hei,
Kokeilepa seuraava linkkiä http://www.heraldica.org/topics/france/roygenea.htm
Sivulle on koottu Ranskan kuninkaallisen suvun sukupuu. Kuninkaat erottuvat punaisella ja heidän puolisonsa on merkitty "matomerkillä" eli aaltoviivalla. Esimerkiksi Kaarle X, joka tuli Ranskan kuninkaaksi vuonna 1824, oli naimisissa Marie-Thérèse de Savoie nimisen naisen kanssa. Nimet eivät ole hallitsijakausittain, mutta koska sanoit tietäväsi hallitsijat, voit nyt myös katsoa heidän puolisoidensa nimet.
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012560647 esim. asiasanoilla tiedonhallinta, tietohallinto, informaatio. Asiasanoja voi myös yhdistellä. Kokoelmista löytyy eniten suomenkielistä kirjallisuutta, esim. Mikko Ruohosen Yrityksen tietohallinto (1999).
Englanniksi löytyy mm. Kenneth C. Laudonin Essentials of management information systems: organization and technology in the networked enterprises (2001) ja Mariam Ginmanin Information culture and business performance (1993). Yleisissä kirjastoissa asiasanoitus tehdään suomeksi ja ruotsiksi, englanniksi asiasanoja ei ole.
Internetistä voit etsiä myös englanninkielisillä asiasanoilla....
Teos on suomennettu nimellä "Elämän kevät". Se on lainattavissa monessa kirjastossa, mm.Jyväskylässä, jonka aineistotietokannasta voit sen löytää esim. kirjoittamalla tekijäksi: Rawlings, Marjorie. Kun otat teoksesta tarkemmat tiedot, näet, että Elämän kevät -teoksen alkukielinen nimi on juuri tuo The Yearling.
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim....
Kaikki sanastot on kerätty Kansalliskirjasto Finto-palveluun, https://finto.fi/fi/. Siellä on myös fiktiivisen aineiston ontologia Kauno, https://finto.fi/kauno/fi/
Hei!
Kaarlo K. Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa erilaisista matrikkeleista. Hän oli syntynyt Ähtärissä 10.1. 1864 ja kuoli Tammelassa 4.4. 1949. Hänen toimittamastaan lehdestä sen sijaan ei löydy levikkitietoa (tuohon aikaan sellaista ei välttämättä kerätty). Lehden kustantajaa ei mainita missään, ei edes Fennicassa (Suomen kansallisbibliografiassa), vaikka siellä normaalisti kustantaja ilmoitetaan. Kansakoulujen tarkastajamatrikkelista löytyy seuraava maininta: Toimitti perustamaansa aikakauslehteä, Uudistuva kasvatus- ja opetustyö, jossa seurasi uusia ulkomaisia ped. virtauksia, joita myös esitelmin ja ohjauksin levitti laajoihin opettajapiireihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoja Kaarlo K. Mäkisestä ja ne ovat saatavilla...
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
Ernest Thompsonin teosta On Golden Pond ei ole käännetty suomeksi. Englanniksi sen voi hankkia ainakin verkkokirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi, ISBN 082220848. Amazonista se on lisäksi saatavana myös näytelmänä, osoite http://www.amazon.com.
Kyseessä on ilmeisesti Taina Bäckin Helsingin ammattikorkeakoulussa vuonna 2001 tekemä päättötyö nimeltä CAMI Havaintotaidot-harjoitusohjelma lasten toimintaterapiassa: toimintaterapeuttien kokemuksia tietokoneohjelman soveltuvuudesta toimintaterapiaan. Jos haluatte tämän tutkimuksen kaukolainaksi, ottakaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon (puh. 812511). Mitään muuta tutkimusta tai gradua ei tästä CAMI-ohjelmasta ole löytynyt.
'Kello oli vasta kolme, mutta oli jo varsin pimeää - koko päivänä ei ollut juuri nähty valoa - ja viereisten toimistojen kynttilät näyttivät ruskehtavassa ilmassa punertavilta tahroilta.'
K.o suomennos löytyy Tero Valkosen nimellä 'Joululaulu' v. 2001 kääntämästä suomennoksesta.
Tämän lisäksi on olemassa aiempiakin suomennoksia, 'Joulun-aatto' - W. Churberg 1898; 'Jouluaatto: aavetarina jouluksi' - Werner Anttila 1932; 'Jouluilta' - Kari Jalonen 1972 ja 'Joululaulu: aavetarina joulusta' - Marja Helanen-Ahtola 1984.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Turun kaupunginkirjastossa ufokirjat löytyvät enimmäkseen luokasta 15.7, esimerkiksi Erich von Däniken: Jälkiä avaruudesta (1998), Björn Borg: Tosiasioita ufoilmiöistä (2001) ja Tapani Kuningas: 100 ufoa Suomessa (1994) sekä vuosittain ilmestyvä Uforaportti. Myös luokista 52.2 (Maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) ja 52.21 (Aurinkokunta) löytyy kirjallisuutta maan ulkopuolisesta elämästä, esim. Heather Couper: Finns det någon därute? (1999).
Aineistotietokantoja voit selata internetissä osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012307165
tai tulla paikan päälle kirjastoon.
Voit saada kirjastokortin Turun kaupunginkirjastoon tulemalla henkilökohtaisesti johonkin toimipisteeseemme. Tarvitset myös kuvallisen henkilllisyysötodistuksen. Ensimmäinen kortti on maksuton. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta hakemisto (aakkosellinen).
Franz Schubertin Serenadin (Ständchen, Schwanengesang-laulukokoelma, D957. Nro 4) pitäisi löytyä sovituksena huilulle ja pianolle ainakin kokoelmasta :
All the tunes you´ve ever wanted to play! : All-time piano classics.
Sijainti- ja saatavuustiedot löydät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Muita ko. sävellyksen nuotteja löydät Plussasta esim. hakusanoilla D957 ja nuotti.
Harri Vertio on kirjoittanut kaksi teosta joista voisi olla Sinulle apua:
-Varusmiesten alkoholinkäyttö
-Varusmiesten terveyskäyttäytyminen : esimerkkeinä varusmiesten tupakoinnin, alkoholinkäytön ja elvytysvalmiuden muutokset palvelusaikana
Kumpaistakin olisi saatavilla Eduskunnan kirjastosta; yhteystiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Lisäksi voisit tutustua kirjastojen työasemilla Aleksi- ja Arto-artikkelitietokantoihin: molemmat antavat jokusen viitteen asiasanoilla varusmiehet alkoholinkäyttö.
Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
Maanmittauslaitos on julkaissut cd-rom-muotoisen peruskartan PerusCD Itä-Lapin alueelta vuonna 1996. Sitä ei yleisten ja yliopistokirjastojen yhteistietokantojen mukaan ole saatavilla kirjastoista. Maanmittauslaitokselta sitä voi tiedustella. http://www.nls.fi/kartta/muut/yhttied.html -sivulla on Maanmittaustoimistojen yhteystiedot ja http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/peruscd.html -sivulla voit tutustua PerusCD:hen.
Maanmittauslaitoksen karttapalveluja on myös internetin kautta saatavilla, esim. Kansalaisen karttapaikka osoitteessa http://www.kartta.nls.fi/karttapaikka/info/kansalaisen.html
Palvelu vaatii rekisteröitymisen, ja tarkemmat kartat ovat maksullisia.
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Saunatonttu. Runo löytyy teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. Samoin runo löytyy vanhasta Larin-Kyöstin teoksesta Tarutarha (lapsille laatinut Larin-Kyösti, 1918). Teoksien saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
