Kysymykseesi ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Itse uskon, että kauhu kiinnostaa ainakin kahdesta syystä: kun elämä tuntuu tylsältä, pitää olla jotakin mielikuvitusta kiihottavaa. Lukiessa voimme kuvitella kirjoissa kerrotut asiat, ja ne saattavat alkaa elää omassa mielikuvituksessamme.
Toisaalta kauhukirjallisuudessa käsitellään yleensä yliluonnollisia ja selittämättömiä asioita. Sellaiset asiat kiinnostavat, koska koemme, ettemme tunne todellisuuden luonnetta niin hyvin kuin haluaisimme. Ns. irrationaalinen eli selittämätön asia kyseenalaistaa koko rationaalisen eli järkeen perustuvan maailmankuvamme: tulee tunne siitä, että mikä tahansa on mahdollista, ja sehän on sekä pelottavaa että ihanan jännää.
Ilkka Mäyrä antaa esseessään...
Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:
Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).
Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)
Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)
Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)
Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).
Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).
Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)
Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan och havet, 1965/1980.)
Muumilaakson marraskuu...
Seuraavissa teoksissa käsitellään hippiliikettä varsin kattavasti. Saatavuus tiedot saa verkko-osoitteestamme: http://www.libplussa.fi/
Miller, Timothy: The hippies and American Values. 1991.
Leary, Timothy: Jail Notes. 1970.
Bisbort, Alan. Rhino's Psychedelic Trip. 2000.
Haight-Ashbury in the sixties. 1995. CD-ROM-levy.
Neville, Richard. Hippie hippie shake. 1995.
Ala-Ketola, Marja. Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historia. 1985.
Underground--antologia. Toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine. 1970.
Taylor, Derek. It was Twenty Years Ago Today. 1987.
Myös seuraavista verkko-osoitteista löytyy runsaasti lisätietoa asiasta:
http://www.ppopisto.fi/users/pollo.atk/kukkaiskansa.htm
http://hippy.com/...
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole luetteloita maalauksista.
Kirjastosta löytyy joitakin kirjoja meriaiheisista maalauksista, kuten
Aivazovskia tai esim. kirja nimeltään Taide ja meri, Itämeren merimaalareita. Kirjoissa maalauksista on yleensä seuraavat tiedot: taiteilija, maalauksen nimi,
vuosi, käytetty tekniikka, koko sekä omistaja, yksityisistä useimminen pelkkä maininta yksityiskokoelma.
Ehkä kannattaisi kääntyä taidemuseoiden puoleen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat teokset: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät--suojelu ja ennaltaehkäisy, Kuopio 1996; löytyy luokasta 37.42 Tapiolasta, Haukilahdesta, Soukasta.
Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn, Helsinki 1997; löytyy luokasta 371.5 Helsingin kokoelmista Rikhardinkadulta, Malmilta, Itäkeskuksesta, Kontulasta. Molander, Helena:Lapsen suojeleminen pedofilialta, Helsinki 2000; löytyy luokasta 37.42 Espoosta mm. Leppävaarasta, Tapiolasta, Soukasta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot ovat osoitteessa http://libplussa.fi
Tietoa löytyy myös Pelastakaa Lapset-järjestön kotisivuilta http://www.pela.fi/etusivu.htm Järjestöön voi...
Lääketieteessä määritetään ns. impact factor eli viittauskerroin -pisteitä artikkeleille ja lehdille. Tietoja näistä saa Science Citation Index ja Journal Citation Reports -tietokannoista. Turussa nämä tietokannat ovat käytössä Turun yliopiston pääkirjastossa (Yliopistonmäki)sekä Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Kiinamyllynkatu 10). Tietokantoihin voi teettää maksullisia hakuja.
Asiakkaat voivat käyttää myös itse käyttää tietokantoja.
Internetistä osoitteesta http://www.mco.edu/lib/instr/impact_factors.html löytyy joidenkin lehtien viittauskertoimia.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu seuraavat suomenkieliset matkailualan lehdet: Caravan, Lapinkävijä, Matkailu, Matkalehti, Matkamedia, Matkaopas. Osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi voit tarkistaa missä toimipisteissä ne ovat luettavissa tai lainattavissa. Pääkirjastossa ne ovat vain luettavissa, muissa kirjastoissa yleensä myös lainattavissa lukuunottamatta viimeistä numeroa.
Kysymäsi kappale on tosiaankin englanniksi nimeltään Annie' s song ja sen tekijä on nyt jo edesmennyt John Denver. Taas aurinko nousee on laulun suomenkielinen nimi ja sanat siihen ovat Juha Tapanisen käsialaa. Suomeksi sen on levyttänyt Ressu Redford, joka on nimennyt myös levynsä samaisen kipaleen mukaan. Ressun Taas aurinko nousee-levyä löytyy niin kasetti-, cd- kuin nuottiversionakin.
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Laulun sanat löytyvät nuotista Kesähitit ja kevään sävelet, Musiikki Fazer, 1984.
Nuottia ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä , esim. Pasilan, Pukinmäen, Töölön lähikirjastoissa sekä Vantalla sekä Tampereella. Sieltä se on mahdollista kaukolainata.
Pirjo Ojala, Musiikkiosasto, Lahden kaupunginkirjasto
Tapaseura ry:llä ei näytä olevan kotisivuja eikä seuralla myöskään ole "toimistoa", jonka tiedot löytyisivät puhelinluettelosta. Seuran puheenjohtajana toimii opetusneuvos Raili Malmberg, jonka puoleen voit kääntyä (puh. 09- 660 358 tai 09- 604 821) ja tiedustella esimerkiksi seuran toiminnasta.
Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503, on sukulaissanasto, jossa sukulaissuhdetta ilmaisevat sanat on määritelty seuraavasti: setä on isän veli, eno on äidin veli, täti on äidin tai isän sisar,
serkukset ovat sisarusten lapsia, pikkuserkukset ovat serkkujen lapsia, lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies, käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo, kyty on miehen veli, nato on miehen sisar, vävy on tyttären mies, miniä on pojan vaimo, anoppi on puolison äiti ja appi on puolison isä.
