Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä...
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
Tietoa Pat Conroysta on esimerkiksi sivuilla
http://www.taiyin.net/conroy/bio.html
http://surfsc.com/scbooks/patconroy.htm
http://www.geocities.com/lowenstein1992/
http://europe.cnn.com/2000/books/news/11/17/pat.conroy.ap/
http://www.anythingsouthern.com/listing.asp?CategoryID=1388
suomenkielistä aineistoa ei ole löytynyt.
Puistola-opas jaetaan ilmaiseksi alueen kotitalouksiin.
Opas on ilmestynyt vuodesta 1978 lähtien ja sen vanhat numerot löytyvät sidottuna Puistolan kirjaston käsikirjastosta. Vanhoja numeroita on myös lainattavissa ja kirjaston kotisivulla on hakemisto oppaiden artikkeleista. Puistolan kirjaston sivulla on tietoa Puistolan alueen historian lähteistä, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/ Puistolan kirjastosta, 310 85 076 , kannattaa myös tiedustella, olisiko heillä vielä jaossa viimeisempiä numeroita.
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=...
Suomalaisia kirjailijoista on mm. Leena Lehtolainen julkaissut nuorten kirjat Ja äkkiä onkin toukokuu ( Tammi, 1976) ja Kitara on rakkauteni ( Tammi, 1981) alle 18-vuotiaana. Samoin Arto Melleri on kirjoittanut kirjat Meno-paluu ( 1970) ja Liftarien yö ( Kauppiaitten kustannus, 1973) alle 18-vuotiaana. Kuten myös Tittamari Marttinen lastenkirjan Kissa ja merimies (WSOY, 1982). Fantasiakirjailija Christopher Paolini sai kirjansa Eragon valmiiksi 18-vuotiaana. Samoin S.E.Hintonin Me kolme ja jengi sekä Francoise Saganin Tervetuloa ikävä kirjat valmistuivat kirjailioiden ollessa 18-vuotiaita.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastot pyrkivät yleensä korvaamaan kadonneen niteen, jos sitä on vielä saatavana (aina ei ole). Automaattisesti uutta kappaletta ei kuitenkaan osteta, sillä on mahdollista, että kirjastoon jää nimekkeestä riittävä määrä niteitä tuon kadonneen jälkeenkin. Näin on usein sellaisten kirjojen kohdalla, joita on aikoinaan hankittu runsaasti.
Sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas kadottaa kirjaston ainoan kappaleen, jota ei myöskään voi ostaa kaupasta, voi tietysti käydä myös niin, että joku toinen asiakas ei pääse kirjaa lukemaan. Onneksi meillä on Suomessa tehokas kaukolainajärjestelmä, jonka avulla kirjan voi saada luettavakseen jonkin toisen kirjaston kokoelmista.
Sellaiset tapaukset, joissa asiakas kadottaa koko kirjastojärjestelmän...
Hei,
Kirja löytyy mm. Åbo Akademin kirjaston kokoelmasta. Sitä voi mahdollisesti saada kaukolainana omaan kirjastoon. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu. Ota yhteys omalle kirjastolle ja tee kaukopalvelypyyntö kirjaan heidän kautta.
Kirja on myös luettavissa mikrokortilla Kansalliskirjastossa Helsingissä. Sitä ei saa kotiinlainaan.
Shakespearen näytelmien ulkopuolinen tuotanto koostuu miltei pelkästään vuonna 1609 julkaistusta kokoelmasta "Sonnets". Tämän lisäksi Shakespeare kirjoitti Wikipedian mukaan vain "pitemmät kertovat runoelmat Venus ja Adonis sekä Lucrece. Ne on molemmat omistettu Shakespearen mesenaatille Henry Wriothesleylle. Shakespeare kirjoitti myös eräitä muita lyhyempiä runoja."
Jos siis "Shakespearen runoelmilla" tarkoitetaan näitä sonetteja, niistä kyllä löytyy Aale Tynnin suomennos vuodelta 1965 (uusi painos 1995). Kirsti Simonsuuri on lisäksi kirjoittanut näitä sonetteja analysoivan kirjan Nautintojan ajan aarre (2005 ja uudistettuna 2010).
Toisen suomennoksen kaikista soneteista on tehnyt Leo Saukkoriipi vuonna 2007 (kustantaja Rajalla).
Sen...
Saksankielistä alkutekstiä ei ole. Schützin sävellyksen löysi kätköistään Harald Andersen, ja Asunta teki suomennoksen norjalaisen Magnus Brostrup Landstadin tekstiin, jonka Edvard Evers ruotsinsi ja joka on nykyisessä suomenruotsalaisessa vk:ssa nro 8. Laulun teksti alkaa säkeistöstä 2. Riikinruotsalaisessa numero on 424 ja siellä säkeistöt ovat ilmeisesti viimeisimmän muokkaajan jäljiltä eri järjestyksessä. Sävellyksen ja tekstin yhdistäminen johtuu siitä, että runomitta on sama kuin Schützin säveltämässä, jonka tekijästä ja sisällöstä ei ole tietoa, tai se saattaisi olla yksi psalmiparafraaseista? Jos siis tekstin alkuperästä halutaan tieto, niin tekijä on M.B.Landstad ja vuosi 1861, ruotsintaja E.Evers 1902. Ja sitten Asunta joskus 50-...
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
Meiltä löytyy ilmeisesti etsimästäsi biologian oppikirjasta vanha versio:
Koulun biologia. Sisävedet, 2004. Meillä ei juurikaan ole peruskoulun oppikirjoja kokoelmissamme. Forumia löytyy osaan 6 asti.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Termi, jota kuvailemastasi musiikista käytetään, on aleatorinen musiikki (englanniksi aleatory, aleatory music, joskus myös aleatoric music). Termi pohjautuu latinan sanaan alea, joka tarkoittaa arpaa. Kirjastoissa käytössä olevassa musiikin asiasanastossa termi on määritelty näin: ”1950-luvulla alkunsa saanut sävellys- ja esitystekniikka, jossa teoksen osa tai koko teos muodostuu säveltäjän tai esittäjän (esittäjien) sattumanvaraisten valintojen mukaan.” Tässä yhteydessä käytetään myös termejä indeterminismi (indeterminacy, indeterminate music) ja sattumamusiikki (chance music).
Suuressa musiikkitietosanakirjassa (Weilin & Göös, 1989), osassa 1, on Juhani Nuorvalan kirjoittama tiivis artikkeli aleatorisesta musiikista (s. 49-51)....
Pykälän merkissä kidutusvälineen näki puolalainen satiirikko Stanislaw Jerzy Lec: "Jo pykälän merkki on kidutusvälineen näköinen." Ajatelma sisältyy Lecin 50- ja 60-luvulla kirjoittamia "siistimättömiä mietteitä" sisältävään suomennoskokoelmaan Vastakarvaan (Weilin+Göös, 1968), suomennos on Tuomas Anhavan ja Ville Revon.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy ainakin pari viitettä digi-TV:stä: Digi-tv-työryhmä: Digitaalinen televisio ja Suomi sekä Ikonen, Ari: Digitaaliohjelmaa tv-satelliiteista. Lisääkin löytyy varmasti, mutta tässä alustavasti tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös lehtiartikkeliviitetietokantoja mm. Aleksi ja Arto ja niistä näytti löytyvän mukavasti artikkeliviitteitä ko. aiheesta. Verkosta löytää myös tietoa aiheesta. Hyvän tuntuisia viitteitä löytyi, kun Google-hakupalvelun hakukenttään kirjoitti hakusanoiksi digitaalinen televisio. Google löytyy osoitteesta http://www.google.com Yhteyttä voi ottaa myös TV 2:een ja heidän kauttaan saa myös varmasti tietoa.
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
