Lähi-idän maissa tai Turkissa kirjoitettuja dekkareita, jotka olisi käännetty suomeksi tai englanniksi, ei HelMet-kirjastoista valitettavasti löydy kuin yksi. Se on Mehmet Murat Somerin The gigolo murder (Jigolo cinayet, 2009). Muuta ko. maiden kirjallisuuttahan on toki suomennettu ja englanniksikin sitä löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Beirutissa syntyneellä, mutta jos teini-ikäisenä Yhdysvaltoihin muuttaneelta Raymond Khourylta on julkaistu kaksi teosta, Pyhien jäljillä (2008) ja Merkki (2011), jotka sijoittuvat osittain Lähi-itään. Khoury kirjoittaa englanniksi. Nämä teokset ovat luettavissa myös englanniksi.
Parker Bilalin (oikealta nimeltään Jamal Mahjoub) teos The Golden Scales (2012) sijoittuu Egyptiin. Bilal syntyi...
Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri...
Ainakaan Viola-tietokannan eli kansallisbibliografian musiikkiosan tietojen mukaan tästä laulusta ei ole julkaistu nuottia, se on olemassa vain 1999 julkaistulla Tuomas Koivuviidan CD-levyllä "Tunteiden maa".
Luultavasti ainoa henkilö, jolta nuotit voisivat löytyä, on itse säveltäjä Aimo Aaltonen, joka em. CD:n tietojen mukaan on ainakin 1999 asunut Noormarkussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Leluparaati –leluesitteitä 80-luvulta on ollut huuto.net:illä myytävänä. Kannattaa seurata sitä. Myös joissakin antikvariaateissa on esitteitä tarjolla. Tarjoukset löytyvät hakemalla Googlella (www.google.fi) sanaa "leluparaati". Myös leluja käsitteleville keskustelupalstoille voi osallistua, löytyvät googlella hakemalla "lelut keskustelu".
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoissa on luovuttu varausmaksujen perimisestä. Espoossa ja Kauniaisissa varausmaksu poistui 1.6.2013 lähtien. Vantaan kirjastoissa aloitettiin jo 1.5.2013 vuoden loppuun asti kestävä kokeilu maksuttomista varauksista.
Helsingin kaupunginkirjasto seuraa toistaiseksi, mitä vaikutuksia varausten maksuttomuudella on muiden kirjastojen toimintaan ja päättää sitten omasta linjastaan.
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Loton virallinen alkamisvuosi Suomessa on 1971, vaikka ensimmäisen lottokierroksen myynti alkoikin jo 11.12.1970.
Lottokuponkien tarkastus tapahtui alusta alkaen koneellisesti. Itse asiassa lottoa ei olisi voitu aloittaa ilman Veikkauksen siirtymistä manuaalisesta koneelliseen kuponkitarkastukseen 1960-luvulla. Loton myötä kasvavaa kuponkimäärää ei millään olisi ehditty tarkastaa viikoittain.
Automaattisen tietojenkäsittelyn aloitusvuodeksi voidaan nimetä vuosi 1963 siinä mielessä, että silloin otettiin käyttöön ICL-merkkiset reikäkorttikoneet. 1967 tulivat optiset lukijat voittojen etsintään ja vuonna 1969 Gamma 10-merkkinen tietokone.
1960-luvun lopulla yksi kupongintarkastuskone pystyi käsittelemään noin 36 000 veikkauskuponkia tunnissa...
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan ei tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun seuraajista?
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Windowsin tukisivuilta löysin seuraavan ohjeen: Käytä akkua, jotta se pysyy kunnossa. Älä käytä tietokonettasi jatkuvasti verkkovirralla. Kannettavan tietokoneen akun kannattaa antaa tyhjentyä kerran kuussa, minkä jälkeen se ladataan jälleen täyteen. Älä myöskään lataa akkua ennen kuin se on tyhjä. Laitevalmistajilla saattaa olla muita ohjeita, jotka varmaankin löytyvät laitteen käyttöohjeista.
Hei,
Pirjo Mikkosen Sukunimet teoksessa kerrotaan sukunimestä Riskilä seuraavaa:
"Riskilä on tuttu talon- ja sukunimenä Rovanniemen maalaiskunnassa ja Sodankylässä."
Voisitte mahdollisesti löytää jotain tietoa sukunimestä Riskilä teoksesta Kielitoimiston nimiopas. Kannattaa myös käydä katsomassa Kotimaisten kielten keskuksen sivuja, joilla on mahdollista tehdä sukunimeen kohdistuvia kysymyksiä. Ohessa on linkki Kotimaisten kielten keskuksen sivuille: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneissa on Asko-käyttöjärjestelmä, jossa on käytettävissä vain valmiiksi asennettuja tietokoneohjelmia. Valitettavasti Skypeä ei ole asennettuna näihin tietokoneisiin ja yksittäiselle tietokoneelle ei voi asentaa uusia ohjelmia. Joillakin kirjastoilla on kuitenkin käytettävissä varattavia suljettuja tiloja, joissa voi käyttää rauhassa Skypeä omalla tietokoneella kirjaston langatonta verkkoa käyttäen. Pasilan kirjastosta löytyy esimerkiksi tällainen tila, jonka tilavaraus tapahtuu saman ajanvarauspalvelun kautta kuin asiakastietokoneiden tai soittamalla kirjastoon.
Lisätietoa asiakastietokoneista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
HelMet-palvelusivuston tapahtumakalenterin mukaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ainakaan tämän syksyn aikana järjestetä saksankielisiä satutunteja. Mitään tietoa ei löytynyt myöskään siitä, että jokin muu taho järjestäisi vastaavankaltaista ohjelmaa lapsille pääkaupunkiseudulla.
Jos toivot, että saksankielisiä satutunteja järjestettäisiin jossain HelMet-kirjastossa, sinun kannattaa antaa kirjastolle palautetta asiasta. Alla olevasta linkistä löydät palautelomakkeet, joko eri kaupunkien kirjastoille erikseen tai yhteisen lomakkeen HelMet-palautetta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen...
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
