Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat...
Salmiakkia eli ammoniumkloridia on ilmeisesti käytetty jo muinaisessa Kreikassa. Salmiakkimakeisessa ammoniumkloridia on yhdistetty lakritsiin. Sitä ei tiedetä, kuka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä aineet toisiinsa.
Lisää aiheesta voit lukea Jukka Annalan kirjasta Salmiakki (2001).
Etsitty kirja saattaisi olla Alfred Besterin Määränpäänä tähdet (The stars my destination), jonka kuvaamassa klaanien ja kulttien hallitsemassa maailmassa yläluokkaa ovat perheet, joilla on sellaisia tunnettujen brändien nimiä kuin Sears-Roebuck, Gillette, Kodak, Buick, Heinz ja niin edelleen.
Kupariyöt on varmasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tekijä: Armas K. Baltzac; Andrew K. BaltzacKustantaja: Gloria KustannusVuosi: 2018
Kirjan takakansi kertoo näin: "Ainutlaatuinen kirja Suomen historiasta. Miten liittyvät toisiinsa sisällissodan aikaisten ihmisten selviytyminen, Suomen mustalaisten osuus tähän historian kipeään ajanjaksoon, Mannerheim ja nuori savolaspoika nimeltä Viktor? Kupariyöt on ihmeellinen tarina nuoresta Viktorista, jota yritetään houkutella välillä valkoisten ja välillä punaisten puolelle. Viktorilla on vastassaan Mannerheim, jota punaiset kutsuvat paholaiseksi. Viktor on seissyt punaisten ja valkoisten keskellä: näkyväisen maailman rajalla - kuilun ja valon portailla - kuolemanpelossa ja rukoillut rauhaa,...
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja....
Helmet-lainat voi uusia lainaamista tai uusimista seuraavasta päivästä alkaen. Tällöin laina-aikaa saa kuitenkin vain yhden päivän lisää Jos edellinen eräpäivä olisi osunut pyhäpäivälle tai muulle sellaiselle päivälle, joka siirtää eräpäivän seuraavaan arkipäivään, seuraavana päivänäkään ei lainoja voi uusia, koska uusiminen ei olisi tuonut yhtään lisää laina-aikaa. Lainan voi uusia yhteensä viisi kertaa, jos siihen ei ole kohdistunut varauksia. Jos haluaa maksimoida laina-ajan, kannattaa lainat uusia mahdollisimman lähellä eräpäivää.
Kirjastolainaus ei välttämättä kerro arvostuksesta. Esim. runoutta varmasti arvostetaan, vaikka lainaajia ei kovin paljon olisikaan.
Yleisten kirjastojen tilastoista saa tilastoa lainauksesta, mutta kovin yleisesti. Tätä kautta selviää se, että vähiten lainattu kirjastoaineisto vuonna 2016 olivat videokasetit. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2016&stats=104
Informaatiomuotoilu.fi-sivuston kuviosta näkee pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimpien tietokirjojen jakautumisen aihepiirin mukaan 2.2.2007-23.5.2011. Halutuimmuus on saatu selville laskemalla yhteen niteiden määrä kirjastojen kokoelmissa ja asiakkaiden tekemät varaukset. Tämän...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13 hallituksessa....
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’.
Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
Yrjö Varpio käsittelee asiaa Väinö Linnan teosten käännöksiä käsittelevässä tutkimuksessaan Pentinkulma ja maailma (WSOY, 1979). Varpion mukaan Tuntemattoman sotilaan suomennoksen teki alun perin Linnan ystävä Alex Matson, joka käänsi muitakin suomalaisia teoksia englanniksi. Käännöstyöstä oli sopinut englantilainen kustantaja Collins, joka ei ollut kuitenkaan tyytyväinen Matsonin käännökseen. Niinpä kustantaja muokkasi tekstiä käyttäen apuna teoksen ranskankielistä käännöstä. Veikkaisin, että siinä vaiheessa teksti on muuttunut merkittävästi.
Yhdysvaltalaisessa käännöksessä oli vielä yksi mutka matkassa. WSOY:n kustannusvirkailija Leena Karron muistikuvien mukaan sitä muokkasi tuntemattomaksi jäänyt amerikkalainen. Se työ oli lähinnä...
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Varaukset tehdään asiakkaan kortille, joten valitettavasti kirjan varaaminen ilman korttia ei ole mahdollista. Jos tutuissasi on kortin haltia, voisit pyytää häntä varaamaan kirjan.
Lukijan henkilökohtainen kokemus vaikuttaa siihen onko kertomus itkettävä vai ei. Seuraavan kirjavinkkilistan ovat koonneet yhden päivän aikana Jyväskylän kaupunginkirjaston Lukuneuvojat. Palvelu löytyy Keskikirjastojen sivulta https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta
Romaaneja
Gaiman, Neil: Hautausmaan poika
Downham, Jenny: Ennen kuin kuolen
Zusak, Markus: Kirjavaras
Segal, Erich: Love story : rakkauskertomus
Craven, Margaret: Kuulin pöllön kutsuvan
Hosseini, Khaled : Leijapoika
Wassmo, Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Hwang, Sun-mi, kirjoittaja: Kana joka tahtoi lentää
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Boyne, John: Poika vuoren huipulla
Romaani nuorille
Green, John: Tähtiin...
Taivaan kappaleita -levyn tekstivihkossa ja Juicen kappaleista tehdyissä nuottikokoelmissa kyseinen tekstikohta on poikkeuksetta muodossa "kaimani kritisoi". Kuka tämä kaima sitten on, onkin jo paljon tulkinnanvaraisempi ja kiistanalaisempi kysymys. Pohdintojahan tästä kyllä löytyy, ja ehdokkaita on useita; laulussa mainittujen John Lennonin ja Juha Vainion lisäksi Pauli Matti Juhanin kaimaksi on tarjottu esimerkiksi Paul McCartneytä, Pauli Mustajärveä, Juhani Ahoa ja jopa Juhani Aaltosta. Täysin vakuuttavia perusteluja näistä yhdenkään - tai kenenkään muunkaan - puolesta ei ole vastaani tullut, joten jääköön tämä kohta avoimeksi ja itse kunkin tahollaan päätettäväksi.
Uinu pienokainen on Seppo Hovin tekemä suomenkielinen teksti, jota ei ole julkaistu nuottina ja jota ei netistäkään löydy. Seppo Hoviin voi yrittää saada yhteyden ohjelmatoimisto Fantastico Musicin kautta.
Heikki Poroila
Anton Tsehovilla on yksi luisteluaiheinen novelli, mutta siinä ei kuvailemasi kaltaista romantiikkaa esiinny. Tsehovin novelli Leikkiäkö vain? kuvaa talvista kelkkailua ja kahden nuoren välillä kipinöivää tunnetta.
Toisaalta Virginia Woolfin romaanissa Orlando on kuvaamasi kaltainen luistelukohtaus, jossa Orlando kuvailee tunteitaan luistelevaa venäläisruhtinatarta kohtaan.
Myös muusikkona paremmin tunnettu Patti Smith on kirjoittanut tarinan, jossa luistelijaa katselee mies. Se on hänen osin omaelämäkerrallisessa teoksessaan Omistautuminen. Minna Rytisalon uudessa romaanissa Rouva C on myös romanttinen luistelukohtaus. Eikä sovi unohtaa Topeliuksen Välskärin kertomuksia, jonka toisessa osassa on luku "kohtauksia luistinjäällä"....
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www.google.fi/...
