Oona –nimi on Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lähtöisin intiaaneilta, alkuaan muodossa Una. Vilkunan Etunimet –kirjan mukaan alkuperä on muinais-irlantilainen nimi Oonagh. Suomen almanakassa nimi on Aunen ja Aunin rinnalla 21.1. vuodesta 1995. Päivä johtuu siitä, että iirinkielisen Oonagh muodon katsotaan olevan lähtöisin Aunen kantanimestä Agnes. Linnea on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon tieteellinen nimi (Linnea borealis). Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Oona oli vuonna 2005 30.suosituin nimi (372 Oonaa) ja Linnea 31. suosituin nimi (371 Linneaa). Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Lainat voi uusia netissä osoitteessa http://www.kyyti.fi/, linkistä uusi lainasi. Laina uusitaan kirjautumalla omiin tietoihin kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla. Tunnusluku on nelinumeroinen, ja voit valita sen itse kirjastossa. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja henkilöllisyystodistuksen. Puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa.
Kun olet kirjautunut omiin tietoihisi, klikkaa kohtaa lainat, ja ruudulle avautuvat lainatietosi. Voit valita näistä uusittavat kirjat ruksaamalla ne yksittäin ja klikkkaamalla sitten sivun alalaidassa "hyväksy" tai uusia kaikki lainat klikkaamalla kohtaa "valitse kaikki" ja sitten kohtaa "hyväksy".
Grimmin veljesten sadussa Sammakkokuningas ja Rauta-Heikki prinsessan kultainen pallo vierii lähteeseen. Sammakko noutaa pallon, kun prinsessa on lupautunut myöntävästi sammakon pyyntöön: "Jos lupaat rakastaa minua ja saan olla kumppanisi ja leikkitoverisi, istua pöydässä vierelläsi, syödä kultalautaseltasi, juoda pikaristasi, nukkua vuoteessasi; jos kaiken sen lupaat, minä käyn noutamassa kultapallosi."
Prinsessa ei kuitenkaan pidä tätä lupaustaan...
Satu löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Grimmin sadut I Ruusunen
Kaunotar ja Hirviö : satuja maailmalta / kertonut Neil Philip
Jälkimmäisessä kirjassa on lyhyempi versio ja toteamus että, Grimmin veljekset kirjasivat sadun muistiin ensi kerran 1800-luvun alussa, mutta klassinen kertomus...
Henri-nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava).
Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esim. Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ranskan Henri, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,...
Tauskin Sinä vain on Syksyn sävel-kilpailujen satoa. Tauski Peltonen on
sekä säveltänyt laulun että tehnyt siihen sanat. Tampereen nuottikokoelmista
ei kappaletta löytynyt.
Kaikki Suomessa tavattavat sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja eläimiä, myös sammakkoeläinten kutu ja poikaset. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa tappaa eikä edes ottaa haltuun tai tarpeettomasti häiritä. Sammakoita ei siis saa pitää lemmikkeinä, joten teidän pitää päästää sammakot takaisin sinne, mistä olette ne ottaneet. Muistakaa, ettei olosuhteet terraariossa koskaan muutenkaan vastaa luonnollista elinympäristöä. Voitte kuitenkin tarkkailla sammakoita niiden omassa elinympäristössä. Sammakot ovat paikkauskollisia eläimiä, joten niiden elämää on suhteellisen helppo seurata. Kirjastoista löytyy varmasti paljonkin tietoa sammakoista, mutta seuraavalta nettisivultakin löytyy kattava esittely maamme kaikista sammakkoeläimistä.
http://www....
Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos on julkaissut vuonna 2007 Pirkko Vanhatalon tekemät opinnäytetyön
ohjeet, joissa sivulla 4 esitetään projektityön rakenne.
verkko-osoitteessa: http://www.hasote.fi/@Bin/114317/Opinnaytetyon_ohje.pdf
Myös Pohjois-Savon ammattiopisto on tehnyt Opinnäytetyöoppaan, jossa käsitellään projektityyppistä opinnäytetyötä
verkko-osoitteessa:
http://www.esedu.fi/opiskelijalle/nuoret/opiskelu-koulutusaloilla/sosia…
Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön ohjeet ovat verkko-osoitteessa http://webd.savonia-amk.fi/home/ksjokpi/opinnayte/Toiminnallinen_opinna…
Seuraavista teoksista saattaisi myös olla apua:
Hankkeesta julkaisuksi : kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän...
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär.
Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Tarkkaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta vahva ehdokas Helsingin kantakaupungin suurimmaksi sisäpihaksi on Vallilassa Somerontie 14:ssa sijaitseva korttelipiha. Kortteli nro 555 rajoittuu Somerontiehen, Sammatintiehen, Anjalantiehen ja Kangasalantiehen. Kollegan kanssa muistelemme, että tämä piha olisi mainittu Helsingin suurimmaksi joissakin yhteyksissä. Lisäksi korttelissa toimivan firman nettisivuilla kutsutaan pihaa jopa Pohjois-Euroopan suurimmaksi http://www.astrobar.fi/info.html .
Lisätietoja tästä korttelista löytyy kirjoista "Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena, Asunto-osakeyhtiö Sammatti 1927-1987, 60-vuotisjuhlakirja" (toim. Salli Hakala, 1988) ja "Oihonnankadulta Kumpulantielle, Helsingin vanhoja kortteleita 4" (Kaija...
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki...
Kirjastoista löytyy paljonkin historian yleisteoksia, mutta esimerkkinä voisi mainita Maailmanhistorian pikkujättiläisen. Sieltä löytyy perustiedot, myös kylmä sota on käsitelty.
Samoin Suomen historiasta löytyy runsaasti yleisteoksia, esim. Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Lisäksi voisi mainita seuraavat: Matti Klinge: Katsaus Suomen historiaan, Henrik Meinander: Suomen historia ja Heikki Ylikangas: Suomen historian solmukohdat. Toki aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja, kannattaa käydä kirjastossa katsomassa hyllyistä. Espoon kirjastoissa Suomen historia löytyy luokasta 92.
Kylmästä sodasta löytyy englanninkielisiä teoksia, esim. John Lewis Gaddis: The cold war tai Jeremy Isaacs ja Taylor Downing: Cold war...
Kuten termin Wikipedia-sivulta voi lukea, "vittu" on ikivanha sana, joka on ainakin vielä 1800-luvulla ollut maaseudulla laajasti käytössä naispuolisen sukupuolielimen nimityksenä. Sitä on myös käytetty ties kuinka kauan tehokkaana naisellisena voimasanana, ja ilmeisesti siirtymä alatyyliseksi yleisilmaisuksi on tapahtunut vasta 1800-luvun lopulta, kun Suomen vähälukuinen sivistyneistö yritti pitää huolta siitä, ettei kirjakieleen pesiydy sanoja, jotka eivät vastanneet sivistyneistön käsitystä hyvästä mausta ja "säädyllisyydestä". Todennäköisesti sanaa on koko 1900-luvun käytetty alatyylisesti puhekielessä, eikä sitä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta käsittääkseni paljonkaan löydy muuten kuin kuvaamassa alatyylistä puhetapaa, niin...
Veneen ja laivan ero näyttäisi olevan veteen piirretty viiva.
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee termit seuraavasti:
Laiva = suurehko meri- tai sisävesialus
Vene = pienehkö vesikulkuneuvo
Uusi tietosanakirja Factum määrittelee termit:
Laiva = Suurehko vedessä kulkeva alus jossa on oma kuljetuslaite. Laivat voidaan jaotella liikkumisenergian, käyttötarkoituksen tai lastin mukaan.
Vene = Pieni soudettava, purjehdittava tai moottorikäyttöinen vesikulkuneuvo
Tietoja saa esimerkiksi
Factum [4] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
Factum [8] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
MOT Sanakirjasto:
http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/ (käytössä vain kirjastossa)
Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
Periaatteessa kyse on samasta asiasta, eli termejä käytetään usein rinnakkain.
Mutta on kuitenkin aste-ero; sinfoniaorkesteri on yleistermi, jolla tarkoitetaan orkesteria, joka kykenee esittämään sinfonioita. Tämä tarkoittaa n. 70-100 soittajan määrää ja kokoonpanon tiettyä rakennetta (puhaltimet, jousi- ja lyömäsoittimet ym.).
Filharmoninen viittaa alkuperältään (tulee sanoista filos ja harmonikos, eli musiikin rakastaminen) musiikkiyhdistysten orkestereihin.
Eli termi on vähän virallisempi ja laajempi. Koska filharmoninen orkesteri voi tietysti soittaa myös vaikka kamarimusiikkia tai konserttoja.
Toki esim. Radion sinfoniaorkesteri soittaa muutakin kuin sinfonioita, mutta tällöinkin kyseessä on orkesterin erisnimi, eikä puhuta yleisesti...
Käsitys siitä, että veden pyörimissuunta vaihtuisi eri pallonpuoliskoilla perustuu ajatukseen, että veteen vaikuttaisi maapallon pyörimisen aiheuttama coriolisvoima. Coriolisvoiman vaikutuksesta Maan pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuva kappale pyrkii kääntymään oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle.
Coriolisvoiman vaikutus on havaittavissa suuremmissa kohteissa, kuten tuulissa ja merivirroissa. Voima on kuitenkin niin pieni, että pesualtaassa olevaan veteen se ei riitä juuri vaikuttamaan. Käytännössä veden pyörimissuuntaan vaikuttavat enemmän satunnaiset tekijät, kuten altaan ja poistoaukon muoto, poistoaukon paikka, ilmavirtaukset veden yllä ja veden liike ennen tulpan aukaisua.
Mikäli kaikki satunnaiset häiriötekijät...