Mikkosen kirjasta Sukunimet (2000) löytyy tietoa Jussila-nimestä, johon viitataan Jussilainen-nimestä. Kirjassa viitataan nimeen Johannes, jonka muunnos on Jussi. Koska muoto Jussi on pysynyt suosiossa kauan, ovat Jussila-niemt hyvin eri-ikäisiä. Asukkaannimityksestä kehittynyttä sukunimeä Jussilainen tavataan eri puolilla Suomea. -
Pöyhösen kirja Suomalainen sukunimikartasto osa 2: karjalaiset sukunimet on nyt lainassa, joten en voi tarkistaa siitä nimeä. - Kuuluisia henkilöitä etsin Kansallisbiografiasta, ei löytynyt.
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Ruotsinkieliset nuortenkirjat saa helposti näkyville
Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjasto Intron avulla
(www.ouka.fi/kirjasto/intro). Tee hakuun rajaukset: aineistolaji: kirjat, kieli: ruotsi, lasten ja nuorten aineisto. Jos haluat suosituskirjalistaa, ota yhteyttä
kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastoon:
lastenosasto.kirjasto@ouka.fi
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Linnea-nimi on tullut sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen almanakkaan ruotsalaisen kasvitieteilijän Karl von Linnén kunniaksi. Suomessa esiintyy myös Linnean suomalaistettu muoto Vanamo. Edith, Edit tai Eedit on vanha englantilainen nimi Edgith, joka tarkoittaa onnellista taistelua tai rikasta sotaa. Elsa puolestaan on suomalainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabeth on alkuperältään heprealainen nimi Eliseba (Jumala on valani). Muita nimen muunnoksia ovat esim. Ilse, Lisa, Elise ja Liisa. Mikaelin nimi pohjautuu heprealaiseen arkkienkeli Miikaelin nimeen. Miikael on ylin seitsemästä pääenkelistä. Aku tai muut suomalaistetut nimimuodot Aki, Aukusti ja Kusti ovat muunnelmia etunimestä August, joka...
Econ "A theory of semiotics" ei sisälly kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta skylläkin usean tieteellisen kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Helka- ja Linda-tietokannoista (www.linneanet.fi) löytyy viite, kun hakee tekijän nimellä.
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Eurooppalaista yhteiskuntaa harvoin käsitellään tutkimuksissa yhtenä kokonaisuutena. Aalto-kirjastojen tietokannasta löydät joitakin aiheeseesi sopivia teoksia hakemalla esim. asiasanoilla yhteiskunnallinen muutos ja Eurooppa. Sieltä löytyy kirjoja, kuten Anthony Giddens: Europe in the Golden Age sekä Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Yhteiskunnan muutosta yleisesti käsittelevistä kirjoista, kuten "Arvot, moraali ja yhteiskunta : sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen" voisi myös olla hyötyä aiheesi kannalta. Muita asiasanoja joita kannattaa kokeilla ovat kehitys ja yhteiskuntakehitys.
Aalto-kirjastojen haku: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jyväskylän kirjaston koneilla on käytössä Aleksi-tietokanta, josta voit...
Tarkoittamasi kirja on :
Lehtinen, Mika : Ruoanvalmistuksen käsikirja / Mika Lehtinen, Harri Peltonen, Päivi Talvinen. WSOY. 2005. Toscaleivosten ohje löytyy todellakin sivulta 757. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Wellesin Machbetiä ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista tai nettikaupoista. ks. esim. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Wellesin Macbetilla ei välttämättä ole kirjasto-oikeuksia, jotta kirjastot voisivat sen ostaa.
Sen hankkiminen muulla tavoin on mahdollista.
Macbeth on saatavilla Brittein saarilla DVD:nä.
ks. esim. http://www.amazon.co.uk/gp/product/B00004U400/imdb-uk/
Jos ei halua käyttää nettikauppaa niin jokin suomalainen erikoisliike saattaisi sen voida välittää.
Esim. Filmifriikki. www.filmifriikki.fi
Huom. tällöin elokuvassa ei ole suomenkielisiä tekstejä.
"Orson Wellesin Macbethia on saatavilla Elokuvien erikoisliike
Videodivarista www.videodivari.fi , ilman suomenkielistä tekstitystä
ja kovaan...
Ikävä kyllä, tästä ajatelmasta ei löydy ruotsinkielistä versiota. Olemme kahlanneet useita mietelause- ja sitaattikirjoja sekä Lars-Gunnar Nordströmiä käsitteleviä kirjoja. Emme ole myöskään voineet todentaa, että hän olisi keksinyt nuo sanat sen enempää suomeksi kuin ruotsiksikaan. Ajatelman lauseet ovat yksittäin hyvin yleisiä. Niitä esiintyy mm. Raamatussa ( "He näkevät eivätkä kuitenkaan näe" ... "Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö...."silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi" (Matteus 13: jakeet 13 ja 14). "Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö..." (Jesaja 6: jae 9). (1992 suomennos)
Mainitsemaasi mietelmää löytyy suomeksi Internetistä, mutta missään niissä ei mainita kenestä ko. viisaus on lähtöisin - olisiko...
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1997) mainitsee nimien Annu, Annukka ja Annuli olevan kutsuma- ja hellittelymuotoja nimelle Anna. Anna Saarikallion ja Johanna Suomalaisen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) mainitsee Annun lempinimenä useille a-kirjaimella alkaville naisennimille kuten Anita ja Anneli. Anna on alkuperältään hepreaa ”armoa” tarkoittavasta nimestä Hannah. Annalla ja sen johdannaisilla nimillä kuten Annu on siis raamatulliset juuret, olihan Pyhä Anna Neitsyt Marian äiti.
Nykysuomen tietosanakirja muinaisesta egyptiläisestä Heliopoliksen kaupungista puhuessaan mainitsee sen nimen olevan Egyptin kielellä ”Anu” (myös Annu tai Lunu ja raamatussa Oon). Heliopolis sijaitsee Niilin suistossa Kairon koillispuolella...
Porvoon kirjastossa on useita nimikirjoja, joista selviää eri etunimien merkitykset/etymologiat, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan Etunimet. Näiden mukaan Tyyne on nimen Tyyni rinnakkaisnimi. Nimi viittaa luonteenominaisuuteen: tyyni, siivo, tasainen. Lisätietoja saat kokoelmassamme olevista nimikirjoista.
Google Earthista löytyi tieto, että kuvat ovat pääasiassa 1-3 vuotta vanhoja. Rauman kuvia katsomalla ja tarkastelemalla rakennuksia päättelimme, että kuvat olisivat noin 5 vuotta vanhoja.
Navetan juhla -niminen runo löytyy teoksesta Kotiaapinen (toim. Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala, WSOY, 1937). Suositusta aapisesta on otettu 23 painosta, viimeisin vuonna 1981. Runo on lisäksi ainakin samojen tekijöiden teoksessa Iloinen aapinen (vuodelta 1933), viimeisin 15. painos on vuodelta 2004.
Navetan juhla menee näin:
Tässä kiehuu tee.
Härkä hymyilee.
Suuta nuoleksii.
Lehmä emännällä
hiki helmeilee.
Pikku vasa tuttisuu,
killisilmä, tähtipää
huutaa mää
ja huutaa möö.
Martti Haavion satu Tiina Tonttutyttö on useassa satukirjassa, mm. näissä:
Suomalaisten satujen helmiä 2 , Kirjapaja, 2001
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja , WSOY, 1999
Pieni aarreaitta 2 , WSOY, 1992
Tiitiäinen, metsäläinen--suomalaisia satuja...
Benny Goodman kronologian mukaan vuoden 1974 kohdalla lukee "A concert in Helsinki is televised throughout Scandinavia" http://www.bennygoodman.com/about/chronology.htm
Sitten hän kyllä esiintyi Porissa vuonna 1982:PORI JAZZ HISTORY - sivustossa "Artikkeli vuodelta 1982":
http://www.porijazz.fi:8180/historia/artikkeli?anro=500&lang2=fi
