Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja...
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen.
Pahoittelen, että vastaus on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa. Täsmällistä vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tilastotietoja vaarallisten kemikaalien kuljetuksesta kuitenkin on olemassa.
Traficomin sivulla on tutkimus, jossa selvitetään vaarallisten aineiden kuljetusta Suomen maanteillä vuonna 2017. Tutkimuksessa on käyty läpi kuljetusten eri vaiheita. Linkki tutkimukseen:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficomin%20julkaisuja_4_2019_VaarallistenAineidenKuljetukset2017.pdf
Tilastokeskus kerää tilastoja myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta kotimaan tieliikenteessä. Sivulta voi hakea taulukot eri vuosilta. Vaarallisten aineiden kuljetukset kotimaan tieliikenteessä muuttujina Vaarallisten aineiden...
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry voisi olla etsimäsi kaltainen yhdistys.
Sieltä löytyy esimerkiksi oikeusfilosofi, joka erikoistunut luonnonoikeusteorioihin.
https://www.sofy.fi/oikeusfilosofit-suomessa/oskari-juurikkala/
Runo on varmaankin Zacharias Topeliuksen Lapseni. Se on julkaistu Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjan 8. osassa (6.p. 1947) ja saman sarjan kaksioisaisen laitoksen osassa 2 (1982). Meidän kokoelmassamme on kaksi koulun lukukirjaa, joihin runo sisältyy. Lasten lukukirja : oppikirja koulua ja kotia varten, toimittanut Alli Nissinen on vuodelta 1899 ja Linda Heiskasen Oma aapinen vuodelta 1980, joten kumpikaan näistä ei ole voinut olla koulukäytössä 1960-luvun alussa, mutta jossakin senaikaisessa lukukirjassa runo on hyvinkin voinut olla mukana.
Lapseni
Pikku Tuttu Luutanen,
aina kiltti käskien.
Laassut olet aamust' asti
lattioita ahkerasti.
Nyt sun otan lapseksein...
Alakouluikäisiä kiinnostaa yleensä hyvin monenlainen kirjallisuus sarjakuvista ja tietokirjoista lastenromaaneihin ja nuortenromaaneihin saakka.
Hyvää tietoa lasten lukemiseen liittyvistä asioista saat esimerkiksi näistä kirjoista:
Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä - pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn
Haaro, Katajamäki, Peltonen, Ylihärsilä: Käsikirja lukupiireihin (voit ladata sen täältä: https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/08/Lukuklaani_K%C3%A4s…)
Internetistä löytyy myös todella paljon hyviä sivustoja, joissa on tietoa lasten lukemisesta ja lukemisen edistämisestä, tässä pari esimerkkiä:
Niilo Mäki instituutin Lukimat-sivusto: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1...
Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
En valitettavasti löytänyt sanoja kirjastojen kokoelmista tai verkosta. Ainoa tapa saada ne lienee kuunnella kappaletta, esimerkiksi Youtubesta tai levyltä ja tulkita ne niin.
Valitettavasti kirjaa ei löytynyt. Etsin Kirjasammosta noilla päähenkilöiden nimillä ja moottoripyörällä, mutta ei tärpännyt, https://www.kirjasampo.fi. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Helmet-verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "vesivarat" muun muassa alla listatut tietoteokset, jotka voisivat sopia toiveisiinne. Näyttää siltä, että aivan viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt uusia teoksia suomeksi kyseisestä aiheesta. Lisäsin listalle myös yhden englanninkielisen teoksen, joka on vuodelta 2023.Nollapäivät : kun kaupunki kriisiytyy / Annu Kekäläinen (2021)Rajaton vesi, rajalliset vesivarat / Jorma Keskitalo (2017)Veden varassa : globaali kamppailu oikeudesta veteen / Maude Barlow (2013)Kirja vedestä / Anja Portin (2010)Vesi : maailmanlaajuisen kriisin syyt, seuraukset ja kustannukset / Julian Caldecott (2009)Välttämätön vesi : hyvinvointi, luonto, tulevaisuus / Tanja Krämer (2009)The last drop : solving the world's...
