Ei löydy ainakaan Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmista. Katsottu on Suomen kirjailijat ja runokokoelmat: Sata runoa rintamalta, Suomi synnyinmaani, Sotatalvi, Täältä jostakin, Isänmaan runo. Lisäksi tarkistettu Fennica, maakuntakirjastojen yhteisluettelo Manda, tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Kati.
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista...
Puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen säteily eli aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Puoliintumisajat vaihtelevat suuresti, lyhytikäisillä aineilla se on sekunteja, pitkäikäisillä miljoonia vuosia.
Tarkempaa tietoa asiasta saat esim. Ahorannan teoksesta Tekniset fysiikka tai Uuden lukion fysiikka 3 laaja oppimäärä.
Teräs- tai alumiininiittausta ei ole harjoitettu enää n. 50 vuoteen. Poikkeuksen muodostavat jotkut pienet alumiiniveneet, joiden materiaali on ohutta. Tiedot antoi pitkään laivanrakennusalalla toiminut laivanrakennusinsinööri.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Helsingin kaupunginkirjasto on iso organisaatio; kirjaston toimi-
pisteitä on pitkälti yli kolmekymmentä. Kaupunginkirjaston työhön-
otto hoidetaan keskitetysti pääkirjastossa, Pirkko Saarinen vastaa
näistä asioista. (Puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8,
00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä.)
Sinun pitäisi kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi, olethan 14-vuo-
tias. Mutta voit toki jo nyt soittaa Pirkolle, niin tiedät miten
menetellä tulevaisuudessa.
On myös olemassa koululaisten lyhyt (esim. 2 viikkoa) työharjoitte-
lujärjestelmä. Kysy Pirkolta tai omasta kirjastostasi.
Espoon osalta voit katsoa netistä (www.espoo.fi ja tältä kotisi-
vulta kohtaa "kesäseteli-arvonnan tulokset").
Voit myös soittaa Nan Nyman´ille, puh. 816...
Kyseessä on osa Kalevalan 18. runoa. Kalevala on saksannettu useamman kerran ja uudemmassa käännöksessä runo menee seuraavasti:
"Schon steht voller Rauch die Sauna, ist gewärmt fÛr dich das Dampfbad,
Schon gebäht sind BadebÛschel, schon geschwenkt die LiebesbÛschel;
Bade, Bruder, nach Belieben, Wasser giess nach Wunsch und Willen,
Wasch dein Haar so weiss, wie Flachs ist, wie der Schnee so weiss die Augen."
(käänt. Lore ja Hans Fromm, 1967)
Vanhempi käännös kuuluu seuraavasti:
"Hab' die Badestub' bereitet,
heizte sie gehörig dampfig,
bäht' genug die Birkenbesen,
hab' sie richtig ausgeschwungen.
Bad' nun Brûderchen, genugsam,
giesse Wasser nach Gefallen,
wasch' flachsweiss dir Haupt und Haare,
schneeglanzschimmerd deine Augen!"
(käänt....
Eduskunnan kirjastosta on kirjoitettu suppeita historiikkejä: Eduskunnan kirjasto 1872-1972 (1972). Eduskunnan kirjasto 1872-1972-1992 (1993). Muutoksen 13 vuotta : Eeva-Maija Tammekann Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980-1993 (1993).
Lehtiartikkeleita voi katsoa CD-KATI-tietokannasta (asiakaskäytössä mm. kaupunginkirjastossa). Esim. Anna-Maija Kurikan artikkeli Säätyjen kirjastosta julkiseksi palvelukeskukseksi : Eduskunnan kirjasto 100-vuotias Kirjastolehdessä 1972 nro 9 s. 302-303.
Kannattaa myös katsoa: Suomen eduskunta : bibliografia (1991).
Multimedian käytöstä opetuksessa voit etsiä aineistoa sekä kirja- että artikkelitietokannoista yhdistämällä asiasanat multimedia ja
opetus. Luettelen tähän joitakin viitteitä esimerkiksi. Niitä on
haettu Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista ja Linda- ja Fennica-tietokannoista. Hyviä artikkeleita näyttää löytyvän
erityisesti Ote:opetus & teknologia -lehdestä.
Artikkeleita: Repo, Tarja, Etäkamu täytti oppijoiden toiveita (Ote 1999; 2, s.11-17),
Wiio, Osmo A., Multimediaa, hypertekstiä ja muuta
mystiikkaa: millä menetelmällä sanoma kouluissa perille (Kanava,1998; 1, s. 29-33), Ahonen, Maija-Liisa, Opettajat mukaan multimedian tekoon (Opettaja, 1999; 4, s.28-29), Reeves, Thomas C.,Internet & multimedia: kognitiiviset työkalut 2000-...
Kysymyksesi laajuuden vuoksi suosittelemme tutustumaan lähemmin paikkakuntasi kirjaston Suomen historiaa koskeviin yleisteoksiin tai kirjastojen aineistotietokantoihin verkossa, käyttäen hakusanoja: "historia", "poliittinen historia", "suomi", "1960-luku".
Aineistotietokantoja löytyy verkosta http://www.kirjastot.fi kohdasta "kaikki kunnan-/kaupunginkirjastot ja kokoelmat".
Runo on Jenny Josephin Varoitus, joka löytyy esim. runoantologiasta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY 1998) Alice Martinin suomentamana. Runon alkuperäinen nimi on Warning! When I am an old woman I shall wear purple.
Kotimaisia artikkelitietokantoja ovat Cd-Kati, Aleksi ja Arto, joita pääset selaamaan kaupunginkirjastossa. Kirjastosta löytyy Kirjallisuusarvosteluja-lehti, johon on poimittu sanomalehtien kirja-arvosteluja. Tietoja ja ohjeita artikkelitietokannoista löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lib.hel.fi kohdasta Kirjastopalveluiden opas.Kattavia sanomalehtiartikkelitietokantoja ei ole olemassa.
Aino Julia Maria Kallas (1878 - 1956)
J.L.F. Krohnin tytär, Oskari Philipp Kallaksen puoliso, kirjailija
Lyhyt elämäkerta on teoksessa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan :
suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja (1954).
Aino Kallas: Elämäni päiväkirjat 1-2 (1978).
Suomen kirjailijat : pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat... Kirja
on lähimmässä kirjastossa.
Myös Kallaksen tuotannosta ja yksityisistä kirjoista on kirjoitettu.
Kannattaa kysyä kirjastosta tarkemmin, esim. mistä teoksesta haluaa
tietoa.
Teija Niemestä löytyy tietoa mm. teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Ismo Loivamaa (1995) sekä artikkeleista Rocktähtirock (Lapsen maailma 1991, Kirja-arv., nro 2, sivu 38) ja Pulu Arnold ja juksautuspulveri (Lastentarha 1990, Kirja-arv., nro 13, sivu 22).
Rahanarvonkertoimet, joilla eri vuosien markka voidaan muuttaa vuoden 1998 markoiksi löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999 sivulta 654. Vuoden 1950 kerroin on 0,176 kun vuoden 1998 kerroin on 1. Vuoden 1963 rahauudistus on tässä otettu huomioon.
Oletko jo kokeillut seuraavaa?
Moberg, Sakari 1998: Erityisopetuksen ja yleisopetuksen integraatio opettajien silmin. Teoksessa Ladonlahti et al (toim.) 1998: Poikkeva vai erityinen? Erityispedagogiikan uudet ulottuvuudet. PS-viestintä/ ATENA KUSTANNUS, Juva 1998.
Yhteinen koulu kaikille - onko inkluusio tarua vai totta? /
Pentti Murto (toim.)
yväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1999
(Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu,
ISSN 1456-8705 ; 2)
isbn 951-39-0520-9. Teos löytyy ainakin seuraavista kirjastoista:
KORKEAK.KIRJ: E H3 Jo Ku O Okaj R X Yh Å, eli löytyy myös Eduskunnan kirjaston, HY opiskelijakirjaston jne. kokoelmista.
Pääkaupunkiseudun plussahaussa löytyy mm. Markku Ihatsun teoksia aiheeseen liittyen.
Seuraavien...
Esim. seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" (Suomen numismaattinen yhdistys 1999) tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" (Rahaliike Holmasto 1999). Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Tekemällä tiedonhaun asiasanalla rahat, saatte viitteitä rahoja käsittelevistä teoksista.
Näkyy riippuvan kirjasta, kuinka Sveitsin ilmastoa kuvataan; niinpä Sveitsissä vallitsee "keskieurooppalainen mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät..."(GEO,osa 8, kysy tätä kirjaa omasta kirjastostasi) tai "manner- ja vuori-ilmasto, vaihtelee paljon pinnanmuodosta ja korkeudesta riippuen..." (Maailma nyt, osa Länsi- ja Keski-Eurooppa. Kysy omasta kirjastostasi tätäkin kirjaa). Lyhyttä englanninkielistä tietoa Sveitsin ilmastosta löydät netistä esim. valitsemalla http://www.lib.hel.fi/mcl ja sitten valitsemalla sveitsin ja world facta bookin. Siellä on myös muuta maantietoon liittyvää tietoutta.
Pilvet ovat ilmakehässä leijuvia utumuodostelmia, jotka koostuvat
pienistä vesipisaroista tai jääkiteistä. Ilman kosteus saa tiivistyessään aikaan pilvet ja sateet. Ilman kosteuteen taas vaikuttavat monet eri tekijät (mm lämpötila). Täten pilvien määrä ei
ole vakio. Lisätietoja voisi saada ehkä Ilmatieteen laitokselta http://www.fmi.fi/
