Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Tällä hetkellä Let's get rocked -kappale löytyy esim. seuraavilta Def Leppard -yhtyeen cd-levyiltä:
Mirror ball : live & more (konserttiäänityksiä vuosilta 2008-2009) (Bludgeon Riffola, 2011)
Adrenalize (deluxe edition, sisältää studioversion ja konserttiesityksen, julkaistu alun perin vuonna 1992) (Mercury Records, 2009)
Best of (Bludgeon Riffola, 2004)
Tarkoitanette, että haluaisitte tilata Marianne Williamsin teoksen Palatkaamme rakkauteen : mietteitä A course in miracles -kirjan periaatteista (suom. Pirkko Huhtanen, WSOY, 1993) kaukolainana muualta Suomesta. Valitettavasti se ei ole mahdollista, koska teos on pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kirjaa on HelMet-kirjastoissa tosiaankin vain kaksi kappaletta ja siitä on varausjono. Teidän kannattaa tehdä kirjasta varaus. Varauksen voi tehdä netissä, jos korttiinne on liitetty pin-koodi, mutta varauksen voi tehdä myös kirjastossa tai esimerkiksi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy ainakin pari viitettä digi-TV:stä: Digi-tv-työryhmä: Digitaalinen televisio ja Suomi sekä Ikonen, Ari: Digitaaliohjelmaa tv-satelliiteista. Lisääkin löytyy varmasti, mutta tässä alustavasti tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös lehtiartikkeliviitetietokantoja mm. Aleksi ja Arto ja niistä näytti löytyvän mukavasti artikkeliviitteitä ko. aiheesta. Verkosta löytää myös tietoa aiheesta. Hyvän tuntuisia viitteitä löytyi, kun Google-hakupalvelun hakukenttään kirjoitti hakusanoiksi digitaalinen televisio. Google löytyy osoitteesta http://www.google.com Yhteyttä voi ottaa myös TV 2:een ja heidän kauttaan saa myös varmasti tietoa.
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset.
Joaqin Martinez on kääntänyt Juhani Pohjanmiehen säveltämän Kuubalaisen serenadin sanat espanjaksi.
Serenata cubanan sanat löytyvät nuottijulkaisusta, joka kuitenkin on käytettävissä Kansalliskirjastossa vain lukusalilainana. Muista lähteistä sanoja ei sanoja näytä löytyvän painettuina. Kappale sisältyy kuitenkin useisiin äänitteisiin, jotka löydätte Helmet-kirjastojen kokoelmista kappaleen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4992528
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1771048__S%22Serenata%20Cubana%22__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Helsingin vanhin osoitekalenteri on vuodelta 1847. Sitä ennen mitään painettua lähdettä ei ollut kansalaisille tarjolla. Kaupungit toki olivat pieniä (Helsinkikin), joten kysymälläkin pääsi pitkälle, kun väki tunsi toisensa. Suurta tarvetta hakemistoille ei noissa oloissa ollut. Paras tieto siitä, minkälaisia luetteloita tuon ajan viranomaisilla mahdollisesti oli kansalaisten asumispaikoista, lienee Helsingin kaupunginarkistossa. Heillä on kopiot poliisin vanhasta osoitekortistosta, josta löytyy 1800-luvun osoitteita. Mutta todennäköisesti poliisin osoitekortistokaan ei ylety vuotta 1847 edeltävälle ajalle.
1800-luvun alun Helsingin henkikirjoissa tai kirkonkirjoissa ei osoitteita mainita. Osoitteina käytettiin vanhempina...
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
En löytänyt yhtä kokoavaa kirjaa, joka keskittyisi Saksan historiaan vuodesta 1919 näihin päiviin saakka.
1920-1940-lukujen Saksan historiasta on kirjoitettu luonnollisesti valtava määrä kirjoja. Näistä voisin nostaa esille erityisesti William L. Shirerin klassikkoteoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho", joka on julkaistu suomeksi kahdessa osassa. Molemmat löytyvät Riihimäen pääkirjastosta.
2. maailmansodan jälkeisestä historiasta on Suomessa julkaissut kirjoja mm. Seppo Hentilä. Hänen kirjansa "Jaettu Saksa, jaettu historia - Kylmä historiasota 1945-1990" löytyy myös Riihimäen kirjastosta.
Lähihistorian osalta kannattaa tutustua Euroopan historiaa käsitteleviin teoksiin. Näistä mm. Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta...
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
Mainitsemaanne teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Teos on moniosainen ja sen ilmestyminen on vielä kesken. Tarkistin sekä tieteellisten että yleisten kirjastojen rekistereistä ja näyttää siltä, ettei kirjaa löydy Suomesta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön ulkomaille, ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (http://www.lib.hel.fi), kaukopalvelu.
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Voit etsiä Hunter S. Thompsonin kirjoja HelMet-tietokannasta. Mikäli kirjaa ei löydy Kannelmäen kirjastosta, voit tehdä varauksen HelMetin kautta:
http://www.helmet.fi
Voidaksesi tehdä varauksen, tarvitset HelMet-kirjastokortin sekä siihen liittyvän salasanan. HelMet-kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Korttia haettaessa on esitettävä virallinen henkilötodistus (passi, kuvallinen KELA-kortti, ajokortti).
