Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://fennica.linneanet.fi/ Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin...
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Täällä http://michaelyingling.com/random/calvin_and_hobbes/ on Calvin &
Hobbes -haku, jolla löytää yhden cavemanin muttei yhtään geologistia.
Stripille on annettu päiväys 17.9.1990
http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1990/09/17 ja se on ilmestynyt
albumissa Attack of the deranged mutant killer monster snow goons v. 1992.
Tarkistin sen, caveman on sivulla 37.
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://vaari.linneanet.fi/ . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon...
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Loistava tapa oppia kieliä, treenaamalla jännityskirjallisuuden kautta.
Jokaisella meillä on kuitenkin omat maku mieltymyksensä jännityksen suhteen.
Ehkä voisit kokeilla kovaksikeitettyä Michael Connellya, usein Glasgow´n maisemissa pyörivää Mina Deniseä, selkeän englannin kielen omaavaa Clark, Mary Higginsiä, humoristista Alexander McCall Smith ja hänen Mma Ramotswe-sarjaa.
Jos suomeksi olet lukenut ruotsalaisia jännityskirjailijoita noinkin paljon, liittäisin vielä listaasi Leif.G.W Perssonin tuotantoa. Hän on asiantunteva kriminologi ja alansa tunteva jännityskirjailija.
Ruotsin televiossa hän on mukana syksyisin ja keväisin ohjelmassa: "Veckans brott", (viikon rikos).
Valitettavasti ei tämännimistä laulua tunnu löytyvän mistään. Viola-tietokanta ei sellaista tunne, ei myöskään Fono.fi-tietokanta. Vuonna 1992 on julkaistu tämänniminen runokirja (Saima Harmaja, Uuno Kailas, Eino Leino) ja oletettavasti jollakulla näistä runoilijoista on tämän niminen teksti.
Jos tämän laulun esittäjä on tiedossa, on mahdollista jatkaa etsintää sitä kautta. Pelkän nimen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei tällä nimellä ole ainakaan tehty levytystä tai nuottia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982)
Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan
kastemekko, hääpuku, kuolinpaita.
Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet,
tuhannet arjen tilkut,
ne ovat sinun,
niistä voit ommella yllesi lämpimän,
tuhatvärisen, iloisesti surullisimman
klovninpuvun.
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://fennica.linneanet.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Pääkirjasto säilyttää Hämeen Sanomat pysyvästi kokoelmissaan joko mikrofilmeinä tai sidottuina vuosikertoina. Vanhoja Helsingin Sanomia löytyy vain vuosilta 1914-1922 ja 1924-1950. Ota yhteyttä pääkirjaston infoon, josta saat haluamasi vuosikerran luettavaksi.
