Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Jouluaiheisia runoja löytyy runsaasti. Lapsuuden Joulu 1-2 (Kirjayhtymä 1979,1980) sisältää perinteisiä joulurunoja ja lauluja. Muita hyviä ovat esimerkiksi Joulu ihanin: joulurunoja (Otava, 1997), Kirja jouluiloksi (Gummerus, 1997) ja Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Vaikuttaa siltä, että kyseinen kappale on julkaistu vain singlenä. Tämä tieto on peräisin Yleisradion Fono-tietokannasta. Singlelevyjä ei ole valitettavasti kirjastoihin hankittu.
Musta haltia -trilogia: (1) Kotimaa 1995, (2) Maanpaossa 1995, (3) Valoa kohti 1996.
Jäätuulen laakso -trilogia: (1) Kristallisauva 1997, (2) Hopeavirrat 1997, (3) Puolituisen kivi 1997.
Forgotten realms -sarja: Tähdetön yö 1999, Pahan perintö 1999, Pimeän piirittämät 1999
Tarzanin voittoisa paluu 1997. Kirja perustuu Burton Armusin kirjoittamaan tv-sarjaan ja on saanut vaikutteita Edgar Rice Burroughsin teoksista Tarzanin paluu ja Tarzan maan uumenissa.
Yleistietoa aiheesta saa keräilemällä useammasta julkaisusta, esim. teoksista: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, Talvi, Jussi: Gastronomian historia ja Lilja, Saara: Antiikkia ja myyttejä.
Sivun tai parin verran on tietoa myös Armas J. Pullan Gastronomian vaiheilta -kirjasessa sekä Kultaisessa keittokirjassa (osa 3) ja Antiikin kulttuurihistoriassa. Kirjojen saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjastossa löydät osoitteesta: http://www.ouka.fi/kirjasto/intro.
Englanninkielisenä löytyy aiheesta esim. Oulun yliopiston kirjastosta Peter Garnseyn teos Food and society in classical antiquity.
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa ja onneksemme vastaukset arkistoituvat! Kysyttyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten arkisto löytyy samalta sivulta kuin itse kysymyslomake. Vastauksen kysymykseesi löydät kirjoittamalla ETSI ARKISTOSTA riville TOPLESS. Hakutuloksena on kaksi "arkistokorttia", ja huomannet että 2.12.1999 päivätyssä kysymys-vastauskortissa on kaipaamasi tieto.
Linnea-tietokannat ovat maksullisia ja käyttö edellyttää sopimusta Helsingin yliopiston kirjaston kanssa, ts. käytännössä asiakas ei voi tutkia esim. Lindaa (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) verkon kautta.
Sen sijaan yksittäisten yliopistojen kirjastojen aineistoja, kuten myös Fennicaa (Suomen kansallisbibliografia) voi selata telnet-yhteyden kautta. Fennicasta on tietoa sivulla http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html.
Yliopistokirjastoja on lueteltu osoitteessa http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html#1.
Useat yliopistot julkaisevat graduja ja väitöskirjoja elektronisessa muodossa, mm. Helsingin yliopiston E-thesis (http://ethesis.helsinki.fi/) ja Jyväskylän yliopiston tutkielmapankki (http://docuweb.jyu.fi/).
Tieteellisten...
Netistä osoitteesta http://www.otava.fi kohdasta kirjailijat löytyy tietoa
Anna-Leena Härkösestä. Toinen mahdollisuus on käyttää esim. Evreka-hakupalvelua (http://www.evreka.com/fi). Hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi fraasi (lainausmerkeissä) "anna-leena härkönen".
Esim. osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~makkeli/anna.html on artikkeli ko. kirjailijasta ja lisäksi vielä pieni lähdeluettelo, josta voi löytää lisää vinkkejä tiedon etsintään.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös painettua tietoa Härkösestä, mm. lehtileikkeitä. Kokeilkaapa Pallas-Introa, Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokantaa netissä osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa selaushaku ja ottakaa ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja...
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastosta ei löytynyt teosta, jossa
ko. aikakaudet olisivat samalla kartalla. Kannattaa ehkä vielä kääntyä
Ranskan kulttuurikeskuksen puoleen: Centre Culturel Francais, Keskuskatu 3,
puh. 622 0330 email: accueil.ccf@france.fi.
Suomen Kuvalehti 31/90 kertoo Lyndon B. Johnsonin jaelleen muovikyniä vieraillessaan Suomessa syyskuussa 1963. Eli lähde oli Kultala, Kalle: Varapresidentti Suomessa, Suomen Kuvalehti 31/1990, s. 42-43.
Mika Waltari on 60-vuotispäivänään ehdottanut ylipormestari Teuvo Auralle, että kaupunki rakentaisi kunnollisen pisuaarin ja omistaisi sen hänen muistolleen. Tieto on peräisin Kodin Kuvalehdessä 18/98 ilmestyneestä Jukka Behmin jutusta "Suuri seikkailija".
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Mikäli tarkoitat 1970-luvun puolivälin hintoja, on kysymykseen vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Vastauksen löydät arkistosta esim. asiasanalla LP-levyt.
Suurimmissa kirjastoissa, kuten Helsingin kaupunginkirjastossa on oma aineiston hankinnasta vastaava osasto. Tiedot kannattaa lähettää sinne. Yhteystiedot ovat:
Helsingin kaupunginkirjasto
Hankinta- ja luettelointitoimisto
Rautatieläisenkatu 8
00520 Helsinki
Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/hankinta/ löytyy lisätietoja, mm. sähköpostiosoitteet. Muiden Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Hankintatoimistot ottavat mielellään vastaan informaatiota ilmestyneestä aineistosta ja vievät tiedot eteenpäin niille, jotka käytännössä päättävät ostoista.
När man söker i Helsingforsnejdens Plussa-databas med sökordet Kivenlahti, får man fyra böcker: Kivenlahden nuorisotyö : ihmiset omalla asialla (Stakes-rapport 1995), Esbo stadsplaneringsbyrås undersökning Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset : liite 3: Rautatie välillä Kauklahti-Kivenlahti (1991), Alueet ja mielikuvat I-II utgiven av Esbo socialbyrå 1988, och Kivenlahti : yhdyskuntatyöprojektin väliraportti (1979), samt en video ”Kivenlahden eilispäivää pienoiskoossa”. I Plussa finns det uppgifter om i vilket bibliotek böcker/videon finns inne just nu.
Med sökordet Stensvik får man endast en roman.
I Internet får man en massa sidor om man söker med Kivenlahti eller Stensvik med sökningsapparaten Evreka.
Ni kan också vända Er till Esbo...
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
