This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184).
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
1973 valmistuneen Pihlajiston ostoskeskuksen kyljessä olevassa Montussa sijaitsi ennen suihkulähde ja siitä on kulkenut alikulku Salpausseläntielle. Alla olevasta linkistä löytyy kertomusta siitä, miten Monttua uudistettiin talkoovoimin vuonna 1995 ja useita kuvia. Alemmasta linkistä myös hieman lisätietoa Montusta, sekä yleisesti koko alueesta.https://www.ostaritutkimuksia.net/ostarit/pihlajistohttps://pihlajisto.fi/viikinmaki-pihlajisto-kotikaupunkipolku/
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Parhaimman kuntoluokituksen kolikoita löytyy hyvin harvoin, koska rahan pitäisi olla täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Vuoden 1901 Nikolai II 5 pennin kolikko on täysin virheettömänä (kuntoluokka 10) 130 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, ehkä patinoitunut) 5 euron arvoinen ja yleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen.Lähteet ja lisätietoaSuomen kolikot ja setelit n. 1400-2023: luettelo arviohintoineen (2023) https://finna.fi/Record/anders.1938176?sid=4783254173Numismaatikon keräilyopas (2018) https://finna.fi/Record/outi.2141493?sid=...
Kyselin asiaa myös muilta tähän palveluun vastaajilta, mutta ikävä kyllä täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt.Tässä joitain ehdotuksia: Tammen Lepakko-sarjassa on Eric Amblerin kirja Oikeuden pitkä käsi, jonka kansikuva täsmää aika hyvin.Sapo-sarjan, Salama-sarjan ja Lepakko-sarjan kirjoja on ilmestynyt mainitsemanasi aikana tai aiemmin. Voisit etsiä näitä sarjoja esim. Googlen kuvahaulla, josko jonkun kirjan kansi näyttäisi tutulta. Ihan kattavasti kansikuvia ei haulla kuitenkaan löydä.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Kirjaston tietokannassa on hieman puutteellisesti asiasanoitettu Länsi-Saksaan sijoittuvia kirjoja. Mutta esimerkiksi Gunter Grass, Siegfried Lenz ja Heinrich Böll ovat lännen puolella vaikuttaneita kirjailijoita, kun taas esimerkiksi Christa Wolf DDR:ssä. Suosittelen myös tutustumaan teokseen Muistijälkiä : esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (Avain, 2010, toimittaneet Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), jossa esitellään syvällisemmin saksalaista kirjallisuutta ja josta löydät varmasti hyviä lukuvinkkejä. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:https://piki.finna.fi/Kirjasammossa on myös vinkattu saksankielistä nykykirjallisuutta. Vaikka teokset ovat tuoreempia, niiden tarinat saattavat osassa sijoittua...
Oranssit kehykset kuorma- ja pakettiautojen rekisterikilpien ympärillä ovat merkki siitä, että ajoneuvolla harjoitetaan kaupallista tavaraliikennettä, ja että ajoneuvon haltijalla on liikennelupa. Liikennelupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenneluvan pakollisuus riippuu siitä, kuinka painavaa ajoneuvoa ammattimaisessa tarkoituksessa kuljettaa. Hakemusmaksu on 290 euroa. Liikennelupaan sisältyy monenlaisia yksityiskohtia ja velvoitteita, joista löytyy lisää tietoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n internetsivuilta: Liikennelupa - SKAL.
Siiri Angerkoskesta ja hänen puolisostaan Kaarlo Angerkoskesta on julkaistu yhteiselämäkerta:Kari Uusitalo: Siiri ja Kaarlo: näyttelijäparin tarina (Edita, 2002)Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi)Muutamia kiinnostavia nettiartikkeleita Siiri Angerkoskesta:Siiri Angerkoski piti Puupää-elokuvia hölynpölynä - Kotiliesi.fiSiiri Angerkoski: Yhden roolin vanki – Valkokankaan varjot 4/10 | ApuLegendaarisen näyttelijän viimeistä roolia varjosti surullinen salaisuus (iltalehti.fi)Tällainen oli Siiri Angerkoski, sadan elokuvaroolin nainen | YleAngerkoski, Siiri (1902 - 1971) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää – saatikka sen nimistä...
Seppo Rihlaman teoksessa Värioppi (1997) käydään läpi monenlaista väreihin liittyvää terminologiaa (s. 31 - 32):Pastelliväri on erittäin valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä. Sanonnat taitettu, murrettu ja varjostettu [väri] tarkoittavat kaikki lähes samaa asiaa.Samea väri on erittäin harmaapitoinen tai varjostettu valkopitoinen väri.Synkkä väri on mustapitoinen väri.Varjostettu väri on mustapitoinen väri.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aikalaisarvosteluja Huovisen Lentsusta on lehtiin rajatun Finna-aineistohaun mukaan ainakin seuraavissa julkaisuissa:Kaleva 15.10.1987 (Matti Kuusi: Synkeän-hauska kirja suomalaisten räkätaudista)Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 35 (1979) : 1, s. 37 (Paavo Leinonen)Suomen kuvalehti 62(1978) : 40, s. 40-42 (Eero Marttinen: Tässä maassa riittää rassaamista)Kanava 6 (1978) : 9, s. 568-569. (Leo Lindsten)Parnasso 29 (1979) : 3, s. 186-187. (Jarkko Laine: Kotimainen J'accuse)Näistä Turun pääkirjastossa saatavilla on vain Parnasson sidotut vuosikerrat. Jarkko Laineen arvio ainakin vaikuttaa positiiviselta, Laine kuvaa teosta pamfletinomaiseksi mutta myös hauskaksi, taiturillisesti kulkevaksi, pirulliseksi ja inhorealistiseksi....
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se
Rockway-palvelu poistui Helmet-kirjastoista 15.8.2024.Kuntien yhteinen E-kirjasto korvaa Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut | | helmet.fi (finna.fi)
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
