Yleisradion kotisivujen mukaan "YLE lopettaa Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset vuonna 2007. YLE keskittyy vastedes palvelemaan ulkomailla olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsingin Santahaminan lähettimillä Itämeren alueella."
Lisätietoja osoitteesta http://www.yle.fi/rfinland/la_taajuudet.shtml. Kysymyksiä ja palautetta voi esittää osoitteessa http://www.yle.fi/rfinland/yhteystiedot.shtml.
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa. Olen kuitenkin löytänyt joitakin teoksia, joissa heidän seurustelustaan on vähintäänkin jotain mainintaa. Kaikkia kirjoja en saanut käsiini, joten lista ei ole täydellinen:
Yllätysori, Vaarallinen ratsastus, Ponisaaren arvoitus, Punainen hevosenkenkä, Tunturiratsastus, Aavehevonen, Pako ratsukalliolta, Naamiaisratsastus, Haamulinnan kadonnut ori, Ponitalli ja varjojen linna, Vaellusratsastus, Kauhujen yön ritari, Myrsky, Paluu Ponisaarelle, Epäonnen leiri, Ratsukellarin salaisuus, Miljoonaratsu, Keskiyön hevonen, Kultajoen kummitus, Haamujen talo.
Lukemalla...
Laajakaistaliittymiä sai viime vuonna lainaksi Lahden kaupunginkirjastosta, mutta ei enää tänä vuonna. PHP tarjosi käyttötuen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön- (Saarikalle, Anne, Gummerus 2007) kirjan mukaan Sinikka on runoilija Eino Leinon luoma nimi, joka pohjautuu sanaan sini(nen). Leino antoi nimen Lalli-näytelmänsä (1907) päähenkilön tyttärelle. Ensimmäisiä Sinikoita oli säveltäjä Toivo Kuulan vuonna 1917 nimetty tytär, joka sai nimensä Leinon näytelmästä. Sinikka otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Koska Salapoliisi Conan -sarjan osat 33-35 ovat jo nähtävissä HelMetin kautta, ne ovat jo ilmestyneet. Yhtään kirjaa ei vain ole vielä ennätetty tekemään kirjastoille, mutta ne ilmestyvät sinne varmasti pian. Käy katsomassa alkuviikosta uudelleen!
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
Nimi Ruben on Raamatun Vanhan testamentin nimistöä (1. Moos. 29-). Hepreaksi nimi kuuluu ראובן ’reuven’. Merkityksiä tarjotaan useitakin: ’katso, poika’ lienee yleisin käännös. Mahdollinen olisi kuitenkin myös ’uudistaja’. Raamatussa nimeä perustellaan yhdellä tavalla (1. Moos. 29:32 ja sen selitys käännöksessämme: nimi muistuttaa heprealaista lausetta, joka tarkoittaa ’hän on nähnyt kurjuuteni’).
Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Rubenin nimipäivä on 14.4.
Iso Raamatun tietosanakirja 2. - 1989.
Etunimet / Kustaa Vilkuna. - 2005.
Noël-nimi on ranskalainen (esiintyy myös englantilaisella kielialueella) ja tarkoittaa ’joulua’, joskus myös ’joululaulua’. Sana on kielihistoriallisen kehityksen myötä muodostunut latinan adjektiivista ’...
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
DVD:nä löytyy "Eva & Adam : neljät synttärit ja fiasko / ohjaaja Catti Edfeldt ; käsikirjoitus Måns Gahrton & Johan Unenge ; kuvaus Jan Rydqvist Helsinki : FS-Film, [2002]
Pasilan kappale on kuitenkin korjattavana, muista kirjastoista löytyy, tällä hetkellä kuitenkin kaikki ovat lainassa.
Hallavaroituksia annetaan säätiedotuksissa kasvien kasvuaikana. Halla tarkoittaa, että lämpötila on maanpinnan tasolla pakkasen puolella. Ankaraa halla on kun pakkanen laskee -4 °C kylmemmälle puolelle.
Tarkempaa tietoa hallasta ja kuinka se eroaa yöpakkasista löytyy Ilmatieteen laitoksen sivulta: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila
Tässä eri tavoin 1980-lukua käsitteleviä kirjoja:
- The 1980s / Vicky Carnegy
- Fashion sourcebooks: The 1980s / John Peacock
- Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1980s / Tina Skinner
- Vintage fashion : muodin vuosikymmenet / esipuhe: Zandra Rhodes
- Tiger twist / Jari Eklund - Kirja esittelee ja kuvaa suomalaista rock and roll -alakulttuuria, painopisteenä vuodet 1977-1985.
- Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä : vapaa-ajan muutokset 1981-2002 / Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi ja Ulla Hannula (toim.)
- Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia
Helsingin Sanomissa oli vuonna 2006 kirjoitussarja nimeltä Näin Suomi muuttuu: : sarjassa selvitetään, kuinka suomalaisten arki on muuttunut...
Merja on suhteellisen uusi 1950-luvulla yleistynyt nimi, joka on saatu suomensukuisen muinaiskansan merjalaisten mukaan. Merjalaiset elivät yli tuhat vuotta sitten Keski-Venäjällä, mutta kuolivat sukupuuttoon eli sulautuivat ympäröivään valtaväestöön (slaavilaisiin) 1000-1500-lukujen välisenä aikana.
Merja ei merkitse japaniksi, kiinaksi tai latinaksi mitään. Sanan kanta lienee siis suomalais-ugrilainen.
Lisätietoa merjalaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Merjan_kieli
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat - Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1999)
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia...
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Etsimäsi kappale esiintyy Kyllikki Mäntylän näytelmässä Feutora ja muut "monumentit" (WSOY, 1956). Kappale on nimeltään Bože, Tsarja hrani eli Keisarihymni, ja sen on säveltänyt Aleksei Lvov vuonna 1833. Sanat ovat venäläisen runoilijan Vasili Zukovskin. Suomenkielistä tietoa kappaleesta on mm. osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bo%C5%BEe%2C_Tsarja_hrani . Englanniksi lisäksi esim. sivuilla: http://en.wikipedia.org/wiki/God_Save_the_Tsar! ; http://www.hymn.ru/index-en.html ; http://david.national-anthems.net/ru-17.htm . Kahdessa viimeisessä osoitteessa voi kappaletta kuunnella mp3-muodossa (ensin mainitussa vuoden 1833 kohdalla, jälkimmäisessä nimellä God save the Tsar). Omista kokoelmistamme emme onnistuneet ko. hymnistä löytämään...
