Molempien nimien kantamuoto on Johannes. Juho ja Juhani viettävät molemmat nimipäiväänsä juhannuksena 24.6. Vielä 1800-luvulla päivälle ei ollut merkitty nimipäivän viettäjien nimiä, vaan päivä oli almanakassa nimellä Johannes Kastajan päivä. Juhani lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950, mutta Juho-nimen lisäämisvuodesta ei ole selkeää kirjallista tietoa (kts. lähteet). Vuoden 1945 nimipäiväalmanakasta Juho kuitenkin löytyy, mikä tarkoittaa, että se on lisätty kalenteriin nimipäiväuudistuksessa joko vuonna 1929 tai 1945.Mahdollista lisätietoa voi kysyä Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.Lähteet:Saarikalle, Anne. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007.Vilkuna, Kustaa. Etunimet. 4. uud. laitos. Otava,...
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista...
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"...
Voisiko kyseessä olla kirjat "Taltuta klassikko" (Tammi 2019), "Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus" (Tammi 2021), "Taltuta klassikko! olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus" (Tammi 2024), kaikissa kirjoittajana Maria Laakso ja kuvittajana Johanna Rojola.
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena...
Englantilaisista näyttelijä perheistä ja suvuista löytyy Wikipedia-artikkeli. Heitä on listattu siinä 161 perhettä. Linkki englanninkieliseen Wikipediaan.Ruotsalaiset ovat ujompia listaamaan julkkiksiaan. Femina-lehden artikkelista löytyi kaksi kuuluisaa näyttelijäsukua Ekman ja Olin. Linkki sivustolle.Filmitietokanta IMDB on listannut maailmanlaajuisesti näyttelijöitä, joiden lapset ovat myös näyttelijöitä. Linkki IMDB:n sivulle.Myös People-lehti on tehnyt samanlaista listausta Hollywood-näyttelijöistä. Linkki sivustolle.
Fanny Tirkkonen asui Tuomisen kivimuurin ylimmässä kerroksessa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 3 D 7. 50-luvun lopulla hän muutti Laukontorille (Laukontori 4 C). Tirkkonen kuoli 6. joulukuuta 1962. Mahdollisista taloudenhoitajista Tuomiokirkonkadun ajalta en löytänyt minkäänlaisia tietoja. 100-vuotispäivänsä kunniaksi Aamulehdessä 1940 julkaistun pikku jutun aikoihin Tirkkosen äiti Maria Sofia Törnudd asui edelleen tyttärensä kanssa, mutta hänen myöhemmistä asumisoloistaan ei tutkimissani lähteissä ollut mainintaa. Elin Danielson-Gambogi oli meillä vuoden 1910 molemmin puolin erittäin suosittu ja käytetty muotokuvamaalari – pääsyynä siihen, että hän tuli Suomeen vuosina 1907, 1909, 1911 ja 1913 olivat nimenomaan monet muotokuvatilaukset....
Hei,Kirjasta on Finnassa ennakkotieto ja se ilmestyy vasta lokakuussa. Kansalliskirjaston vapaakappeita ei voi varata, mutta samassa Finna-tietueessa on tietysti jo kirjaa mahdollisesti tilanneiden kirjastojen niteet. Syksyn uutuudet tulevat suurelta osin kirjastoille tarjolle maalis-toukokuussa, joten kirja ilmestyy oman kirjastosi/kirjastokimppasi tietokantaan varattavaksi tässä lähiviikkojen aikana.
"Hun leste. Han satt med boka oppslått, men leste ikke; han så på henne." – Askildsen-sitaatti on suomentamattomaan kokoelmaan Ingenting for ingenting (1982) sisältyvästä novellista Solhatt (s. 25).
Tänä vuonna ilmestyy uusin suomennos Caminon tuulet (Camino Ghosts), mutta sen arvioitu ilmestymisaika on vasta lokakuussa 2025. Uusin jo ilmestynyt teos on Lunnaat (The Exchange, 2024).LähdeWSOY: John Grisham: https://www.wsoy.fi/tekija/john-grisham/
Poliisin sivuilta tarkistamalla selviää, että näpistys on vähäiseen omaisuuteen kohdistuva varkaus, ja siitä määrätään yleensä tekijälle sakkorangaistus.Varkaudesta rangaistuksena voi saada sakkoja tai vankeutta:varkaudesta sakko tai vankeutta enintään 1 vuosi 6 kuukautta.törkeästä varkaudesta vankeutta vähintään 4 kuukautta ja enintään neljä vuotta.Näpistyksestä rangaistuksena on sakko. Sakon suuruuteen vaikuttavat anastetun omaisuuden arvo ja näpistysten toistuvuus. Lähde: https://poliisi.fi/varkaudet-ja-napistyksetTäten sakkorangaistuksesta ei tule merkintää rikosrekisteriin, vaan ainoastaan ns. poliisirekisteriin:Rikosrekisteriin tulee merkintä, kun henkilö tuomitaan:ehdottomaan tai ehdolliseen...
Tässä muutama suositus englanninkielisiä kirjoja hieman eri tyylilajeista. Koska on hankala vinkata kirjoja tietämättä tarkemmin mieltymyksiäsi, olen valinnut monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja:Richard Osman: The Thursday Murder Club -sarja:Sarja kertoo neljästä eläkeläisestä, jotka asuvat rauhallisessa Cooper's Chasen eläkeläisyhteisössä ja kokoontuvat joka torstai ratkaisemaan vanhoja rikosmysteerejä. Kun heidän yhteisössään tapahtuu oikea murha, he päättävät käyttää taitojaan ja kokemustaan auttaakseen ratkaisemaan tapauksen.Sarjassa ilmestyneet kirjat järjestyksessä: The Thursday murder club, The man who died twice, The bullet who missed ja The last devil to die. Graeme Simsion: Rosie-sarja:Humoristinen ja sydämellinen sarja...
Jukka Kuoppamäen säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun "Lippu salkoon" ei ole olemassa nuottia. Tämä isänmaallishenkinen laulu alkaa "Käytän puheenvuoron laulaen.." ja kertosäe alkaa "Lippu salkoon nyt nostakaa". Kyseessä ei ole siis käännösiskelmä "Nosta lippu salkoon" ("Tie a yellow ribbon", säv. Levine & Brown)
Englannin sanaa 'embezzlement' vastaa suomen kielessä 'kavallus'. Yksi verbin kavaltaa merkityksistä on 'anastaa hallussaan olevia varoja tm. irtainta omaisuutta'. Kielitoimiston sanakirjassa on sen kohdalla esimerkkilause "Kassanhoitaja oli kavaltanut työnantajaltaan kymmeniä tuhansia euroja." kavaltaa - Kielitoimiston sanakirja
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta.
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi musiikkivideota. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
