Puhelinluettelo löytyy kyllä netistä, mutta palvelu vaatii rekisteröitymistä
ja on maksullinen. Katso sivulta:
http://www.numeronetti.fi/kayttoohjeet/index.html
Aika paljon tietoa Bo Carpelanista löydät osoitteesta
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990601-143817.html
Jos kaipaat jotain lisää, voit etsiä esim. Northern Light -hakupalvelun avulla (http://www.northernlight.com) kirjoittamalla hakusanakenttään
Carpelan, Bo
Poronnahan parkituksesta löytyy tietoa esim. Karen Jomppasen
teoksesta Lapin käsitöitä. Julkaisu on myös Oulun kaupunginkirjaston
kokoelmassa. Tuula-Maija Magga-Hettan kirja Poronnahkatutkimus :
käsinparkitus ja teollisen poronnahan sekä siitä käsityömäisesti
valmistettujen tuotteiden hyödyntäminen... on mm. Oulun yliopiston
kirjaston kokoelmassa. Hyötyä saattaa olla lisäksi seuraavista teoksista,
joissa käsitellään yleisesti nahan parkitsemista: Kairikko, Juha K.:
Riistalaukauksen jälkeen, Mäntysalo, Esa: Turkismuokkaustekniikka 1,
Mäntysalo, Esa: Kasviparkitus sekä Hellemaa, Aarne: Nahka ja sen
valmistus.
Internetistä aiheesta ei valitettavasti näytä löytyvän juuri mitään.
Kirjallisuutta aiheesta on kyllä olemassa. Hyviä lähdeteoksia ovat esimerkiksi
Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta ja
Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia III (1809-1856).
Näitä pitäisi löytyä ainakin suuremmista kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy vielä esim.
Ginman, Eila Brita: Oulun palo ja jälleenrakennus 1820-luvulla,
johon voi tutustua paikan päällä.
Lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on aiheesta muutama lehtileike.
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
Suomen kansallisbibliografiasta ja kirjastojen tietokannasta en onnistu löytämään elämäkertatyyppistä monografiaa Vivaldista, useita englannin- ja ruotsinkielisiä kylläkin. Sen sijaan useista suomenkielisistä musiikin hakuteoksista löytyy laajahkot elämäkertatiedot. Kannattaa tutustua esim. Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan ja muihin vastaaviin laajoihin
hakuteoksiin. Lisäksi Vivaldin teoksista on olemassa kattava suomenkielinen esitys,
Poroila, Heikki Yhtenäistetty Antonio Vivaldi--Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki, 1994, 89 s., nid. (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja. 37)
Teosten saatavuuden kirjastoista voitte tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Esimerkiksi seuraavista löytyy:
Reija Johanna: Tee se itselle 12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan, 1998; Reija Johanna: Tee se itselle 13: Pihakoristeita ja rakenteita lemmikeille, 1998; Reija Johanna: Tee se itselle 14: Katos autolle, pyörälle, työkaluille, puucee, kompostori; Suikkanen, Eino E.: Penkki, koppi, pukki: rakennamme pihaan ja puutarhaan, 1998; Jani Johannes: Tee se itselle, 1997; Eskola, Reijo: Puutarharakentaja, 1990.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Aineistoa kannattaa etsiä käyttäen kirjastojen yhteistä monihakua
osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku, siinä kannattaa valita aakuntakirjastot, hakulomakkeeseen teoksen nimi -kenttään kirjoittaa
kawasaki ja valita kaikki kirjastot.
Viitteitä tulee kohtalaisen paljon, ja saattaa olla, että juuri GPZ500R-tyypistä ei ole omaa kirjaansa, mutta mahdollisesti se saattaa sisältyä johonkin yleisempään? Minun tietoni eivät riitä sen arvioimiseen. Jos sopiva kirja löytyy, sen voi tilata tarvittaessa kaukolainaksi.
Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da...
Sami Tojkander on julkaissut tähän mennessä vain nuortenkirjan Jere - suuri Survival blues, vuonna 1999. Niinpä hänestä ei ole tietoja nuortenkirjailijaluetteloissa, enkä löytänyt arvosteluja kirjasta tai muita lehtiartikkeleita kirjailijasta. Lienee parasta pyytää tietoja kustantajalta, Aika Oy:ltä. Sen nettiosoite on http://www.aikaoy.fi/
Iltapäiväkerhotoiminnasta löytyi muutamia viitteitä: Huolenpitoa ja harrastuksia - koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa selvittävän työryhmän raportti. Julk. Helsingin kaupungin opetusvirasto 1998. Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta: kartoitus Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilta syksyllä 1998. Julk. Etelä-Suomen lääninhallitus 1999. Kuka on mun kaa? Julk. Seurakuntien nuorisotyön keskus 1999 ja Selvitys Kuopion nuorisotoimen järjestämästä koululaisten iltapäiväkerhotoiminnasta. Julk. Kuopion kaupunki 1988. Lehtiartikkeleita esim Lapsen maailma 1997,8 s. 24-26 ja Diakonia 1983,5 s. 17-19. Internetistä löytyi viitteitä Altavistasta ja Nothern Lightista. Iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä huolehtivat...
Peppeli-niminen tonttu esiintyy Lasten oma aapinen -kirjassa, jonka ovat tehneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Aapista on julkaistu useina painoksina 1950- ja 1960-luvuilla.
Riippuu kirjastosta. Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko kattaa niin monta yksittäistä kirjastoa, että varmaan jokainen suomennettu osa on saatavilla tai tulossa joihinkin verkon kirjastoista. Muiden kuntien osalta kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Here you can see our annual statistics form
the beginning of our service:
1999 1332
2000 2438
2001 2649
2002 2550
2003 2928
2004 3561
2005 4000
2006 5029
Last week (week 42/2007) we answered approx. 100 questions.
(Answer updated 25.10.2007)
Seuraavassa muutamia Soundi-lehden artikkeleita ko. bändistä: Soundit 10/94, 4/95,1-2/97,11/98. Bändillä on myös omat nettisivut osoitteessa: http://www.offspring.com/
Louhivaara sijaitsee entisen Ilomantsin alueella n. 60 km Laatokan pohjois-
puolella olevasta Jänisjärvestä pohjoiskoilliseen. Louhivaara on entistä Ilomantsia, Leminahon kylän osa. Leminaho jäi rajan tälle puolelle, mutta Louhivaara rajan taakse. Venäläiset ovat purkaneet ja hävittäneet koko entisen
Louhivaaran kylän, joten venäjänkielistä nimeäkään ei sillä siis ole. Jos tarvitset lisätietoja kylästä, annan tässä muutaman henkilön yhteystiedot. He voivat tietää asiasta lisää:
-Viljo Vestman (puh. 050-3212234)(tekee retkiä veteraanien ym. kanssa ko. alueille)
-kirjailija Pekka Mutanen,(puh. 013-843156) inkeriläinen paluumuuuttaja, joka taitaa myös venäjän kielen ja voi tarvittaessa toimia tulkkina.
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Tampereen yliopiston kansanperinteen
laitokselle ja selvittää heiltä onko aineistoon mahdollisuus päästä käsiksi ja
miten. Jos materiaalin kaukolainaaminen on mahdollista, niin voit tehdä siitä
kaukolainapyynnön lähimmän kirjastosi kautta tai kotisivultamme (http://www.lib.hel.fi/)
hakemiston kautta kohdasta kaukopalvelu.
Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta löydät tietoja Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivuilta, osoitteesta :http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html.
Tiedustelemanne lehdet eivät kuulu yleisten kirjastojen kokoelmiin. Sekä Pain että Ultrasound In Medicine & Biology tulevat Terveystieteiden keskuskirjastoon Helsingissä (puhelin *1912 6644). Voitte tiedustella suoraan ao. kirjastosta lähettävätkö he artikkelikopioita, tai mennä itse käymään paikanpäällä kopioimassa artikkelit (mikäli lehdet eivät ole lainassa).
Kahta muuta artikkelia kannattaa tiedustella esim. kaukopalvelumme kautta. Kaukopalvelun internet-lomake löytyy osoittesta (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm). Kopioiden hinta vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua. Lisäksi kaikilta asiakkailta peritään lainaa tai jäljenteitä noudettaessa 5 mk:n varausmaksu.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
