Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Edgar Reitzin Kotiseutu (Heimat) -sarjaa ei ole toistaiseksi julkaistu Suomessa DVD:llä. Se on kuitenkin tilattavissa ulkomaisista nettikaupoista ilman suomenkielistä tekstitystä.
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Vaski-kirjastojen tietokannassa ei ole yhtään Ulla-Lena Lundbergin englanninkielistä kirjaa, myöskään Adlibriksen, Suomalaisen kirjakaupan, Akateemisen kirjakaupan tai Amazon.comin valikoimista ei sellaisia löytynyt. SKS:n Fili-käännöstietokanta ei tuottanut myöskään tulosta. Soitin Gummerukselle (Puh. 010 6836 200) ja tiedustelin asiaa, mutta heillä on Lundbergin tuotannosta tietävät ihmiset lomilla tällä hetkellä. Olisin kysynyt heiltä, josko mahdollisia käännösprojekteja on suunnitteilla tai jo kirjoitusvaiheessa käynnissä.
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
E-kirjoista ei ikävä kyllä ole mitään kattavaa listausta olemassa. Monilla kirjastoilla on käytössä Ellibs-palvelu, josta asiakkaat voivat lainata e-kirjoja. Ellibs ei kuitenkaan tarjoa sovellusta Windows-puhelimille, joten suurin osa kirjastojen e-kirjapalveluista ei ole tällä hetkellä Windows-puhelimen omistajien käytettävissä. HelMet-kirjastojen (pääkaupunkiseudun kirjastojen) OverDrive-palvelulle on sovellus uudemmille Windows-puhelimille (versiot 7+). HelMet-palvelun osoite: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat
Windows-puhelimille on tarjolla Windows Phone -sovelluskaupassa joitain e-kirjojen lukuohjelmia, joilla voi lukea DRM-suojaamattomia e-kirjoja. Suojaamattomia e-kirjoja voi ladata mm. Gutenberg-projektin sivuilta (http...
Tuon Laila ja Ritva Kinnusen duetto on Jaakko Salon sovitus ukrainalaisesta (tai venäläisestä, molempia näkyy lähteissä) perinnelaulusta, joka tunnetaan meillä nimellä Minka, mutta Ukrainassa nimellä Їхав козак за Дунай (Jihav kozak za Dunai) ja venäjänkielisellä kielialueella nimellä Ехал казак за Дунай eli Jehal kazak za Dunai. Sanat tähän suomenkieliseen versioon teki Saukki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
Kirjan suomalainen kustantaja päättää julkaisemisjärjestyksen. Kirjailija ja hänen alkuperäinen kustantajansa voivat tietenkin myös vaikuttaa siihen, mitkä kirjailijan teokset käännetään.
Kirjailija Lee Childin suomennokset on julkaissut kustannusliike Karisto. Heille voi antaa palautetta aiheesta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tietoa Lee Childin suomennetuista teoksista löytyy Kariston sivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi saattaisi olla Douglas Hillin Klydor-trilogian ensimmäinen osa Avaruuden vangit (Jalava, 1984).
Asutushallintovirasto karkottaa ryhmän sopeutumattomia nuoria maapallolta kaukaiselle Klydorin planeetalle. Klydorille laskeuduttaessa nuoria kuljettavassa rahtialuksessa tapahtuu räjähdys, ja vain osa matkustajista selviytyy hengissä. Yksi eloonjääneistä, Samella-niminen tyttö, alkaa kärsiä kovasta päänsärystä heti nuorten astuttua sukkulan ulkopuolelle.
Klydorille karkotettujen nuorten tarina jatkuu kirjassa Klydorin luolat, mutta trilogian kolmatta osaa Colsec rebellion ei ole julkaistu suomeksi.
Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen...
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
