Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
Kielikursseja on saatavilla myös cd-romppuina pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsinkielen kursseja löytyy esimerkiksi :Interaktiv svenska -språkundervisning med multimedia 1 (löytyy mm. Itäkeskuksen kirjastosta). Lär dig svenska -cdrom-versiona löytyy myös Itäkeskuksen kirjastosta. Voit myös itse hakea kielikursseja pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa- tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Jo löytämiesi teosten Hoffren, Jouko: Riihimäen historia 1 ja Mäkinen, Eino: Riihimäki vuodelta -59 lisäksi löytyivät seuraavat teokset:
-Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Neljännesvuosisata seurakuntatyötä Riihimäellä (1946)
- Penttilä, Kalevi: Riihimäen kirjaston historiaa (1986)
- Penttilä, Kalevi: Sata vuotta koulutoimintaa Riihimäellä 1879-1979 (1979)
- Riihimäki 1870-1970
- Penttilä, Kalevi : Asemakylästä kaupungiksi (1998)
- Varmanen, Väinö : Hiukan Riihimäen historiaa (1983)
Kysy näitä oman kirjastosi kautta kaukolainaksi, jollei niitä ole omassa
kirjastossasi. Jos haluat etsiä vielä lisää, on kaikki Suomen yleiset kirjastot, joiden kokoelmatietokannat ovat internetissä, löydettävissä osoitteessa: http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy 8 jalkapallon tekniikkaan ja valmennukseen liittyvää videota. Videoiden nimet ja saatavuuden saat selville tekemällä haun kirjaston aineistotietokannassa seuraavasti. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (www.lib.hel.fi) valitse kohta Kirjat ja muu aineisto, valitse kaupungiksi Helsinki, jolloin pääset Plussa-tietokannan pikahakulomakkeeseen.
Valitse haettavaksi "asiasana tai luokka" -kohta, valitse "Näytä" alivalikosta kohta "vain videokasetteja" ja valitse kielivalikosta "suomi" ja klikkaa "hae". Tulokseksi saat kymmenen videota, joista kahdeksan vaikuttaa lupaavilta sinun tarpeeseesi. Klikkaamalla kunkin videon kohdalla "saatavuustiedot" saat selville, missä kirjastoissa videota on ja onko se...
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Tietoviesti on Tietoliikenneliiton julkaisu. Tietoliikenneliiton
kotisivut ovat osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/tll/paa.htm Toimisto-linkin takaa löytyy tiedottaja Ritva Särkisillan yhteystiedot. Hän on ko. lehden päätoimittaja.
Lehti tulee myös Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin.
Käyntiosoite: Eerikinkatu 4, pohjakerros
Postiosoite: Eerikinkatu 4 20100 TURKU
Puhelin: 02-2623 770
Voit pyytää lähintä kirjastoasi tekemään kaukopalvelutilauksen ko. lehdestä ja tilaamaan esim. kopioita lehden artikkeleista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: numero 0600-060504 (4,50 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä.
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Joissakin kirjastoissa voi uusia lainat internetissä, mutta Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti toistaiseksi ole tällaista mahdollisuutta. Aineiston voi uusia puhelimitse vain maksullisen uusintapuhelimen kautta. 0600-060504 ma-pe 12-18 5,80 mk/min + ppm. Puhelimitse uusittaessa soittajalla on oltava esillä uusittava aineisto sekä se kirjastokortti,jolla aineisto on lainattu. Kirjasto ei uusi puhelimitse lainoja, jos niihin on muiden asiakkaiden varauksia tai jos lainaajalla on maksuja maksettavanaan kirjastolle ja jos asiakas on menettännyt lainausoikeutensa.
Voit uusia sekä Helsingin, Espoon, Vantaan että Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa.
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen...
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys suoraan Matkahuoltoon ja pyytää heiltä kortin teknisen suunnittelijan tai järjestelmän yleisen suunnittelijan yhteystiedot - kummasta olet kiinnostunut?
Matkahuollon kotisivulla kortti on esitelty hyvin lyhyesti (http://www.matkahuolto.fi/frameset_3a.htm).
Älykorteista julkisen liikenteen käytössä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Korte, Sirpa: Julkisen liikenteen älykorttijärjestelmät. Liikenneministeriö, Helsinki, 1997.
Korte, Sirpa: Katsaus kotimaisiin joukkoliikenteen älykorttijärjestelmiin. Liikenneministeriö, [Helsinki], 1996.
Espoon kaupunkikorttiselvitys/ Espoon kaupunki, Unicom Consulting. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo, 1995.
Nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista,...
Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
Jo mainitsemasi "Luonnonlapsen" lisäksi Pérez Galdósilta on suomennettu teos "Marianela" (saatavana Vantaalta, Tikkurilan kirjastosta). Teos "Tristana" on myös videona, joka on saatavana Vantaalla, Espoossa, Kallion, Malmin, Maunulan Ja Pukinmäen kirjastoissa.
Kirja Decker, Bert: How to communicate... näyttäisi olevan paikalla Helsingin Yliopiston Opiskelijakirjastossa, Vuorikatu 7, p. 191 23920, sekä Åbo Akademin kirjastossa Turussa. Muualla sitä ei Suomessa olekaan.
Suomessa kirja on kahdessa yliopistokirjastossa: Oulun Yliopiston kirjasto
ja Turun Yliopiston kirjasto. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Huolimatta näinkin tarkoista tiedoista oli vaikeaa löytää mainitsemiltasi kirjoittajilta mitään. Käytössäni olevat suomalaiset tietokannat eivät antaneet tulosta, ainoastaan Malmön kirjaston tietokannasta löytyi Vasilis Kavvathas:in kirja I Alli Eleni, sekin nykykreikkaa. Kirjaa ei ole käännetty suomeksi eikä ruotsiksi. Entä englanniksi? Suomesta ei ainakaan löydy.
Mitä tehdä? Ensinnäkin olisi hyvä tietää, mikä sinun tiedonlähteesi on ollut. Ehkä sitä kautta löytyisi myös tarkempaa tietoa näistä tekijöistä (etenkin Panos Georgiousta) ja teosten painovuosista. Voit esittää lisätietoja joko tämän palvelun kautta tai mennä lähimpään kirjastoon ja kysyä kaukolainamahdollisuutta, sillä edellytyksellä että kirjoista on tehty käännös englanniksi...
Suomen Kustannusyhdistys ry:n kotisivu on osoitteessa http://www.sky.cultnet.fi , voit kääntyä heidän puoleensa. Jotakin löytyy internetistä: mene Suomen yleisten kirjastojen kotisivulle http://www.kirjastot.fi > kirjastoalan ammattisivut > kirjallisuus ja kustannustoiminta > ulkomaisia kustantajia ja kirjakauppoja > AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors > Publisher Web Sites: Subject Directory (huom! aihehakemisto!)> Reference. Tästä löytyy melkoinen määrä nimenomaan hakuteoskustantajia. AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors -kotisivu on osoitteessa http://www.library.vanderbilt.edu/law/acqs/pubr.html
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy seuraava tieto:
Waristen-Warénien suku / Eliel Jonathan Warénin sadanneksi syntymäpäiväksi 28. 11. 1954 toim. Heikki Waris ja Matti Castrén. [Helsinki] : Waristen-Warénien suku, 1954
Leif Metherin kirjasta Sukuhakemisto löytyy 7 viitettä (artikkeleita ja kirjoja) Waris-suvuista.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta kannattaa etsiä tietoa (http://www.genealogia.fi/) ja sivuilta saa yhteystietoja.
