Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Aspergerinen -sanaa ei löydy painetuista sivistyssanakirjoista. Todennäköisesti tarkoitetaan Aspergerin oireyhtymää, se on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, johon liittyy mm. aistitoiminnan poikkeavuutta, ei älyllisiä häiriöitä. Tästä autismin sukuisesta syndroomasta on kirjoitettu useita kirjoja (mm. Liisa Laukkarisen Yhden asian mies), tietoa löytyy myös esim. Autismi- ja Aspergerliiton Internet-sivuilta, http://www.autismiliitto.fi .
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
Tikkurilan kirjastossa on useita Vantaanjokea käsitteleviä kirjoja, joista tosin suuri osa on Vantaa-kokoelmassa, jonka aineistoa ei saa kotilainaksi. Lainaksi voi kuitenkin saada esim. kirjan Vantaanjoki, joka on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisu. Tästä kirjasta saat varmasti tarvitsemasi tiedot, jollet kovin laajaa tutkielmaa ole tekemässä.
Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan:
"Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919...
Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html asiasanalla iltapäivätoiminta löytyivät teokset:
- Koululaisten päivähoidon kehittäminen, 1982, Sosiaalihallitus
- Kuka on mun kaa, 1999, Lasten keskus
- Kirjeitä rehtoreilta, 2000, PS-kustannus: artikkeli Turvallinen iltapäivä koulun pienemmille
Lindasta-yliopistokirjastojen tietokannasta em. asiasanalla tuli 17 viitettä, joista muutama esimerkki:
- Kerhotyö ja iltapäivätoiminta tukee koulun tavoitteita / toim. Piritta Syvänen
1999, Kerhokeskus
- Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen Laajasalossa 1997-1999, Helsingin kaupunki, Sosiaaliviraston julkaisusarja, 2000
- Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke 1999-2001 : loppuraportti,...
Kyseessä on kappale Sua kohti, Herrani; säv. Lowell Mason, suom. sanat tuntematon.
Laulu on nykyisessä virsikirjassa Niilo Rauhalan muokkaamana nimellä Käyn kohti sinua, oi Herrani (nro 396).
Lääketieteen termit -sanakirjan mukaan enterobakteeri (enterobacterium) on enterobacteriaceae-heimoon kuuluva sauvabakteeri, jolla on yhteys suolistosairauksiin. Heimon bakteereita elää luonnostaan mm. ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä, ja osa niistä aiheuttaa esim. vatsaonteloon päästessään tauteja niin suolistossa kuin virtsateissäkin. Esim. salmonellabakteerit kuuluvat enterobakteereiden suureen heimoon.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta löytyy 48 viitettä hakusanalla "enteroba?" ja artikkelitietokanta ARTOsta 12. Näistä suurin osa on englannin- tai saksankielisiä ja näyttää turhan spesifeiltä hakutehtävääsi ajatellen, mikäli tarvitset ainoastaan perustietoa asiasta. Luettelot...
Luettelemistasi maakunta- ja paikallislehdistä Forum24 -lehden ja
Uusi Lahti -lehden osoitetiedot löytyvät helposti Suomi24 -haulla. Hakupalvelun osoite on http://www.suomi24.fi. Ongelmallisempia ovat Pirkanmaan sanomat(Ylöjärveläinen lehti?), Kymenmaa ja Norra posten, joiden kohdalla kysymyksesi perusteella ei voi tietää, mitä lehteä useammasta vaihtoehdosta tarkoitat. Ehdotan, että haet näitä kolmea, ja muitakin mainitsemiasi lehtiä, joko Fennica-tai Linda-tietokannalla (osoite on http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm),
jolloin saat eri vaihtoehdot näkyviin, ja saat myös selville, millä paikkakunnilla lehdet ilmestyvät. Osoitetiedot löytynevät sen jälkeen esim. puhelinluetteloista.
Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Oskar Lutsin teos Nukitsamees on olemassa englanninkielisenä käännöksenä nimellä Bumby. 1987. Löytyy ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta http://www.finlit.fi/kirjasto/
Suomenkielistä käännöstä en ole löytänyt.
Svenska Akademiens ordlista löytyy osoitteesta http://spraakdata.gu.se/saol/saol.html ja sanakirjaan pääsee ko.sivulla olevan Svenska akademiens orbok -linkin kohdalta.
Muita Internetissä olevia sanakirjoja löytyy esim. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, luokista 88 ja 89 sekä tietosanakirjat ja hakuteokset luokassa 03 ja 04, osoite on http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Vuosikymmen ei täsmää, sillä ehdottamani teos on ilmestynyt suomeksi 1981 ja alkujaan saksaksi 1979, mutta muuten kuvaus sopii. Romaanin nimi on Papalagit: Samolaispäälikkö Tuiavii valkoisen miehn maailmassa. Tekijä on Tuiavii, samoalaispäällikkö.
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
