimesi Nelli on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena. Eleonoora taas on alkuaan arabialainen nimi ja se tarkoittaa ”Jumala on valoni”. Nimi Helena on peräisin Kreikasta ja se tarkoittaa ”loistava”.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja / etunimet : Kustaa Vilkuna ; sukunimet : Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Otava, 1988
Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan.
Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös...
Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. Pohjavesi virtaa maaperässä ja purkautuu suoraan järviin, jokiin ja lähteisiin.
Merivesi sisältää vaihtelevan määrän ioneja ja kemiallisia...
Oula on saamenkielinen muunnos Olavista, pidentymä on muoto Oulas. Olav, Olavi sekä latinalainen Olavus ovat muunnoksia muinaisskandinaavisesta nimestä Anleifr, Olafr, Oleifr (anu, ano, esi-isä + laib, jälkeenjäänyt, siis = esi-isiensä vesa, jälkeläinen). Olavi eri muodoissaan on ollut Pohjoismaissa keskiajalta lähtien tavallinen nimi Norjan marttyyrikuninkaan ja suojeluspyhimyksen Olavi Pyhän (k. 1030) ansiosta. Pyhän Olavin muistopäivä on ollut keskiajalta lähtien hänen kuolinpäivänsä 29.7.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 lähtien eri asuissa: Olaus, Olavus, Olavos, Olof, Olawi ja 1908 lähtien Olavi. Ruotsinkielisessä almanakassamme ovat nykyisin muodot Ola, Olav, Ole, Olle, Olof. Saamenkielisen almanakan mainitsemat...
Nettihaussa ei tullut esiin mitään selviä trendejä. Osassa sivuja sanottiin ettei keskisormissa ole suosittua pitää sormuksia, koska se ottaa yleensä eniten painoa esim. kassia kantaessa, toisaalla taas että se on suosittu sormi. Sormuksen keskisormessa sanottiin useimmiten tarkoittavan tasapainoa ja vastuullisuutta, oletettavasti koska se on keskellä. Englanninkielisessä wikipediassa kerrottiin aseksuaalien käyttävän mustaa sormusta oikean käden keskisormessa.
Ikävä kyllä nyt korona-aikaan en päässyt tutustumaan kirjaan Rings : jewelry of power, love and loyalty, jossa voisi olla jotain aiheesta.
Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (käännetty saksaksi)
- Rebekka ja kesäprinssi (käännetty japaniksi)
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa Lehtinen...
