Tikkakosken tehtaan toimintaa on ollut vuosina 1893-1986. Sen perusti Luonetjoen padotun yläkosken, sahan ja jauhomyllyn maa-alueelle insinööri Gabriel Wilhelm Martin Stenij. Aluksi oli sahatoimintaa, myöhemmin tuotantoon on kuulunut sahojen ja myllyjen koneosia, aseita (mm. Suomi-konepistooli, josta on käytetty nimeä "Maailman paras ase"), auton liukuestenastoja ja Tikka-ompelukone.
Vuonna 1939 aloitti toimintansa kallioon louhitussa tunnelissa ammustehdas, jossa valmistettiin armeijalle 12,7 mm lentokoneenkonekiväärien ja 20 mm panssaritorjuntakiväärien ammuksia. Näiden lataustyö tapahtui tunnelitehtaan lähistöllä useissa erillisissä rakennuksissa räjähdysvaaran minimoimiseksi. Tämä tieto löytyy teoksesta
Mäkinen, Martti: Oy Tikkakoski...
Pikaisella haulla löysin tällaisen sivuston:
https://auctionet.com/
Se on ruotsalainen ja näyttäisi kattavan myös Norjan, Saksan ja Puolan alueita.
enemmän rakennusalaan liittyviä osoitteita ovat
http://www.klaravik.se/
https://psonlineauktioner.se/
http://www.tradera.com/bygg-verktyg-32
http://www.maskinplatsen.se/ads/forsale/auksjon-dekk_JmM5OTE5JmEy.htm?L…
http://www.retrade.no/
https://www.netthandelen.no/
Google-kääntäjällä eli osoitteessa translate.google.com. Jos pdf-sivu on netissä, niin kopioi sen osoite käännöskenttään, valitse kielet ja paina Käännä-painiketta. Jos pdf-tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se. Sitten vain kääntämään.
Nimi Hemmi on puhuttelumuoto nimestä Hemminki. Hemminki-nimi on alkujaan muunnos joko pohjoismaisesta Hemmingistä, jonka merkitys on epäselvä tai nimestä Henning, joka puolestaan on saksalainen muoto nimistä Henrik ja Johannes.
Mertsiä käytetään itsenäisenä naisennimenä jonkin verran, lisäksi se on yksi Meerin puhuttelumuodoista. Miehennimenä Mertsi (tai Mertti) on peräisin tunnetun Genoveva-legendan herttuattaren pojan nimestä Smertsi.
Nimi Valdemar on alun perin tanskalainen muodostelma slaavilaisesta Vladimir-nimestä. Nimen alkuosa valde tarkoittaa ’valtaa’, loppuosa mir ’rauhaa’.
Allan on alun perin englantilainen (kelttiläinen) nimi, jonka merkitys on epäselvä. Nimi on ilmeisesti lähtöisin Bretagnesta, ranskassa siitä on olemassa...
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Julkaisun nimiölehti tarkoittaa nimiösivua ja sen kääntöpuolta. Nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään julkaisun tekijä/tekijät, nimeke/nimekkeet, osan numero jos kyseessä on moniosainen teos sekä julkaisutiedot (=kustantaja ja/tai julkaisija, kustannuspaikka/-paikat ja julkaisuvuosi). Nimiösivun kääntöpuolella ilmoitetaan painos, copyright-tieto, mahdollisten avustajien nimet, ISBN-tunnus sekä kirjapaino ja kirjapainon kotipaikka.
Lisäksi toimittajat ilmoitetaan nimiösivulla, ja nimien yhteyteen liitetään maininta "toimittajat" tai vastaava. Kustantajana pidetään yksityishenkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitetun kirjan riippumatta siitä, myydäänkö kirjaa vai jaetaanko ilmaiseksi.
Suomessa ISBN-tunnuksen antaa...
"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja...
Merja on suhteellisen uusi 1950-luvulla yleistynyt nimi, joka on saatu suomensukuisen muinaiskansan merjalaisten mukaan. Merjalaiset elivät yli tuhat vuotta sitten Keski-Venäjällä, mutta kuolivat sukupuuttoon eli sulautuivat ympäröivään valtaväestöön (slaavilaisiin) 1000-1500-lukujen välisenä aikana.
Merja ei merkitse japaniksi, kiinaksi tai latinaksi mitään. Sanan kanta lienee siis suomalais-ugrilainen.
Lisätietoa merjalaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Merjan_kieli
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat - Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1999)
Adelia ja Adeliina ovat molemmat Adélen ja sen kantanimen Adelheidin kansanomaisia muunnoksia, ja kaikkien näiden taustalta löytyy merkitys 'aatelinen', 'jalosukuinen'.
Nimeä Hellin pidetään lappalaisena, vaikka luultavasti kyseessä on alkuaan suomalais-karjalainen naisennimi, joka on muodostettu nimestä Hellä venäläisellä in-johtimella. Hellä taas on suomalainen muunnos nimestä Helena, joka on kreikkalaista alkuperää ja merkitsee 'loistavaa'. Nimellä on myös yleiskielinen merkitys 'lempeä, herkkä', minkä perusteella Hellä yhdistyy useisiin 1900-luvun alussa suosituimmillaan olleisiin nimiin, joiden aiheena oli jokin hyvä ja toivottu luonteenpiirre.
Vilpas on suomalainen muunnelma nimestä Filippus, joka tarkoittaa 'hevosten ystävää'....
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Alikersantti Antero Rokka astelee jatkosodan tantereelle päättäväisesti ja mutkattomasti. Hän aloittaa sinuttelemalla komppanianpäällikköä, ja jatkaa ilmoittamalla, että menee samaan porukkaan kaverinsa Suen Tassun kanssa. Koko esiinmarssi tapahtuu tietysti nopealla karjalan murteella.
Lähes välittömästi ja kuin luonnostaan Rokka asettuu ryhmänsä henkiseksi johtajaksi. Eikä tämä ole ihme: Rokka soti jo Talvisodassa, hän on muita vanhempi ja kaiken lisäksi hitonmoinen sotilas. Rokan kotitila on jäänyt rajan toiselle puolelle, Karjalan Kannakselle, joten hänellä on konkreettinen tavoite sodassa.
Rohkea Rokka on, mutta ei tyhmänrohkea. Järkevyys ei ole rohkeudesta pois. ”Soas mie teen mitä pittää, mut leikkimää mie en ala”, Rokka sanoo...
Hei!
Tässä muutammia kirjavinkkejä:
Järvenpää, Leena : Surun portilla (1987)
Raski, Maija : Värssykirja (tästä on olemassa useita painoksia)
Uusi värssykirja (useita painoksia)
Internetistä esim. näiltä sivuilta löytyy runoja ja aforismeja:
http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
http://www.sirolansaatio.fi/riimit.htm
Osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Sinikka Nopola kirjoittaa hauskasti, mutta hänen kirjansa eivät ole näytelmiä vaan murteella kirjoitettuja hauskoja tarinoita. Päähenkilöinä ovat Eila ja Rampe ja heidän tyttärensä Likka, esim. kirjassa Eila, Rampe ja elämän tarkoitus. Muutama vuosi sitten Ryhmäteatteri esitti näytelmän nimeltä Kaaos, kirjoittanut Mika Myllyaho. Se on tragikoominen näytelmä kolmesta naisesta, jotka yrittävät elää naisen elämää roolipaineisessa yhteiskunnassa. Irja Sinivaaran kirjassa Naisten viikko ( Tammi 2007) ovat kertojina seitsemän naista, jotka ovat saanet nimensä heinäkuisen kalenteriviikon mukaan ja jotka kaikki rakastavat Jaakkojaan.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anopola+sinikka/anopola+sinikka/1%2…...
Rekisterinumero ei sinänsä ole tietoa, jota ei voi näyttää. Mutta rajoituksia on saatujen tietojen käytössä.
Rekisterinumeron haltijan tiedot ovat kenen tahansa saatavissa maksullisista palveluista kuten Autorekisterikeskuksesta. Heidän sivuiltaan pääsee Trafin käyttöehtoihin, jossa on kerrottu lainkohdat ajoneuvoliikennerekisteristä annetusta laista sekä käyttäjän oikeudet saamaansa tietoon. Ks.: https://www.autorekisteri.fi/index.php/kayttoehdot/trafin-kayttoehdot
Autorekisterikeskuksen palvelulla on käyttöehdot, joissa on tarkkaan kerrottu palvelun käyttäjän rajoituksista. "Käyttäjä vastaa siitä, että hän ei tallenna, levitä, lähetä tai välitä Palvelussa tai Palvelun kautta tekijänoikeudella, tavaramerkkioikeudella tai muulla...
Saana nimi tuli käyttöön jo 1890-luvulla, mutta pysyi kauan harvinaisena. Almanakkaan se otettiinkin vasta 1984 ja sijoitettiin tällöin äänteellisen samantapaisuuden takia Sainin pariksi. Juhlapäivä on 17.10. Nimen vähitellen tapahtuneeseen yleistymiseen on arveltu vaikuttaneen Lapin romantiikan ja sinne suuntautuneen matkailun lisääntymisen. Saana tunturi Luoteis-Lapissa on suosittu näköalapaikka ja retkeilukeskus ja jos etunimi Saana tulee tästä, se kuuluu samaan nimiryhmään kuin esim. Inari ja Salla.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Monilla koulutusaloilla voi kouluttautua tai töitä etsiessään hakeutua nimenomaan lapsityötä tekemään. Tällaisia kasvatusalan tutkintoja ovat vaikkapa lapsi- ja perhetyön tutkinto ja nuorisotyön tutkinnot. Opettajan ammatteja on monia, mm. luokanopettajan, aineenopettajan ja lastentarhanopettajan ammatit, tai esim. musiikkipedagogin ammatti.
Monissa hoitoalan töissä työskennellään lasten parissa: lähi- ja sairaanhoitajan, samoinkuin lääkärin ja hammaslääkärin on mahdollista erikoistua lasten kanssa työskentelyyn.
Myös esim. kirjastoalalla voi hakeutua lastenkirjastotyöhön.
Kannattaa tutkia ammatinvalintasivustoja. Niiden avulla voi löytää aloja tai ammatteja, joista ei ole kuullutkaan:
http://www.opintoluotsi.fi/
http://www....
