Ehdotan seuraavia:
nimi paikka aika kieli tyyppi
Colette; Vilja oraalla; 1973.Tapahtuu1920-lukulla Bretagnesssa.
Salminen, Sally; Kalastajakylän prinssi; 1953. Bretagne 1900-lukulla.
Rouaud, Jean; Kuuluisia miehiä; 1995 .Tapahtuu 1930-luvulla ja 1940-luvulla
Mäkelä, Hannu; Pieni paikka Kerbihan; 1991 Tulevaisuusromaani, lähinna 1990-luvulla tapahtuva.
Seuraavissa kirjoissa on valokuvia Joensuusta:
Vanhaa ja uutta Joensuuta / teksti: Heikki Tarma. 1998.
Kirja on valokuvallinen Joensuun historia, johon on saatu käyttöön Hämläisen suvun laaja valokuvakokoelma. Kirjassa on keskitytty 1950-lukuun, kaikki suvun valokuvat ovat Pohjois-Karjalan museon hallussa.
Henrik Lilius: Joensuu 1848-1890. Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita : kuvaosa. 1984.
Kirjassa on valokuvia ja piirroksia Joensuun vanhoista puurakennuksista ja katunäkymistä. Kirjan tekstiosa on erillisenä kirjana.
Perinnealbumi : Pohjois-Karjala 1. 1982.
Kirjassa on paljon valokuvia Joensuusta eri elämänaloilta 1900-luvun alkupuolelta.
Kirjoja saa kaukolainaksi, jos omassa kirjastossasi ei näitä ole.
Pohjois-Karjalan museon...
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Runoja ja sananlaskuja kuukausista on hyvin paljon. Täsmälleen kysymäsi kaltaista emme onnistuneet löytämään. Esimerkiksi teoksessa Koulun juhlat: ohjelmakirja peruskoulun 1.-6.-luokille (1982) on kuusi erilaista kuukausilorua ja Hanhiemon iloinen lipas (1. p. 1978) –kirjassa on runo kuukausista, mutta näistäkään ei aivan samanlaista löydy.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (WSOY, 1979) tikkurin selityksenä on mm. paksu villapaita; naisen villatakki, tikkuröijy; monikossa lapaset, vanttuut. Kirjassa esitetään myös loimaalainen sanonta "Kyl sukka suuta antaa, tikkuri tillaa tekkee"
Mirja Almayn, Marketta Luutosen, Kyllikki Mitrosen teoksessa Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita : perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (Tammi 1993) käsitellään myös käsityön, etenkin neulomisen historiaa ja kirjasta löytyy esim. Hailuodon tikkuripaidan neleohjeet.
Tikkuri -sanan käytön alueellista levinneisyyttä ja merkitystä ei lähteistämme löytynyt, mutta Jyväskylässä toimivan Suomen käsityön museon tietopalvelusta pystytään varmasti antamaan perusteellisempia tietoja asiasta....
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomenkielisinä käännösromaaneina Helmet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) löytyy mm. Virginia Woolfin Mrs. Dalloway, josta löytyy samanniminen englanninkielinen cd-äänikirja. C-kaseteilla löytyy äänikirjat George Orwellin Eläinten vallankumouksesta nimellä Animal Farm ja P. G. Wodehousen Outo lintu linnassa-teoksesta nimellä Pelican at Blandings. Molempien teosten kieli on melko yksinkertaista.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä Helmetistä valitsemalla hakutavaksi sanahaku ja kirjoittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta aineistoksi cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englanti. Näin saat näkyviin järjestelmässä olevat englanninkieliset äänikirjat, joiden pareiksi voit etsiä suomenkielisiä romaaneja.
Kirjan nimi on Trials of Death ja se on Darren Shanin Cirque Du Freak (Friikkisirkus) -sarjan 5. osa. Katso esim. http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp
Darren Shanin kirjat on suomeksi kustantanut kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammesta kerrottiin, että Trials of Death ilmestyy suomeksi nimellä Kuoleman koetukset heinäkuun 2006 alussa R-Kioski painoksena. Se tarkoittaa, että kirja tulee myyntiin vain 2 kk:n ajaksi ainoastaan R-Kioskeihin. Kysynnän perusteella päätetään, otetaanko kirjasta myös kirjakauppapainos.
Tammen kotisivut löytyvät osoittesta http://www.tammi.fi . Sivuilla on palautelomake, jonka kautta tällaisia asioita voi kysyä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=498657774360206… ....
Kolikon arvo voi vaihdella 5 eurosta 500 euroon sen mukaan missä kunnossa se on.
5 € Raha on kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
8 € Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä.
40 € Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei ole.
250 € Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
500 € Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen.
Lähteenä on käytetty Suomen Numismaattisen Yhdistyksen keräilijän opasta Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai...
Tarkoitatko Lizzie McGuire -kirjoja? Lizze-kirjoja en onnistunut löytämään. Eri kirjoittajien kirjoittamat Lizzie McGuire -kirjat perustuvat samannimiseen televisiosarjaan. Allaoleva järjestys perustuu vain suomennosten ilmestymisvuoteen.
Nolot treffit (2003)
Voi ei, äiti (2003)
Vaatteet vaihtoon (2004)
Yksityisetsivä McGuire (2004)
Ota iisisti, Kate (2004)
Villiä menoa (2004)
Testejä, testejä, testejä (2004)
Älykkötytön arvoitus (2005)
Koulun uusi kundi (2005)
Tiedeleirin tapaus (2005)
Särkyneitä sydämiä (2005)
Operaatio ihastus (2006, ei vielä ilmestynyt)
Avoimen verkkoammattikorkeakoulun sivuilta löytyy hyvät ohjeet työnhakijalle. Sivuston ohjeiden mukaan hakemukseen voi liittää niin nimikirjaotteen kuin myös CV/ansioluettelon. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta:
http://ylivieska.cop.fi/averko
Kun klikkaa työnhakua niin sen alta löytyy linkki "CV ja työhakemus", jossa kerrotaan tarkemmin miten hakemus kannattaa tehdä.
Lisää työnhakuoppaita löytyy osoitteesta:
http://www.makupalat.fi/paikat3.htm
Edellä mainitun lisäksi kannattaa tarkista Helmet -tietokannasta mitä kirjoja löytyy asiasanoilla "ansioluettelot", "työnhaku".
Helmet aineistotietokannan osoite on: http://www.helmet.fi
Helmetin kautta voi myös varata aineistoa mikäli on Helmet kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana....
Pentti Lempiäinen kertoo "Suuressa etunimikirjassaan" Kira-nimen (Kyra) olevan alunperin katolisen kirkon pyhimysluettelosta löytyvän syyrialaisen pyhimyksen nimi 400-luvulta. Erakkotytön kerrotaan eläneen täysin vaiti koko vuoden helluntaipäivää lukuunottamatta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä 28.2. Eeva Riihosen teoksessa "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan taas nimen olevan venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, "kyrenelainen nainen). Kiran suomalainen muunnos on Kiira. Eero Kiviniemen teoksissa "Rakkaan lapsen monet nimet" ja "Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen" kerrotaan Kira- ja Kiira-nimien yleisyydestä. Esim. vv.1980-1991 annettiin Kiira-nimi 133 kertaa ja Kira 135 kertaa. Kira on...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja sanotaan Ronin olevan lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.Suomen almanakassa Roni on samana päivänä, jona ruotsinkielisessä almanakassa oli ennestään nimi Ronald. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ronin nimeen Sofronios.Nimillä ei kuitenkaan ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Kyseessä on peli nimeltä Lawn Bowling (Lawn Bowls), jota pelataan viheriöllä. Kenttä on jaettu ratoihin, joita on yleensä 8. Peliä voi pelata neljällä eri tavalla: kaksinpelinä, nelinpelinä, kolmen joukkueena tai neljän joukkueena. Pelin kulku on seuraava: aluksi pieni valkoinen pallo eli maalipallo (”jack”) vieritetään radan pintaa pitkin keskiöön. Sitten pelaajat vierittävät vuorotellen kuulia tavoitteena päästä mahdollisimman lähelle maalipalloa. Tämä vaatii taitoa, sillä kuulien epäkeskisyys (epäsymmetrisyys) aiheuttaa suunnasta poikkeamista. Pelaajan on valittava sopiva tähtäyslinja ja tunnettava nurmen ominaisuudet (”feel the green”). Parhaassa tapauksessa kuula osuu maalipalloon, joka siirtyy vastustajan harmiksi lähemmäksi omia...
Sara Hildénin vanhemmat olivat Kalle Kustaa Hilden ja Ida Maria Kadell.
Sara Hilden syntyi Tampereella 1905. Lapsuutensa hän vietti Sääksmäellä ja Lempäälässä. Vanhempiensa kuoleman jälkeen 1919 Sara Hilden muutti Tampereelle. Tampereella 14-vuotias Sara asui aluksi sukulaisten ja ystävien luona ja teki erilaisia kotiapulaisen ja lastenhoitajan töitä. Näihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa sukunimensä muodossa Hildén
Lähde: Suomen kansallisbiografia 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
