Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Yleisellä tasolla voi vastata lyhyesti, kyllä ovat "jotain sukua". Kaikissa eurooppalaisissa on jonkin verran idästä (Aasiasta) peräisin olevia perintötekijöitä aivan kuten kaikilla Aasiassa elävillä on lännestä peräisin olevia perintötekijöitä. Mutta kun asiaa ruvetaan tarkentamaan, joudutaan erittäin monimutkaisten kysymysten äärelle. Ensimmäiseksi pitäisi määritellä, kuka on "suomalainen". Nykyisin Suomi-nimisen valtion alueella elävillä ihmisillä on hyvin sekalainen perimä, vaikka hyvin karkealla tasolla väestö jakautuu "läntiseen" ja "itäiseen" suurryhmään. Ei ole yhtä "suomalaista", jonka perimä voitaisiin yleistää. Saamelaisen suomalaisen perimä poikkeaa ahvenanmaalaisen suomalaisen perimästä siinä missä jokaisen yksilön perimä...
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteisestä Osoitepalvelusta. Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=87
Internetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Eniro Ruotsissa http://www.eniro.se/ Gulesider Norjassa http://www.gulesider.no/ Krak Tanskassa http://www.krak.dk/
Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/person
Vanhat Helsingin Sanomat löytyvät Pasilan kirjastosta mikrofilmattuina. Jos henkilön kuolinpäivä on tiedossa, täytyy selailla lehtiä siitä eteenpäin, sillä listaa kuolinilmoituksista ei ole tarjolla.
Mikrofilmejä pääsee käyttämään Pasilan kirjaston yläkerrassa mikrofilmilaitteella. Tällä hetkellä filmiltä ei saa tulosteita, mutta tarvittaessa ruudulta voi ottaa valokuvia. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey….
Vuoteen 1910 asti Helsingin Sanomat löytyvät digitoituina Kansalliskirjaston sivuilta osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=C…. Vuosien 1911–1920 lehdet on digitoitu myös, mutta niitä pääsee lukemaan vain...
Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
Oy JA-RO ab on pietarsaarelainen yritys, joka oli joukkueen perustajajäsenten työnantaja. Yritys lupautui joukkueen pääsponsoriksi. Jalkapallojoukkue FF Jaro JS oli maan ensimmäinen seura, joka kantoi pääsponsorinsa nimeä. FF Jaro JS perustettiin 18. joulukuuta 1965.
Firman nimi on lyhennys sanoista Jakobstads Rostfria, teoksesta Femtio rostfria (s. 12) löytyy tietoa firman nimen historiasta, joka alunperin oli perustajien nimistä muodostettu, mutta vaihdettiin myöhemmin nimeksi Jakobstads Rostfria, suomeksi Pietarsaaren Ruostumaton:
"I starten var firmanamnet Sundqvist & Willman efter grundarna, men när företaget efter ett år infördes i handelsregistret var det under namnet Jakobstads Rostfria. På hösten 1954 ombildades firman till...
Pentti Lempiäinen kertoo "Suuressa etunimikirjassaan" Kira-nimen (Kyra) olevan alunperin katolisen kirkon pyhimysluettelosta löytyvän syyrialaisen pyhimyksen nimi 400-luvulta. Erakkotytön kerrotaan eläneen täysin vaiti koko vuoden helluntaipäivää lukuunottamatta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä 28.2. Eeva Riihosen teoksessa "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan taas nimen olevan venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, "kyrenelainen nainen). Kiran suomalainen muunnos on Kiira. Eero Kiviniemen teoksissa "Rakkaan lapsen monet nimet" ja "Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen" kerrotaan Kira- ja Kiira-nimien yleisyydestä. Esim. vv.1980-1991 annettiin Kiira-nimi 133 kertaa ja Kira 135 kertaa. Kira on...
Fraasien, sanontojen ja idiomien alkuperää on useimmiten hyvin hankala selvittää. Tässäkään tapauksessa en onnistunut löytämään mistään käytettävissäni olevista lähteistä tietoa siitä, onko tämä vertaus peräisin jostakin tunnetusta lähteestä.
Sen sisältö sen sijaan on helposti ymmärrettävissä. Perinteisten daalioiden (Dahlia) vanha kansanomainen nimitys on joriini, ja daalioiden juurakot ovat muhkuraisia ja eri suuntiin sojottavia. Kuvia juurakoista näkyy esim. täällä: http://www.asuntomessut.fi/blog/sarin-puutarhat/daalian-talvisailytys
Todennäköisesti joku vain on keksinyt osuvan vertauksen kuvaillakseen mielestään ei kovin kauniita varpaita.
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä...
Nimi Daniela on nimen Daniel naispuolinen vastine, joka esiintyy ruotsinkielisessä almanakassa. Daniel tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ’jumala on tuomarini’. Nimi Daniela on ranskan kielessä Danielle, italiassa Daniella, slaavilaisissa kielissä Dana. Englantilaisella kielialueella Danaa pidetään muunnoksena tanskalaista tarkoittavalle sanalle dane. Irlannissa sen iirinkielinen kantasana merkitsee kiihkeää.
Nimi merkitsee kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Nimi Leoni on...
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1874 1 hopeamarkan kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-100 €. Suomen Numismaatikkoliiton (www. numismaatikko.fi/ ) huutokaupoissa v.2006 v.1874 kolikko näyttäisi myydyn 20,- € hintaan Keski-Suomen Numismaatikkojen huutokaupassa 18.3.06 ja v. 1952 500 mk olympiakolikko 25,- € hintaan.
Kari Hotakainen on syntynyt 1957 Porissa. Turun Sanomien julkaisemassa jutussa 5.12.02 hän kertoo olevansa "maalta, seudulta jossa ei ollut paljon edes katuvaloja". 1970-luvun alussa hän on asunut Rautalammilla Pohjois-Savossa. Tämä ilmenee Helsingin Sanomissa 25.2.2001 julkaistusta artikkelista, jossa hän kertoo siitä, kuinka suuri vaikutus tuolloin uudella Mikko Niskasen ohjaamalla elokuvalla Kahdeksan surmanluotia oli häneen, Rautalammin kylään ja ehkä koko Suomen maaseutuun. Anna-lehden (nro 37, 1999) artikkelissa Hotakainen kertoo viettäneensa osan lapsuudestaan myös Pihtiputaalla. Hän kertoo kirjoittaneensa Ystäväni-kirjoihin, että "inhoan käärmeitä ja tyttöjä, mieliruokani ovat lihapullat ja haaveenani on tulla...
Kaari Utrio on paitsi historiallisten romaanien kirjoittaja, myös tietokirjailija. Kummaltakohan suunnalta mahdat asiaa lähestyä?
Tietokirjailijana hän on käsitellyt erityisesti naisen sekä lapsen ja perheen historiaa, esim. Eevan tyttäret (1984), Kalevan tyttäret : Suomen naisen tarina (1986),Familia: eurooppalaisen perheen historia 1-6 (1995-1997) tai Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen (2001).
Utriosta kerrotaan mm. kirjoissa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999), Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Sain roolin johon en mahdu (1989). Näissä mainitaan esim. teokset Pirita, Karjalan tytär ja Aatelisneito, porvaristyttö sekä Sunneva -kirjat alkutuotannosta. Uuden vaiheen tuotannossa aloitti Isabella, myös Vendela ja...
Kollega kirjaston lastenosastolta kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan Harry Potterin kohderyhmään kuuluvat lapset kolmas-neljäsluokkalaisista ylöspäin. Tätäkin nuoremmille lapsille monet vanhemmat ovat lukeneet Harry Potteria iltasatuna ääneen. Tietysti kirjasuositukset riippuvat aina hyvin paljon lapsesta ja hänen kiinnostuksistaan, toiset aloittavat jo aikaisemmin lukemaan kirjoja, joihin ikätoverit tarttuvat vasta myöhemmin. Harry Potter -sarja myös vakavoituu loppuaan kohden, päähenkilöiden varttuessa ja käsittelee loppupuolella enemmän nuorten ongelmia. Alkupään kirjat sijoittuvat vahvemmin koulumaailmaan ja niissä on myös enemmän huumoria ja siksi ne varmastikin ovat enemmän nuorempien lasten mieleen.
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
