rakennukset

Tilaa aihepiirin rakennukset RSS-syöte
98 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Matti Klingen muistelmien toisessa osassa "Upsalasta Pariisiin", hän mainitsee sivulla 74, että suuri määrä (Helsingin) Ylioppilastalon huonekalujen… 345 HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta. HYY / arkisto
Kaveri: "Talo juutalaisghetossa. Seinätekstin mukaan se on rakennettu vuonna 2221. Siinä päivän pähkinä." 272 Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.   http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod… https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d… https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Kuka arkkitehti on suunnitellut Wetterin talon Hämeenlinnassa? 329 Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.  Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…    
Rakennus osoitteessa Pyhäjärvenkatu 19 1666 Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Olisin kiinnostunut sanasta Riipakka. Raahessa varvin asutus-alueella merenrannalla, sijaitseen alkujaan käsittääkseni santaholmansahan rakennus. Talo on… 660 Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien. Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.  
Mikä on eduskuntatalon halkaisija 1238 Eduskuntatalon pohjois-eteläsuunnan mitta n. 78 m ja länsi-itäsuunnan mitta n. 55 m, nelikulmion vastakkaisten kulmien välinen ristimitta n. 95 m. Eduskuntatalon istuntosalin halkaisija on 25 m.
Tervehdys! Etsin opinnäytetyöhöni tietoa milloin Kannelmäen Sitratori on rakennettu? Onko samaan aikaa kun Kanneltalo ja sitä ympyröivät rakennukset? Eli… 765 Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen: ”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373. Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty. Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori. Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Etsin kirjaa, jossa käsitellään rakennuksen käyttöliittymän värien merkitystä ja valintaa. Kyseinen kirja on vanha ja ilmeisesti sähkö urakointi/urakoitsija… 480 Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten. Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta. Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Vaikka joensuulaisesta Penttilän hovista löytyy hyvinkin paljon muuta tietoa, niin valokuvat siitä näyttää olevan hyvin vähissä. Kirjassa "Penttilän… 1310 Kirjassa Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet (1995), sivulla 108, on vähän parempi kuva Penttilän hovin päärakennuksesta, sen julkisivusta. Joensuun kaupunki on tehnyt Penttilän seudun suunnittelua. Penttilänrannan kaavamuutosesitys III on luettavissa Joensuun kaupungin sivuilta: http://www.joensuu.fi/penttilanranta-iii . Siinä näkyvät ilmakuvassa Penttilän hovin alueen jäljellä olevat rakennukset ja miten ne tulevat sijoittumaan uudessa suunnitelmassa.
Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … 1654 Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä. Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Onko todella olemassa taho, mihin voi ilmoittaa jos tietää omakotitalon pihan tms mikä on järkyttävässä kunnossa? Olen kuullut että on partioita jotka tutkivat… 757 Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 166 sanotaan näin: "Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä." Koko laki löytyy alta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Samassa pykälässä sanotaan myös, että "jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi." Tonttien ja rakennusten kuntoa valvoo siis kunnan rakennusvalvonta sekä omien havaintojensa että kuntalaisilta tulleiden palautteiden perusteella. Voit siis tarvittaessa ottaa yhteyttä kotikuntasi...
Gustaf Fagerholm rakennutti Lahteen 1900-luvun alussa kolmikerroksisen liiketalon Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmaan. Löytyisikö tästä enemmän tietoa,… 1214 Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa. Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin. Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää. Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,...
Mitä tiedetään rakennuksesta, joka sijaitsi Turun littoistenjärven luontopolun alkupäässä, lähellä järven rantaa. Hiekkarannalta polkua kulkien n. 500 m… 774 Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark… Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/ Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… 2054 Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali. Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen. Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät. Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla. Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista. 1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Kun katsoo esim. amerikkalaisia elokuvia, niin huomaa, että taloissa ei ole kuistia tai eteistä tai porstuaa, kuten sanotaan eri puolilla Suomea. Ovatko talot… 577 Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003) Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
Haluaisin löytää jotakin valokuvakirjoja, joissa on kuvia vanhoista portreteistä, muotokuvista. Mielummin ensisijaisesti pelkkiä kasvoja, mutta myös kokokuvia… 900 Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista: - Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044 - Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587 - Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665 HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia. Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat: - Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306 - Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055 - Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C...
Huomasinkin netistä, että Sederholmin talo ei olekaan Helsingin vanhin talo, vaan joku talo, mikä on valmistunut 1751 Suomenlinnassa. Mikä tämä rakennus on ja… 2334 Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis… Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756. http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Mistä juontaa sukunimi Buddas? 2080 Ensimmäinen Buddas-sukunimeä käyttänyt henkilö joka asiakirjoista löytyy on Helena Arvidsdotter Buddas (1753-1841)(www.geni.com). Hän oli lähtöisin Ruotsinpyhtään Niemistön kylän (Näsby) Buddens-nimisestä talosta. Eli Buddas-sukunimi kuten monet Suomessa käytössä olevat sukunimet pohjautuvat talon nimeen. S-päätteiset ruotsinkieliset sukunimet ovat tyypillisiä Itä-Uudemaan ja Kymenlaakson raja-alueille. Talon nimi löytyy myös muodossa Budde 1770-luvun rippikirjoissa. Samoin suvun nimi on muodossa Budde varhaisemmissa asiakirjoissa. Tuolla on kuva sukunimistön kehittymisestä Suomessa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17b.gif
Onko Helsingissä ollut Mannerheimintien alkupäässä, numeroissa 2 tai 4, kangaskauppa nimeltään Aitta? Minä vuosina tavaratalo Tempo toimi Helsingissä… 1970 Tietoa Mannerheimintiellä sijainneesta kangaskauppa Aitasta ei valitettavasti löytynyt. Tavaratalo Tempo sijaitsi osoitteessa Mannerheimintie 2B vuosina 1933-1972 (Lähteet: Helsingin Sanomat 24.2.2008: Heikinkatu sai alkunsa Riikinkukon korttelista ja Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä, Ensimmäisiä esikaupunkeja -kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista). Tämän jälkeen talo purettiin, ja tilalle rakennettiin konttoritalo, joka valmistui vuonna 1978. Tempon talosta on kuva Stadin taivaan alla (Eeva ja Simo Ristan valokuvia Helsingistä vuosilta 1969-1987) -valokuva-arkistossa: http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=081825&frame…
Talon nykyinen omistaja.Lars Sonkintie 8 1207 Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.