Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
Kysymykseen voisi löytyä vastaus Median museo ja arkisto Merkistä. Linkki Merkkiin.Merkin etusivulla kerrataan:"Tervetuloa Median museo ja arkisto Merkin sähköiseen arkistoon! Tietokantaamme on koottu arkiston luettelointi- ja hakutiedot sekä digitoidut aineistot. Pääset tutustumaan aineistoihin haku- ja selaus-toimintojen kautta. Haluatko tilata aineistoa tutkittavaksi tai tarvitsetko apua tietokannan käyttöön? Ota yhteyttä meihin puhelimitse 040 1416305 tai sähköpostitse arkisto@hssaatio.fi." Tein kokeeksi haun vapaasanalla Ilta Sanomat. Linkki hakutulokseen.Myös Kansalliskirjastossa pääsee tutkimaan Ilta Sanomien sisältöä vuodelta 1998. Linkki Finna hakutulokseen.
Hei,Tanka on klassinen runomuoto, jonka kulta-aika oli tosiaan vuosisatoja sitten, vaikka vielä 1800-199-luvuillakin on tähän muotoon kirjoittavia runoilijoita. Suomennettuina on kyllä lähinnä noita vanhempia mainitsemisia Tuomas Anhavan kääntämiä tankoja.Toki suomalaisia tankarunoilijoitakin on. Näistä voisi mainita vaikkapa Arto Lapin Kukko puussa, Harakan paja ja Ortavan portaat -runokokoelmat.Lisää voit hakea kirjaston tietokannasta asiasanalla "tankat".
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
Tupakansuodattimen hyödyistä on vaikeaa löytää tutkimusta. Nykytutkimuksessa on tuotu esiin sen haitallisia vaikutuksia. PubMed:in kautta löytyvissä lääketieteellisessä julkaisuissa savukkeiden suodattimista löytyy tutkimuksia, cigarette filters - Search Results - PubMed. Useimmat niistä näyttävät tuovan esille suodattimen kemikaalit ja niiden vaarallisuuden, myös sen, että suodattimet herättävät väärää turvallisuuden tunnetta. Suomen ASH ry:n sivustolta löytyy suomenkielistä tietoa tupakan filtterin myrkyllisyydestä. Tässä linkki sivustolle: https://suomenash.fi/uutiset/2021/tupakan-filtterit-haitta-terveydelle-ja-ymparistolle/ Suomessa tupakkatuotteita valvoo Valvira, Tupakkatuotteet | Valvira sekä terveysvaikutuksia Terveyden ja...
Nimeä ei löytynyt paikannimijulkaisuista, joten varmaa tietoa alkuperästä ei pystynyt selvittämään. Myöskään kotimaisten kielten keskus ei enää vastaa etymologiaa koskeviin kysymyksiin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana rio kuitenkin tarkoittaa risua (esim. kompastui rioon ja kaatui). LähdeNykysuomen sanakirja, osa 4: O-R: https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951…
Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen...
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Loisto-kirjastoihin tehdyt varaukset voi perua ottamalla yhteyttä asianomaiseen kirjastoon puhelimella tai sähköpostilla. Mikäli varauksen on tehnyt itse verkkokirjastossa, niin sen voi käydä myös perumassa sitä kautta.
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu on lähinnä tuon kaltaista on Vanhat kartat -sovellus, mutta siinä ei ole karttoja 1600-luvulta, varhaisimmat ovat 1800-luvulta. Historiallisia karttoja voi tutkia Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -kokonaisuudesta, https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat. Myös Heikki Rantatuvan Historiallset kartat -sivustolla on laajasti tietoa vanhoista kartoista sekä pääsy karttoihin. Molemmissa on yleiskarttoja 1600-luvultakin, mutta ne ovat siis vanhoja karttoja, eivät uusia, joissa olisi vanha tilanne. Historialliset kartastot eivät yleensä kuvaa myöskään seutuja samoin kuin peruskartta. Suomen historian kartastoja löytyy Helmet.finna.fi:stä useita, https://helmet.finna.fi/Search/Results...
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
