Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
Tears in Heaven kuvaa Claptonin oman kertoman mukaan juuri tätä traagista kokemusta, Circus Left Town puolestaan onnettomuutta edeltäneen päivän tapahtumia. Sen sijaan Lonely Stranger -kappaleen yhdeydestä tapahtumaan ei löydy viitteitä.
Vihreät oliivit ovat raaempana puusta kerättyjä kuin tummat oliivit. Täysin mustia oliivit eivät luonnostaan ole, vaan mustat oliivit ovat värjättyjä. Tietoa aiheesta mm. alla olevasta Ylen uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6446433
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Netistä löytyvän Anita Saarelaisen väitöskirjan perusteella arvelen, että merkillinen sakki löytyy MTV:lla 1990-luvulla esitetystä sarjasta Puhtaat valkeat lakanat, ks. väitöskirjan Liite 1 Kohtausluettelo, jakso 40, kohtaus 6.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi en osaa vastata - olisiko mahdollista, että kyseessä olisi animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Sen viimeisessä jaksossa on aiheena Maa, ja profiiliin sopisi tuollaisia tuhoutumisilkeyksiä käkättävä pahis.
No, onhan se vähän outoa, mitenkä se mummi nyt niin olisi tehnyt? Täällä on melko lailla sama väki vastaamassa, sillä erotuksella, että Kysy kirjastonhoitajalta toimii maanlaajuisesti niin, että vastaajiakin on kautta maan kirjastojen, muuallakin kuin Helsingissä.
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla.
Tarkkaa hintaa ei ole julkaistu, mutta edellisten vuosien lehtiartikkeleiden perusteella noin miljoona kruunua. Vieraiden pöäytäpaikat maksavat muille kuin palkituille 3000 kruunua. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Koko Nobel-viikon juhlallisuudet maksavat noin 16,7 miljoonaa kruunua. https://www.expressen.se/dinapengar/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Yleisin oletus joulupukin esikuvaksi näyttäisi olevan piispa Nikolaus Turkin alueen Myrnasta 300-luvun alkupuolella.
Pyhää Nikolausta pidetään lasten suojeluspyhimyksenä, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/277
Joulupukin alkuperään on liittynyt monia muitakin perinteitä esim. suomalaiset nuuttipukit ja kekripukit.
https://vitsanensite.wordpress.com/2017/12/19/joulupukin-myyttinen-alkupera/
https://kekri.fi/
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_joulupukkiperinne
Joulupukin elämäntarinaa voi tutustua esim. Juha Wuolijoen ohjaamassa ja Marko Leinon käsikirjoittamassa elokuvassa Joulutarina.
Helmet-haulla löytyy myös lukuisia kirjoja joulupukista, esimerkiksi
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus / Eero Perunka...
Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat...
Salmiakkia eli ammoniumkloridia on ilmeisesti käytetty jo muinaisessa Kreikassa. Salmiakkimakeisessa ammoniumkloridia on yhdistetty lakritsiin. Sitä ei tiedetä, kuka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä aineet toisiinsa.
Lisää aiheesta voit lukea Jukka Annalan kirjasta Salmiakki (2001).
Etsitty kirja saattaisi olla Alfred Besterin Määränpäänä tähdet (The stars my destination), jonka kuvaamassa klaanien ja kulttien hallitsemassa maailmassa yläluokkaa ovat perheet, joilla on sellaisia tunnettujen brändien nimiä kuin Sears-Roebuck, Gillette, Kodak, Buick, Heinz ja niin edelleen.
Kupariyöt on varmasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tekijä: Armas K. Baltzac; Andrew K. BaltzacKustantaja: Gloria KustannusVuosi: 2018
Kirjan takakansi kertoo näin: "Ainutlaatuinen kirja Suomen historiasta. Miten liittyvät toisiinsa sisällissodan aikaisten ihmisten selviytyminen, Suomen mustalaisten osuus tähän historian kipeään ajanjaksoon, Mannerheim ja nuori savolaspoika nimeltä Viktor? Kupariyöt on ihmeellinen tarina nuoresta Viktorista, jota yritetään houkutella välillä valkoisten ja välillä punaisten puolelle. Viktorilla on vastassaan Mannerheim, jota punaiset kutsuvat paholaiseksi. Viktor on seissyt punaisten ja valkoisten keskellä: näkyväisen maailman rajalla - kuilun ja valon portailla - kuolemanpelossa ja rukoillut rauhaa,...
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja....
Helmet-lainat voi uusia lainaamista tai uusimista seuraavasta päivästä alkaen. Tällöin laina-aikaa saa kuitenkin vain yhden päivän lisää Jos edellinen eräpäivä olisi osunut pyhäpäivälle tai muulle sellaiselle päivälle, joka siirtää eräpäivän seuraavaan arkipäivään, seuraavana päivänäkään ei lainoja voi uusia, koska uusiminen ei olisi tuonut yhtään lisää laina-aikaa. Lainan voi uusia yhteensä viisi kertaa, jos siihen ei ole kohdistunut varauksia. Jos haluaa maksimoida laina-ajan, kannattaa lainat uusia mahdollisimman lähellä eräpäivää.
Kirjastolainaus ei välttämättä kerro arvostuksesta. Esim. runoutta varmasti arvostetaan, vaikka lainaajia ei kovin paljon olisikaan.
Yleisten kirjastojen tilastoista saa tilastoa lainauksesta, mutta kovin yleisesti. Tätä kautta selviää se, että vähiten lainattu kirjastoaineisto vuonna 2016 olivat videokasetit. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2016&stats=104
Informaatiomuotoilu.fi-sivuston kuviosta näkee pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimpien tietokirjojen jakautumisen aihepiirin mukaan 2.2.2007-23.5.2011. Halutuimmuus on saatu selville laskemalla yhteen niteiden määrä kirjastojen kokoelmissa ja asiakkaiden tekemät varaukset. Tämän...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13 hallituksessa....
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’.
Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
