Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Seuraavista albumin lauluista löytyy nuottijulkaisu:
Hyvää matkaa (Juhlalaulut, Juhlien toivelaulut, Parhaat hengelliset laulut, Viihdesävelmiä, Suuri toivelaulukirja - Toivotuimmat ja Janoinen sydän)
Ota hänet vastaan (100 kauneinta laulua, Suuri toivelaulukirja 16, Sydämeni laulut, Messulauluja ja Saavu valo)
Täällä Pohjantähden alla (tämä laulu löytyy kymmenistä eri kokoelmista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 10).
Muita albumin lauluja ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Irwin Goodmanin esittämässä jenkassa Kopla ja kummisetä luetellaan nimeltä melko monta suomalaista poliitikkoa: Manu, Paavo, Ahti, Virolaisen Jussi, Uffe, Arska. Kappale on alun perin tehty 1979, mutta se julkaistiin myöhemmin v. 1985 kokoelmalla Tahdon lättähattujen vanhainkotiin.
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista suhteutettuna...
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
Tuomas Murasen rikos - elokuvaa on VHS-kasettina joissakin kirjastoissa, esim. Oulun kaupunginkirjastossa. DVD:nä sitä ei ole ilmeisesti julkaistu. Oulun kaupunginkirjastossa on varattavissa VHS-laite, jolla elokuvan voi katsoa kirjaston Musiikkiosastolla (p. 08 558 47352 ).
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan...
Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Perusteellista tietoa löytyy Jörn Donnerin kirjoittamasta Fazerin 100-vuotishistoriikista nimeltä Fazer 100, joka löytyy myös Raision kirjastosta. Fazerin sivulla on tietoa myös historiasta tuotemerkkien lomassa, https://www.fazer.fi/ . Suklaayhdistyksen sivuilta löytyy myös jonkin verran tietoa mm.tuotteiden valmistuksen aloittamisvuosista:
http://www.suklaayhdistys.com/fazer.php
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei selvinnyt....
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Kun kirjasto tarjoaa kirjoille ns. vaihtokärryn, se toimii pelkästään mekaanisena alustana eikä voi puuttua tai edes pyri puuttumaan siihen, mitä kirjoille tapahtuu sen jälkeen, kun joku niitä on siitä ottanut. Jos joku on niin toimelias, että hän kerää kirjoja kierrätyskärrystä ja tarjoaa niitä antikvariaattiin, pohjimmainen idea ei ehkä toteudu, mutta kierto jatkuu. Oman kokemukseni mukaan kierrätyskärryissä on harvemmin runsaasti sellaisia kirjoja, joista antikvariaatti suostuu maksamaan mitään. Tämä riippuu kuitenkin kokonaan tuojista, voihan sinne kärryyn ilmestyä myyntikelpoisiakin nimekkeitä.
Ehkä asiaa ei kannata murehtia niinkään tasapuolisuuden tai oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vaihtokärrytoiminta on aina hyvin...
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/
