Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Katso ensin pääkaupunkiseudun aineistotietokantaa Plussaa http://www.libplussa.fi Tee siellä asiasanahaku käyttäen seuraavia asiasanoja: maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät, laskutus. Voit käyttää haussa myös luokannumeroa: 362 (maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät pankkitoiminnassa), 675 (maksumenetelmät kaupassa) tai 674.2 (laskutus). Löydät mm. seuraavan kirjan Halonen, Ulla: Yritys ja pankki, 2000.
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun tietokannasta (http://www.helia.fi/tiedonhaku.htm) löydät varmasti myös mielenkiintoisia viitteitä käyttämällä em. asiasanoja. Haluamaasi aineistoa voit tiedustella oman lähikirjastosi kautta kaukolainoiksi. Osa aineistosta löytyy varmaan omasta kirjastostasikin.
Suomen kansallisbibliografia ei tunne kuin kaksi Tynnin saksannosta. Runokäännöskokoelmassa Meine schöne Schwester (Oberbaum 1990) ei valitettavasti ole runoa Tanssilaulu. Myöskään saksankielisessä suomalaisen lyriikan kokoomateoksessa Still wie Licht ei ole Tanssilaulua.
Kysyit Kari Rydmanin kahta kuorolaulunuottia, joita en valitettavasti löytänyt, ainakaan Kari Rydmanin säveltäminä. Tarkistin tiedon useammasta lähteestä (kirjaston omasta tietokannasta, Sibelius-Akatemian kirjastotietokannasta ja musiikin yhteistietokannasta VIOLASTA). Olisiko mahdollista että kysymyksessä olisi eri säveltäjistä?
Kaj Chydeniukselta löytyy "Suomenmaa"-niminen sekakuorolaulu, jossa on Aleksis Kiven sanat (Maa kunnasten ja laaksojen, mi on tuo kaunoinen?). Kyseinen kappale löytyy mm. Kaj Chydeniuksen nuottivihkosesta, Sekakuorolauluja.
Kysyit myös "Dona nobis bacem" kappaletta. Dona nobis pacem (Anna meille rauha)- nimistä sekakuorolaulua löytyy useampi. Edvard Griegiltä löytyy sekakuorolaulu dona nobis pacem, samoin myös...
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Vuoden 1962 euroviisuvoittaja oli ranskalainen Isabelle Aubret, ja voittoisa kappale mainitsemasi Un premier amour. Isabelle Aubret'n cd-levyä ei enää löydy kirjaston kokoelmista, mutta kokoelma euroviisuvoittajista kyllä Congratulations : 50 years of the Eurovision song contest : all the winners + favourites : 1956-1980. CD-levy. CMC Entertainment, 2005.
Pauline Réagen eroottinen romaani Histoire d'O ilmestyi ranskaksi vuonna 1954. Kirja on julkaistu suomeksi nimellä O:n tarina. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Muiden kuntien aineistohakuja löydät Kirjastot.fi -verkkopalvelusta. Mikäli kirjaa ei ole oman kuntasi kirjastossa, voit tilata sen kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä käydessäsi lähimmässä kirjastossa
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Kirjaa ei löytynyt Manda- eikä Linda-tietokannoista, joissa näkyvät Suomen kunnallisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Voit saada kirjan ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomakkeen voit täyttää kirjastossa tai voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös Internettissä (www.lib.hel.fi/ klikkaa kohtaa Kaukopalvelu).
Pääkaupunkiseudun leisistä kirjastoista eniten systeemityöstä löytynee pääkirjastosta Pasilasta osoitteesta Rautatieläisenkatu 8, p. 31085331. Myös esim. Rikhardinkadulta (Rikhardinkatu 3, p. 31085013), Töölöstä (Topeliuksenkatu 6, p. 31085025), Kalliosta (Viides linja 11, p. 31085053) ja Itäkeskuksesta (STOA, Turunlinnantie 1, p.31085090) voi kysyä. Kirjallisuutta voi tilata yhdestä kirjastosta toiseen. Jos haluat selata kokoelmiamme Internetistä aiheeseesi liittyen, osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingistä löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään systeemityötä:
Connolly, Thomas M.: Database systems a practical approach to design, implementation, and management, 1999; Virkki, Pekka: Systeemityö tutuksi, 1997 ja Pressman,...
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta internet-osoite http://www.libplussa.fi löytyy joitakin nimekkeitä, joita Sinun ehkä kannattaa katsoa: Buy this book/ toim. Mica Lava (Routledge 1997), Gareth, Morgan: Images of organization (Sage 1997).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Bernstein, David: Company image and reality (tämä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain suomeksi).
Sinun kannattaa lisätä internet-osoitteistoosi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut (http://www.kirjastot.fi), josta pääset kiinnostaviin linkkeihin valitsemalla tiedonhaun ja jonkin esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakutermiksi company image research, niin saat mm. sellaisten firmojen kotisivuja, jotka suorittavat markkinointitutkimuksia....
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Hellaakosken Lumipalloja, Paloheimon Oivalluksia ja Tuukkasen Tuuma tuumalta on kustantanut WSOY. Tuomas Anhavan suomentaman Kevään kukat, syksyn kuu -tankarunokokoelman on julkaissut Suuri Suomalainen Kirjakerho. Ann Landersilta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole suomennettu yhtään teosta. Erno Paasilinnan Lukemista kaikille -teoksen kustantaja on Otava. En löytänyt
mainitsemaasi aforismia tästä teoksesta. Selailin myös useita muita hänen aforismi- ja artikkelikokoelmiaan, mutta en löytänyt etsimääsi. Niitä on tosin lukuisia, joten se hyvinkin löytyy tarkemmin etsimällä.
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
Et maininnut haetko ravintolasanakirjoja vai ruoanvalmistuksen sanastoa - tässä on viitteitä molempiin. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla mm. seuraavia kirjoja: Harvilahti-Rautonen, Anja: Ruokaa viidellä kielellä--kansainvälinen ruokailusanasto; Lehmusoksa, Ritva: Ruokasanakirja; Saikkonen, Pirkko: Termes culinaires--ravintolasanasto ranska-suomi, suomi-ranska; Anderson, Kenneth N.: The international dictionary of food & nutrition; Lampola, Riitta: Gastronomic terms--Ravintolasanasto englanti-suomi.
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (http://www.libplussa.fi). Muita viitteitä voit hakea Plussan aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanahakuun esim. sanakirjat (ruoka tai...
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Säveltäjä on Mario Nascimbene ja alkuperäinen nimi on Theme from Romanoff and Juliet. Kyseessä on siis elokuvan tunnusmusiikki. Alkuperäisversiota ei tunnu löytyvän kirjastoista. Se on kuitenkin seuraavilla levyillä:
Mario Nascimbene: The Mario Nascimbene Anthology (CD) DRGCD32960
Ron Goodwin: Sounds Superb (LP) EMI MFP1025
