Syntymäpäiväkortteihin sopivia runoja kannattaa etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Sydämeni laulut: kauneimmat suomalaiset runot (2014)
Muista runolla: nykyrunoutta vähän joka juhlaan (2009)
Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen (2010)
Myös verkkoon on koottu moneen tilanteeseen sopivia runoja. Tutustu esimerkiksi seuraaviin:
Onnitteluruno- ja värssypankki
Syntymäpäiväruno- ja värssypankki
Birgit-mummu
Huom! Sivut sisältävät mainoksia.
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Teoksen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" alkuteokset ovat The adventures of Sherlock Holmes, The memoirs of Sherlock Holmes ja The return of Sherlock Holmes.
"Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" -teoksen sisällysluettelossa ei kuitenkaan ollut teosta nimeltä Hopeatähti - kenties kyseinen kertomus on suomennettu jollain toisella nimellä?
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
Tästä listasta näet, mihin Helsingin kirjastoihin Ilta-Sanomat tulee ja kuinka kauan sitä missäkin säilytetään: http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xilta-sanomat&searchscope=2&l=…
Voit siis käydä valokopioimassa haluamaasi lehteä näissä kirjastoissa. Alkuperäistä lehteä ei kuitenkaan voida antaa pois, koska kirjastot siis säilyttävät sen sovitun ajan. Joistakin kirjastoista on mahdollista saada vanhoja lehtiä säilytysajan umpeuduttua, mutta viime maanantain lehteä ei vielä voi saada. Jos valokopio ei riitä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lehden kustantajaan.
Kaukolainat ja kaukolainatilaukset eivät näy HelMetin kautta asiakkaan omissa tiedoissa, koska ne tilataan ja lainataan eri järjestelmällä. Sinun kannattaa kysyä kaukolainatilaustesi tilannetta suoraan oman kaupunginkirjastosi kaukopalvelusta. Tässä yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17-19. Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä, vaan asianajajan puheille pääsee jonottamalla. Lisätietoja: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/asianajajat.htm
Hei!
Kyseistä kirjasarjaa on suositeltu noin 12-vuotiaasta ylöspäin.Toki on hyvä ottaa huomioon lukijan mieltymykset ja millaisia kirjoja on lukenut aikaisemmin.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Helmetissä tehty varaus liikkuu varausjonossa, jos edellä olevat varaukset ovat lukitsemattomia varauksia. Jos olet varausjonossa sijalla 3 ja lukitset varauksen, edellä olevat varaukset lähtevät pois, kun kirjoja palautuu ja siirryt jonossa ensimmäiseksi. Sen jälkeen varaukset menevät jonossa takanasi oleville, kunnes vapautat lukituksen.
Joskus varauksesi ei liiku varausjonossa siksi, että edellä on myös lukittuja varauksia. Jos äskeisessä esimerkissäni sijalla 2 oleva varaus olisikin lukittu, sijalla 1 olevan varauksen tarttuessa palautuvaan kirjaan sijalla 2 oleva varaus ja sinun varauksesi liikkuvat yhden sijan eteenpäin. Sen jälkeen ne kuitenkin jumittuvat paikoilleen, kunnes jompikumpi poistaa lukituksen. Tuo lienee syy siihen,...
Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%...
Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa.
Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
