Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut? |
307 |
|
|
|
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,... |
Mitä nämä ötökät ovat? |
556 |
|
|
|
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.fi/ ja... |
Koska Tampereen yliopistollisen sairaalan R-rakennus eli Radius on rakennettu? |
742 |
|
|
|
Radius on valmistunut vuonna 2007.
http://www.vpl.fi/?portfolio=radius-tampereen-yliopistollinen-sairaala-2005-2007
https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Keskussairaala/Hoitoyksikot/Syopatautien_poliklinikka/Syopalaakehoidon_uusitut_tilat_ovat_toim(131570) |
Oulun Ainola kiinnostaa. Mitstä Anola on saanut nimensä? Onko nykyisestä rakennuksesta parempaa tietoa kuin Wikipediasta löytyvät? Mikä puu tai iso pensas on… |
262 |
|
|
|
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17. |
Rakennustaiteen tekijänoikeudet |
635 |
|
|
|
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee... |
Turussa Koulukatu 5:n kohdalla on vanha kivinen hallirakennus, jonka historiasta tuntuu olevan mahdotonta löytää tietoa? |
424 |
|
|
|
Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 6 tontilla 1 (osoite Eerikinkatu 34 - Koulukatu 5) sijaitsevat entisen kaasulaitoksen konttorirakennus sekä pihan tallit ja makasiinit.
Lähde:
Turun kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 7.9.2009 Lausunnon antaminen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä rakennussuojeluesityksestä (Koulukadun maisemakokonaisuus) https://ah.turku.fi/kh/2009/0907022x/2158616.htm
Kaupungin kaasulaitos toimi yhä 1920-luvulla Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmassa. Koska vanha kaasulaitos ei kyennyt tyydyttämään nousevaa kaasunkulutusta, uusi kaasutehdas rakennettiin kaasukellon viereen ja se aloitti toimintansa joulukuussa 1929. Vanhan kaasulaitoksen... |
Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? |
2051 |
|
|
|
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta... |
Mikä on Pyynikin näkötornin vieressä oleva pieni punainen puurakennus? |
542 |
|
|
|
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus,... |
Olen kiinnostunut Helsingin keskustan vanhoista taloista. Löytyykö mistään talojen asuntojen pohjapiirustuksia ja ilmakuvia talojen salaisista sisäpihoista? |
539 |
|
|
|
Hei!
Toivottavasti näistä lähteistä olisi sinulle apua:
- Juha Ilonen / Toinen Helsinki - kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179767
Kirjaan on kuvattu kaikki Helsingin sisäpihat.
- Helsinki ilmakuvina 1932-2014
https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
Palvelusta voi hakea rakennuksia osoitteen tai kaupunginosan perusteella.
- Helsingin kaupunginarkistosta voi mahdollisesti tiedustella talojen pohjapiirrustuksia.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmästä voi etsiä ainakin vanhoja rakennuspiirustuksia.
www.sinettiarkisto.fi
- Muuta mielenkiintoista aiheeseen liittyvää:... |
Mistä voi saada selville vuonna 1927 rakennetun talon Luostarinkatu 15, Turku, arkkitehdin ja talon alkuperäisen käyttötarkoituksen? Onko ollut oppilaitos? |
305 |
|
|
|
Turussa osoitteessa Luostarinkatu 15 on toiminut ruotsinkielinen maatalousoppilaitos HSL. Tämä lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin piirtämä uusklassinen rakennus, joka valmistui vuonna 1927, tunnetaan parhaiten lempinimellään Skuffis.
Lähde:
Hannu Miettunen: Palvelutaloksi kaavoitettuun Skuffikseen tulee yksityisasuntoja (Turun Sanomat 10.6.2005)
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074049976/Palvelutaloksi+kaavoitettuun+Skuffikseen+tulee+yksityisasuntoja |
Onko Pohjantie 2, Espoo, v. -58 valmistuneet talot Alvar Aallon piirtämiä? |
319 |
|
|
|
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/ |
Kuka on aikoinaan rakennuttanut Marjatan talon Helsinkiin (Vilhovuorenkuja 20) ja kenelle se on kuulunut? Onko se joskus kuulunut Wärtsilä Oy:lle? |
786 |
|
|
|
Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf
Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan ... |
Luin hiljattain vanhan Helsigin Sanomain uutisen Helsingin vanhimmasta kivirakennuksesta, niin sanotusta Apteekkitalosta Suomenlinnassa. Mikä on Tukholman,… |
252 |
|
|
|
Jos kivirakennuksilla tarkoitetaan tässä asuinrakennuksia eikä esimerkiksi kirkkoja, niin muun muassa näitä rakennuksia pidetään vanhimpina kivitaloina:
Pariisin luultavasti vanhin kivitalo on Nicolas Flamelin rakennuttama talo, joka valmistui vuonna 1407.
https://www.pop.culture.gouv.fr/notice/merimee/PA00086213
https://en.wikipedia.org/wiki/House_of_Nicolas_Flamel
Tukholman Gamla Stanissa, osoitteessa Stora Gråmundgränd 5 sijaitsee Wibomska Huset 1400-luvulta. Talon tiedoissa ei korostettu rakennusmateriaalia, mutta kuvissa talo näyttää kivirakennukselta.
http://www.stockholmgamlastan.se/byggnader/index.php
Islannin vanhin kivitalo on Viðeyjarstofa, joka on rakennettu vuosina 1752-1755. Talo sijaitsee ... |
Voidaanko yksi rakennus jakaa virallisesti kahdeksi eri osaksi, jotka voidaan luokitella eri "kiinteistöiksi"? |
573 |
|
|
|
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus... |
Olen kysynyt monesta paikasta mutta vastausta en saa. Joten, mikähän sieni mahtaa olla kyseessä? Kuvassa näkyvä paneeli on lämmittämättömän ulkorakennuksen… |
248 |
|
|
|
Valitettavasti meiltä kirjastoistakaan ei löytynyt tietoa sienestä. Olisiko rakentaja.fi-sivuston Kysy, vastaamme -palvelusta apua sinulle?
https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/piharakennukset/mita_kasvustoa_ulkorakennuksen_autotallissa_48146.htm |
Missä on Suomen vanhin käytössä oleva kirjastorakennus? Luhangan pääkirjasto toimii 1800-luvun lopulla rakennetussa kiinteistössä. Onko vielä vanhempia? |
480 |
|
|
|
Kansalliskirjaston päärakennus Helsingissä valmistui vuonna 1840. Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus taas on Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjasto, joka avattiin vuonna 1882. Alla lisätietoa:
https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/helsingin-upeimmat-kirjastot
Olisivatko nämä vanhimmat? Monta vanhempaa rakennusta löytyy kyllä, mutta kirjasto on niistä siirtynyt jo muualle.
|
Löytyykö arkistostanne 1980-luvulta lehtiartikkeleita tms. koskien Portsassa sijaitsevaa kivitaloa Arvinkatu 8? Talossa on toiminut aikoinaan mm. Prehtin niklaamo. |
386 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä. |
Mikähän oli tuo iso rakennus Helsingin linja-autoaseman laidalla Tennispalatsin oikealla puolella? |
833 |
|
|
|
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf |
Mitä toimintaa on ollut virasto- tai toimistotalossa, joka on Pasilan kirjastoa viistosti vastapäätä Kellosillan varrella. Talo on ollut pitkään tyhjillään ja… |
587 |
|
|
|
Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa.
Lähteitä ja lisätietoja:
Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www.... |
Etsin tietoja v 1891 syntyneen kummitätini elämästä. Hän työskenteli suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina Jyväskylän seminaarissa 1920-luvulla. |
334 |
|
|
|
Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon... |