Anthony (=sukunimi), Piers'iltä on suomennettu vain Auringon lapsi (1989). Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen yhteisessä aineistotietokannassa on 62 viitettä Piers Anthonyn teoksiin. Voit tarkistaa nimekkeet ja niiden saatavuuden internetistä http://www.lib.hel.fi.
Suomen korkeakoulujen yhteisestä tietokannasta Lindasta ei löytynyt Marja Sihdon väitöskirjaa. Lindasta löytyi Marita Sihdon väitöskirja "Terveyspoliittisen ohjelman vastaanotto", tarkoititkohan mahdollisesti sitä? Jos haluat kaukolainata kyseisen kirjan, ota yhteys lähimpään kirjastoosi.
Kysymiäsi Joan Wolfin kirjoja ei ole suomennettu. Kirjat englanninkielisinä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Opetusministeriö julkaisee vuosittain Valintakoekysymyksiä-vihkosen
(kasvatustieteellinen koulutusala). Voit tiedustella niitä paikkakuntasi yleisestä kirjastosta tai työvoimatoimiston opintoneuvonnasta.
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalvelusita http://www.kirjastot.fi/ pääset mm. Tieteellisten kirjastojen kotisivulle, osoite http://hul.helsinki.fi/tilke/ Sieltä löydät Helsingin kauppakorkeakoulun ja Ammattikorkeakoulujen kokoelmatietokannat.
Esimerkiksi osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto/ hakusanoilla mainon* AND suunn* löytyy mainonnansuunnittelua käsitteleviä kirjoja, mm. Iltanen, Kaarina:
Mainonnan suunnittelu ja opinnäytetyö Tanskanen, Mika: Pienyrityksen suoramainoskampanjan suunnittelu ja toteutus uuden tuotteen lanseerausprosessissa. Kirjoja voit tilata kaukopalveluna lähimmästä kirjastosta.
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalveluista löydät myös yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat, joista voit etsiä aineistoa.
Hei! Kysymyksesi alue on niin laaja, että mitään yksityiskohtaista vastausta on vaikea antaa. Verkon kautta pääset katsomaan Aurora-tietokantaa osoitteessa htt://www.rovaniemi.fi/aurora Aurora on kokoelmatietokanta, jonka jäseninä ovat Lapin maakuntakirjasto, yksitoista muuta kunnankirjastoa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Lapin maakuntamuseon kirjasto. Hakusanalla tietoyhteiskunta löytyy 150 osumaa. Oman tiedekuntasi kirjastosta voit kysyä lisätietoja tai katsella vielä Lapin yliopiston kirjaston sivuja osoitteessa http://www.urova.fi/home/kirjasto.
Sauva- ja rukoilijasirkoista löytyy tietoa monista hyönteisiä
käsittelevistä kirjoista, esim. Sandhallin ja Anderin teoksesta
Heinäsirkat ja hepokatit tai Michael Chineryn kirjasta Pohjois-
Euroopan hyönteiset. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi kaksi
viitettä: Suomen luonto -lehden artikkeli vuodelta 1996 n:o 12 ja
Eläinmaailma-lehden artikkeli vuodelta 1995 n:o 1. Eläinmaailma-
lehden artikkeli käsittelee sirkkoja lemmikkeinä.
Kirjan nimeltä The flowers of the filed on kirjoittanut SARAH Harrison, ei Susan eikä Sue. Teos on suomennettu nimellä Kedon kukat ja saatavilla Helsingin kaupunginkirjastosta suomeksi.
Helsingin kirjastoihin on juuri saapunut kirja Leirintäalueet ja lomakylät 1999. Kirjan saatavuus kannattaa tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokannasta http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Arne Nevanlinnan kirjan "Meidän sota" alkulehdillä on huomautus :
"Tämän kirjan henkilöiden ja tapahtumien yhteydet todellisuuteen
ovat sattumanvaraisia tai kuviteltuja. - - " Vaikuttaa siltä että
Edvard Myhrborg on jos ei kuviteltu, niin ainakin muunneltu tai naamioitu
henkilö. Kuka olisi se kirjallisuuden tutkija, kirjailija, professori ja
julkisuuden henkilö joka tällä hetkellä asuu Ranskassa? Sukunimikirjoista
tai matrikkeleista ei voi päätellä mitään. Näin käy usein muistelmissa:
todellisuus ja taru sekoittuvat, lukijan on vaikea erottaa niiden välistä
epämääräistä viivaa.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut on järjestetty uudelleen. Uusi osoite on http://www.kirjastot.fi. Sivulla on aivan uusia palveluja, joista yksi on Linkkikirjasto (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto). Linkkikirjaston sivuilta voi hakea sähköisiä lehtiä hakusanalla verkkolehti. 10.6. niitä löytyi 31 kpl.
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Et todennäköisesti mistään.
Tässä kuitenkin vapaasti purettuna levyltä:
Suomen Talvisota 1939-1940: Underground Rock, LRLP 11 (1970)
Tehtaan vahtimestareilla oli pullo tärpättiä,
he sekoittivat siihen jauhelihan sekä hiekan
sitten yksi vahtimestareista juoksi tehtaan pomon luokse
kumarsi ja sanoi vitkaan kuules äijä tule syömään oikein
herkullinen soppa,
pomo tuli, söi ja kuoli
siitä vasta riemu alkoi sekä kunnon hautajaiset
Joukko tehtaan työläisistä osti korin koskenkorvaa
joillakuilla taasen oli pullo pari kolinaa
toisille taas onnen tilan pilvi toi tai LSD
moni otti paukun taikka matkan ennen papin sanaa
psykerokki kappelissa saattoi hautaan vainajaa
arkun kantoon kykeni vain osa kaikkein selvimpiä
Hautajaiset jatkuivat tehtaan...
Databasen MEDIC gav två artiklar ur tidskriften duodecim. Artiklarna baserar sig på forskningsresultat. Doktorsavhandlingar?
Vakkila, J och Pihkala, U: Syövän immunoterapia, duodecim 1999 : 7 vol. 115
Remes, K: Soluterapia, duodecim 1998 : 12 vol. 114
Varken Tykkä eller Schein gav resultat. Bäst svar på frågan kan Centralbiblioteket för hälsovetenskap ge tel. 09-1911 och e-mail adress: Terkko-info@helsinki.fi Det lokala biblioteket ger hjälp med fjärrlån.
Saksalaisten, Suomessakin aikanaan suosittujen marssilaulujen (Erika, Lili-Marlene, Rosemarie, Lebe wohl du kleine Monica, Wenn die Soldaten.. ym) sanoja ja nuotteja on "Sun kanssas Liisa pien--Laulumuistoja sotavuosilta" -laulukirjassa, joka on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (mm. Helsingin pääkirjastossa). Die Fahne hoch -marssin sanat löytyvät Suomen lääkäriliiton julkaisemasta "Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1 vol.2", joka todennäköisesti löytyy ainakin Terveystieteiden keskuskirjastosta. Kaikista voimaikkaimmin aatteellisia marsseja, kuten Siegfried-Linie voi olla työlästä löytää. Sota-ajan laulukirjoista saattaa jotain löytyä ja niitä voi yrittää jäljittää Helsingin Yliopiston kirjastosta tai Sotamuseosta...
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) löytyy kaksi Waltarin teosta latviaksi:
Mes nemirsim nekad : romans no Somu 1939./40. gada kara / Mika Waltari ; tulkojusi Elza
Berzina. - Riga : Helmara rudzisa apgads gramatu draugs, 1943.
Alkuteos: Antero ei enää palaa.
NBN: f533486
sekä
Svesnieks ienaca seta / Mika Waltari ; no somu valodas tulkojusi Elina Zalite. - Limbazi :
Zelta abele, 1942.
Alkuteos: Vieras mies tuli taloon.
NBN: f515004
Kummankaan teoksen sijaintitietoja ei valitettavasti löydy suomalaisista kirjastojen
yhteisluetteloista. Fennica-aineistoa on kuitenkin sekä Turun yliopiston kirjastossa (http://www.utu.fi/kirjasto/) että Helsingin yliopiston kirjastossa (http://hul.helsinki.fi/hyk/). Siksi näistä kirjastoista voi asiaa...
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
