Kappale on saanut tähän Aarno Ranisen sovitukseen nimeksi "Mozart 40". Sävelmä on tosiaankin kuuluisa teema Mozartin 40. sinfonian ensimmäisestä osasta Molto allegro. Laulua ovat esittäneet äänitteillä Päivi Paunu ja Aarno Raninen, suomenkieliset sanat on sommitellut Juha Vainio.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen...
Nimi Reea (tai Rea) voi olla lyhentymä nimistä Margareta, Teresia tai Regina. Kustaa Vilkunan mukaan mahdollisesti myös nimi Reija jotenkin vastaa sitä. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Rean nimipäivä on 8.4. Toisaalta Rea liittyy kreikkalaisten ja roomalaisten muinaistarustoon. Kreikan mytologiassa Rhea oli taivaan (Uranoksen) ja maan (Gaia) tytär ja veljensä Kronoksen (=aika) puoliso. Rhea synnytti kuusi jumalaa, mm. pääjumala Zeuksen. Roomalaisten mytologiassa taas kerrotaan kuninkaantytär Rea Silviasta, joka synnytti sodan jumala Marsille Rooman perustajat Romuluksen ja Remuksen.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta:
https://kirjasto.vaasa.fi/
Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
Henri-nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava).
Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esim. Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ranskan Henri, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen.
Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-...
Reformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen saksalaisen Martti Lutherin (1483-1546) opetuksista. Vuonna 1517 Martti Luther naulasi väitetysti Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään, joissa hän kritisoi paavin oppeja sekä katolisen kirkon anekauppaa. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti Euroopan oppineiden keskuudessa samoihin aikoihin yleistyneen kirjapainotaidon avulla. Vuonna 1518 Luther julistettiin harhaoppiseksi, ja vuonna 1521 paavi Leo X ekskommunikoi hänet. Luther joutui ekskommunikaation jälkeen piileskelemään, mutta hänen kannattajansa pyrkivät kuitenkin aktiivisesti jatkamaan reformaatiota. Aluksi reformaatio ja sen uudet opit olivat lähinnä yksittäisten kaupunkien, kaupunkilaisten ja muutamien...
Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Netistä en löytänyt sanoja kyseiseen kappaleeseen.
You Tubesta voi kuunnella kappaleen
http://www.youtube.com/watch?v=irJYxnugbHc
Nuotissa Suomen hauskin laulukirja ; baarikärpänen Meksikon pikajunassa on kyseisen kappaleen sanat ja nuotit. Kirjaa löytyy esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Lajien tunnistamista voi tehdä esimerkiksi LuontoPortin tietojen avulla, https://luontoportti.com/?search=true. Myyrä-haulla saa näkyviin myyrien piirroskuvia, lajeja on monia, samoin saa rotan kuvan sekä sen kuvauksen, https://luontoportti.com/t/3160/rotta. Myyrän ja rotan tunnistamisessa neuvotaan katsomaan hännän pituutta. Minusta näyttäisi, että kuvassa olevalla eläimellä on pitkä häntä, joka viittaisi siihen, että se on rotta. Me kirjastossa emme ole luonnontieteen ammattilaisia, joten tunnistusta voi pyytää Suomen Luonto -lehdessä ja etenkin heidän Facebook-palstallaan, johon löytyy linkkaus lehden kysy-sivulta, https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/. Suomen luonnolla on tunnistusvisa, jossa tunnistetaan myyriä ja hiiriä,...
Tässä joitakin kuvaukseen sopivia koti- ja ulkomaisia kirjailijoita.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa: Lucy Dillon, Jane Green, Melissa Hill, Marian Keyes, Anneli Kivelä, Rain Mitchell, Monika Peetz, Jennifer Weiner
City- ja muita sinkkuja: Helen Fielding, Noah Hawley, Pia Heikkilä, Lisa Jewell, Sari Luhtanen, Laura Paloheimo, Kira Poutanen, Jaana Taponen
Luksuselämää Manhattanilla tai muualla: Anna Godbersen, Maria Rocher, Plum Sykes, Lauren Weisberger
Metakieli on, Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan, tieteen kieli, jolla kuvataan toista kieltä tai muuta symbolijärjestelmää.
Yleisen kielitieteen professorin, Fred Karlssonin mukaan metakieli on erityiskieltä, jollaisia eri tieteet ovat kehittäneet ilmaistaakseen täsmälliseti tutkimuksen tulokset. Kielitieteissä on yleistä, että metakielenä on jokin luonnollinen kieli, jota täsmennetään teoreettisilla käsitteillä (ks. "Yleinen kielitiede").
Metateksteillä tarkoitetaan puolestaan tekstejä teksteistä: metateksti kertoo, millä tavoin teksti etenee, toisaalta se myös arvottaa tekstiä(ks. Iisa ja Piehl "Tekstintekijän käsikirja").
Tutkielmissa verrataan ja arvioidaan yleensä useanlaisia määritelmiä keskenään, esim. arkimääritelmiä,...
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama marssilaulu ”Taas marssilla pojat on”. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmista ”Tulipunaruusut”(Warner/Chappell Music Finland, 1999) ja ”Sotaveteraanien perinnelaulut” (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Se on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta nuo kaksi ovat tuoreimmasta päästä.
Laulettuna ”Taas marssilla pojat on” löytyy ainakin kokoelmalevyiltä ”Sama kaiku on askelten” (Suomen sotaveteraaniliitto, 2004) ja ”Viimeinen asemiesilta” (Poptori, 2006) sekä Laulupartio Ruotukaverien esittämänä levyltä ”Korsusta korsuun” (Usko Kemppi Seura, 2004).
Kustantajan sivuilta löytyy Laila Hietamiehen (nykyiseltä nimeltään Hirvisaari) tuotanto. Jokaisen teoksen jälkeen on merkitty myös sarjan nimi. Osoite on pitkähkö: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
Kirjastoissa voit tutustua myös Ulla Virtamon toimittamaan teokseen Aikuisten jatko- ja sarjakirjat. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää Laila Hietamiehestä (Hirvisaaresta) löytyy kirjailijatietokanta Sanojen ajasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Oona –nimi on Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lähtöisin intiaaneilta, alkuaan muodossa Una. Vilkunan Etunimet –kirjan mukaan alkuperä on muinais-irlantilainen nimi Oonagh. Suomen almanakassa nimi on Aunen ja Aunin rinnalla 21.1. vuodesta 1995. Päivä johtuu siitä, että iirinkielisen Oonagh muodon katsotaan olevan lähtöisin Aunen kantanimestä Agnes. Linnea on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon tieteellinen nimi (Linnea borealis). Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Oona oli vuonna 2005 30.suosituin nimi (372 Oonaa) ja Linnea 31. suosituin nimi (371 Linneaa). Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
