Novellin aiheen mukaan kannattanee olla yhteydessä ao. lehteen. Esimerkiksi Wikipediassa on aiheenmukainen luettelo suomalaisista aikakauslehdistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3….
Kirjasammossa www.kirjasampo.fi on linkkejä netissä toimiviin kirjoittajayhteisöihin https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit . Mm. Rihmasto http://www.rihmasto.ma-pe.net/
Internetissä on myös mahdollisuus julkaista omia tekstejään, esimerkiksi http://kirjoittaja.fi/ .
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
Wikipedian kuvaputkea koskevasta, joskin melko suppeasta artikkelista voit tutkia toiminnan pääperiaatteita. Kuvaputki – Wikipedia
Englanninkielinen wiki tarjoaa paremman selostuksen. Cathode-ray tube - Wikipedia
Kuvaputkinäyttölaitteet perustuvat katodisädeputkeen, joka on tyhjiöputki ja siinä on fosforoitu kuvapinta. Kuvaputkeen kuva muodostetaan elektrodisädejärjestelmällä, jota sanotaan myös elektronitykiksi. Elektrodisädejärjestelmä koostuu katodista ja joukosta hiloja. Katodisädeputken kaulalla ovat myös vaaka- ja pystypoikkeutuskelat Katodisädeputken toisessa päässä on elektronitykki, jolla elektronisäde saadaan kuvaputken fosforipintaan suurjännitteen avulla. Väritelevisiossa värit saadaan aikaan kolmella...
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Suomen ensimmäisen myymälän yhteydessä toimivan paahtokoneen otti käyttöön helsinkiläinen kauppias C.F. Blomberg vuonna 1883 ja ensimmäisen varsinaisen kahvipaahtimon aloitti kauppahuone Gustav Paulig vuonna 1904.
Sipilä, Jorma. Yhä Jalompaa Kahvijuomaa!: Suomen Kahvi- Ja Vastikepaahtimot Sekä Sikuritehtaat. Helsinki: Edita, 2007.
https://akaansipila.yhdistysavain.fi/?x118281=172992
"Blombergin paahtimoa seurasi pienpaahtimoiden aalto vuosisadan ensimmäisinä vuosina, kun kahvikauppojen yhteyteen alettiin perustaa omia paahtimoita. Valtaosa niistä paahtoi kahvia omille asiakkailleen. Ensimmäinen ensisijaisesti jälleenmyyjille suunnattu paahtimo perustettiin 1904."
Nieminen, Petri, Terho Puustinen, Laura...
Hieman heikolta vaikuttaa...
Espoossa oli auki syksyllä kolme paikkaa ja niihin oli 400 hakijan ryntäys.
Oppisopimuspaikat ovat haussa Kunta rekryssä samoin kuin muutkin kuntaalan työpaikat. Kunta rekry
Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs ja hakea kesätyöpaikkoja kirjastoissa. Niitä kannattaa kysellä heti tammi-helmikuussa. Samoin voi kysellä kesätöitä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kirjastoista. Heilläkin saatta olla avoimia oppisopimuspaikkoja.
Jotkut kirjastot ottavat myös palkattomia oppisopimusopiskelijoita, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei suosita.
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Jan Mogensenin kuvakirja Viidakon pikku Vihtori (Victor Banan, suom. Jenni Pitkäniemi, 2000, Lasten parhaat kirjat).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirja kuvaillaan näin:
"Pieni Vihtori-apina rakastaa appelsiinejä eikä sille kelpaa mikään muu hedelmä. Kun appelsiinien satokausi loppuu, Vihtori karkaa kotoa etsimään niitä. Viimein tukaani saa sen kokeilemaan banaanin syömistä, ja koko Vihtorin perhe ihastuu tähän uuteen hedelmään."
https://finna.fi/Record/ratamo.146042
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Valitettavasti tietoa asiasta käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt. Lähteinä katsoin muun muassa kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja sekä Kielitoimiston sanakirjan. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä...
Teoston sivuilla sanotaan, että cover-biisin saa esittää julkisesti ja tallentaa levylle ilman tekijän suostumusta, jos noudattaa alkuperäistä sanoitusta, sävellystä ja sovitusta. Kappaleen muuntelu ilman lupaa on kuitenkin kiellettyä. Oman cover-version yhteydessä on hyvä ilmoittaa myös kappaleen alkuperäisten tekijöiden nimet (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat).
Lähde
Teosto: Haluan julkaista cover-biisin. Tarvitsenko siihen luvan? https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#haluan-julkaista-cover-biisin-tar…
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
Anna-Mari Kaskisen teoksessa Jos jäisi yksi sana https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1834320__Sjos%20j%C3%A4is… on runo, joka alkaa sanoilla Jos näkisin yhden kevään ja joka päättyy ajatukseen silmien sulkemisesta.
En löytänyt vahvistusta tapaukselle Sukellusinfo sivustalta, jossa on listattu kuolemaan johtaneita suomalaisten sukellusonnettomuuksia. Sukellus.info
Tapaus saattaisi löytyä Helsingin sanomien uutisia selailemalla. Kansalliskirjasto.fi
Linnaisten alueesta on kirjoitettu myös muutama paikalishistoria, joissa asiasta saattaa olla maininta. Finna.fi
Vantaan kaupungimuseosta voi löytyä lisätietoa. kaupunginmuseo@vantaa.fi
Ruokaviraston ohjeen mukaan Suomen markkinoilla olevat luonnonlinnuille tarkoitetut auringonkukansiemenet eivät saa sisältää salmonellaa. Siten on epätodennäköistä saada salmonellatartunta Suomesta ostetuista siemenistä. Mikäli salmonellatartuntaan viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan ja kysyä lisäohjeita.
Lähde ja lisätietoja:
Ruokavirasto: Luonnonlinnuille tarkoitettuja maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä koskevat vaatimukset (ruokavirasto.fi)
THL salmonella: Salmonella - THL
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti...
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se...
