Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa...
Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista:
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos)
Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994.
(historiikki)
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Myös seuraavista voi olla apua:
Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992.
Rautala...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi...
Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa.
Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Varausten tekeminen ja niiden hallinnointi onnistuu kätevimmin verkkokirjastossa (https://vaski.finna.fi/). Tee ensin tiedonhaku. Voit tehdä varauksen joko suoraan hakutuloksista tai klikkaamalla teoksen nimeä ja siirtymällä teostiedot -sivulle. Klikkaa Varaa -painiketta ja valitse, mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen. Voit määritellä Omat tiedot -välilehdellä myös ensisijaisen noutopaikan, jolloin palvelu valitsee tämän kirjaston oletuksena. Ensisijaisen noutopaikan voi kuitenkin aina ohittaa ja valita noutopaikan itse.
Jos et vielä ollut kirjautunut sisään, pyytää järjestelmä sinua kirjautumaan tässä vaiheessa.
Varaus on maksuton. Noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Varattu teos voi tulla mistä tahansa Vaski-kirjastosta....
Alkuperäisellä tekijällä tai hänen oikeuksiensa haltijalla (kuten Disney-yhtiöllä) on oikeus tiettyyn taiteelliseen lopputulokseen, joka ilmenee kaikkien tunnistettavissa olevana muumina tai mikkihiirenä. Rajanveto on hankalaa, mutta esimerkiksi Kaj Stenvall on Suomessa tehnyt suuren määrän itsenäisiä maalauksia, joiden hahmossa joku voi nähdä Aku Ankan. Hän on käyttänyt ideaa, mutta ei kopioinut sellaisenaan. Se on sallittua, vaikka usein tulkinnanvaraista.
Suuret kansainväliset viihdeyhtiöt valvovat oikeuksiaan tiukasti, joten en suosittele kokeilemaan rajoja. Ainakin Yhdysvalloissa Disney & Co suojelevat näitä asioita tekijänoikeuden lisäksi myös tavaramerkkioikeudella, joka saattaa kattaa fontteja ja hahmoja.
Olennaista on myös se...
Suomen kansallisbibliografia Fennica antaa tekijähaulla (Vakkuri, Kai) yli neljäkymmentä viitettä.
Tässä listassa on lueteltu suurin osa Kai Vakkurin (s. 1934) julkaisemista luovuutta ja aikaa käsittelevistä tietokirjoista sekä kaunokirjallisuudesta, jota hän on julkaissut. Listasta voi puuttua teoksia, joita Vakkuri on kirjoittanut muiden kanssa. Fennica on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi
Elä enemmän! : uusi tapa ajatella aikaa .Mark-kustannus 1985
Marraskuun kukat : viisi päivää Valamossa . Etelän kirja 1985
Erikoisliikkeen markkinoinnin opas. Mark-kustannus 1986
Mediamyyjän opas. Ark-kustannus [1986]
Kirjapainon markkinoinnin avain. Mark-kustannus [1987]
Uudenlainen sihteeri ja toisenlainen...
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Savon kielen seuran jukaisemassa Aakusti-lehdessä on julkaistu otsikolla ”Työpaikkavoimistelua savolaisittain” ohjelma, johon kuuluu osat ”Yläpiän kuntoottaminen” ja” Kokonnaan rentoottaminen”. Rentoutusohjelma sisältää tekstin ja kuvat. Ohjelma löytyy kirjallisena Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, joten sitä kannattaa kysyä kirjastosta. Ohjelmasta löytyy myös muunnelmia verkosta, esim. Savolaisjuttuja-sivustolta:
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=tyopaikkavoimistelu
Tallenteena ohjelmaa emme valitettavasti löytäneet. Olisikohan mahdollista, että se on ollut silloin 1990-luvulla kollegallasi hänen tai jonkin Savon murteen taitajan toimesta kasetille luettuna?
Pelkästään 1920-luvun muotiin keskittyy John Peacockin kirjasarjan kirja Fashion sourcebook: the 1920s. Muodin historiasta yleensä on kirjoitettu paljon, mm. näistä löytyy tietoa:
- Nineteenth-century fashion in detail / Lucy Johnston with Marion Kite and Helen Persson
- Costume and fashion : a concise history / James Laver
- History of twentieth century fashion / Elizabeth Ewing
- 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert
Näiden Internet-sivujen kautta löytyy tietoa 1920-luvun muodista:
http://www.costumes.org/history/100pages/1920links.htm
http://www.fashion-era.com/flapper_fashion_1920s.htm
Muodin historiasta on kysytty tästä palvelusta usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät vastausten arkiston kautta kirjoittamalla hakuruutuun...
Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä.
Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan.
Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas).
Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä.
http://...
Navajot (myös Navaho) ovat Amerikan lounaisosien aroilla asuva intiaaniheimo. Nimitys tulee sanasta navahuu tai nauajo, ”suuret pellot”. Navajo-kansan oma nimitys on Diné , ihmiset. Navajot on eräs nykypäivän runsaslukuisimmista intiaaniheimoista Pohjois-Amerikassa ja heitä lasketaan olevan noin 300 000. Tähän lukuun sisältyvät kaikki, jotka ilmoittavat vähintään yhden isovanhemmistaan navajoksi. Suurin osa navajoista asuu navajo-reservaatissa, joka sijaitsee Arizonan koillisosassa ja New Meksikon luoteisosassa.
Navajot olivat alun perin metsästäjä-keräilijöitä. Heidän elinkeinonsa kehittyivät sen jälkeen kun he saivat haltuunsa espanjalaisilta ryöstettyjä ja karanneita hevosia, aaseja, lampaita ja vuohia. He oppivat pueblointiaaneilta...
Suomen kielen riisi paperimäärän mittana tulee samanmerkityksisestä ruotsinkielisestä sanasta ris, joka puolestaan perustuu vanhaan saksankieliseen sanaan Ries. Sanan perustana on esimerkiksi (paperi)nippua tarkoittava arabiankielinen sana rizma.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-ÖSvensk etymologisk ordbok
Karoliina on polveutunut latinan- ja ranskankielisestä nimestä Carolina, Caroline. Carolina tarkoittaa "Carolukselle (Karlille) kuuluva" tai "pieni naisellinen". Karoliina on suomalainen versio näistä nimistä. Saman nimen muunnoksia ovat mm. englantilaiset nimet Carrie, Carol, Lina ja Charleen ja saksalaisten käyttämä Karla. Suomalaisia muunnoksia nimestä ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karliina, Liina ja Liinu. Vanhahtavuutensa ansiosta Karoliina on kuulunut 1900-luvun lopulta alkaen muodikkaisiin nimiin. Sitä on käytetty paljon toisena etunimenä.
Lisätietoja nimestä löytyy mm. kirjastoista saatavilla olevista nimikirjoista.
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,...
Seppo Porvalin Päätalo-elämäkerran mukaan hirsiarina oli uuneja muurattaessa niin sanotusti Antti "Satu-Setä" Lohilahden tavaramerkki:
"Lopulta uuni sentään valmistui, mutta koska se Lohilahden oppien mukaan muurattiin hirsiarinan, eikä suoraan kallion päälle, se rupesi aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseen. Uunimestari itse selvitti sen tällä tavoin ainoastaan 'hakevan paikkaansa'."
"Tämän jälkeen paikkakunnalla eli pitkään sanonta: 'Hakkoo paikkaasa kun Kallio-Herkon pirtinuuni.'"
Lähde:
Seppo Porvali, Kalle Päätalo : elämäkerta 1919-2000. Revontuli, 2000
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Näistä kirjoista löytyy runoja, joissa on mukana kettu ja karhu:
Kantola, Kaisa: Hiirenvilkkaa (1984) s. 44
Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) s. 11,13
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (2004) s.61, 203
