Olemme laatineet listan käyttäen Helmet-tietokannan lisäksi muita lähteitä, esim. aiheenmukaisia kirjalistoja (joita ennen tietokantoja laadittiin) sekä kirjastonhoitajatiimimme ns. hiljaista tietoa. Teimme hakuja useilla asiasanayhdistelmillä, esim. syöpätaudit (sekä useiden eri syöpätautien nimillä, esim. leukemia), kaunokirjallisuus, kriisit, romaanit, henkilöhistoria, muistelmat, päiväkirjat. HelMet-tietokannan asiasanoituksessa huomasimme olevan epäjohdonmukaisuuksia, esim. joitakin teoksia löytyi pelkästään suppeammalla asiasanalla (esim. keuhkosyöpä) asiasanoitettuna.
Kaunokirjallisuutta:
Pirkko Aitoaho / Parempia ihmisiä : romaani (rintasyöpä)
Margaret Atwood / Lievää vakavampi (rintasyöpä)
Simone De Beauvoir / Lempeä kuolema...
Pääkirjastossa Pasilassa säilytetään lehtiä pisimpään. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä saa kopioita. Osa vanhemmista lehdistä on käytettävissä mikrofilmattuina.
Voit etsiä lehtiä kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.helmet.fi . Kirjoita teoksen nimen kohdalle lehden nimi ja valitse aineistoksi lehdet. Klikkaa hiirellä hakutuloksesta lehden nimeä, esim. Apu:Helsinki. Näet siten lehden saatavuus/säilytystiedot. Ainakin Seuraa löytyy mainitsemiltasi vuosikymmeniltä. Voit tiedustella asiasta tarkemmin Pasilan kirjaston uutisalueelta.
Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (Suomessa Paula Drew) hahmon luonteen kehittäjänä pidetty erityisen tärkeänä.
Sarjan alkuperäinen kustantaja eli Stratemeyer Syndicate on vuosien mittaan ohjaillut voimakkaasti edellä mainittujen kirjailijoiden työtä. Voidaan siis...
Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Kyseessä on Immi Hellenin runo "Hiiriä pyydystämässä". Runo löytyy mm. Hellenin runokokoelmasta "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" (Karisto, 2000). Kirjaa on saatavilla useissa Jyväskylän seudun kirjastoissa.
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Tove Janssonin hauta löytyy Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta. Tove on haudattu samaan paikkaan vanhempiensa (Viktor Jansson & Signe Hammarsten-Jansson) ja toisen veljensä kanssa. Hauta löytyy Hietaniemen vanhalta puolelta eli Vanhasta hautausmaasta. Tarkempi sijainti on Vanhan hautausmaan kortteli numero 15. Internetistä löytyy kartta, johon korttelinumerot ovat merkitty:
http://www.helsinginseurakunnat.net/hautausmaat/kuvat/kartta_hietaniemi…
Voitto Viro kuvailee kirjassaan "Vanha hautausmaa" Janssoneiden haudan ulkonäköä seuraavasti: "Muistopilarissa leikittelevä aihe: poika istuu maapallolla".
Kyseessä saattaisi olla Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä
Laulu löytyy äänitteenä ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Teos: Aulikki Oksasen lauluja,[S.l.] : Siboney, p1997, LXCD618 Love Records
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Lautanen Guatemalan verta : lauluja näytelmistä "Saaren vangit" ja "Oma" ,[S.l.] : Siboney, p1990, Love Records LRCD8
Laulun sanat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Kenen joukoissa seisot? : 10 poliittista laulua / Säveltänyt Kaj Chydenius ; Sanat Matti Rossi, Pentti Saaritsa, Aulikki Oksanen ja Lauri Sipari, ISBN 951-757-376-6
Teos: Naislaulukirja / Toimittanut Merja Hurri, Helsinki : Työväenmusiikki-instituutti, c1985, ISBN 951-95603-5-1
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Olettamuksesi osottautui oikeaksi: Li Po, "hyvin epätyypillinen kiinalainen: renttu, murhamies, ikuisesti levoton sielu" on epäilemättä juuri se kiinalainen, jota etsit. Hänen runonsa heijastavat "rajua elämäniloa ja hengen vapautta".
TEOS: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta / [suomentanut] Pertti Nieminen, Helsingissä : Otava, 1992.
Japanin kirjallisuudesta löytyy Santokan teos Vastapäätä kapakka Kai Niemisen suomentamana, Helsinki, Basam Books, 2002.
Persian kirjallisuuden klassikko matemaatikko ja tiedemies Omar Khaijam (1048-1131) on myös kirjoittanut filosofisia runoja viinistä, esim. Viisaan viini (suomentanut Toivo Lyy) Porvoo : Hki : WSOY, 1975 sekä Malja ja mennyt maine, suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila....
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Jaakko Haavion ruonokokoelmassa Runot on runokertomus Joonasta valaan vatsassa. Teoksen tiedot:
Haavio, Jaakko
Runot / Jaakko Haavio. - Porvoo : WSOY, 1954. - 278 s. ; 8: - Sisältö: Taivaan ovella, Huomenkellot, Ikikevät, Profeetta Joona, Syystaivas.
Suonenjoen kirjastossa kirja on aikuisten osaston varastossa, mistä sen saa lainaksi. Myös Kuopion kaupunginkirjastosta on kirja saatavissa.
Tässä muutama viite materiaaliin aiheesta:
Lehikoinen, Leena-Liisa - Kurula, Mervi,
Teos Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä : Ajatus : Gummerus, 2004 Uud. p.]
Tekijä Kaukonen, Toini-Inkeri, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1985
Helmi Wuorelma Oy Internet-sivuilla on paljon tietoa ja kuvia kansallispuvuista, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm .
Lähikirjastonne Kärsämäen kirjasto kuuluu Kirjastokimppa Kiriin (http://www.kirikimppa.fi ). Osoitteessa http://webbopac.kirikimppa.fi/fi/ voi tehdä asiasanahaun kirjoittamalla asiasanaksi kansallispuvut. Jos tarjolla olevat teokset eivät vastaa tarpeita niin oman lähikirjaston kautta kannattaa tiedustella mahdollisuutta tilata...
