Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa...
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Linda-tietokannasta löytyi seuraavat:
Yrkesexamen för skolgångsbiträde : examensgrunder
Helsingfors : Utbildningsstyrelsen, 2003
saatavana: Åbo Akademis bibliotek ja Oulun yliopiston kirjasto (Oulusta mahdollista myös kotilainaan)
Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa on aiheesta tehtyjä graduja:
Indola, Anna: Skolgångsbiträden ställs inför sina vanliga arbetsuppgifter, Vasa 2004
Sundström, Desire: Det som tar mycket ger mycket i gengäld: en studie av skolgångsbiträdets arbete, Vasa 2006
Graduja ei saa kotilainaan, mutta on mahdollista tutustua paikan päällä tai saada kaukolainaan lukusalissa luettavaksi.
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastossa on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa sellaisia työskentelypöytiä, joihin on asennettu sähköpistorasiat eli oman kannettavan tietokoneen käyttö onnistuu myös verkkovirralla. Lisäksi pääkirjastossa ja Palosaaren kirjastossa on ilmainen langaton verkko (WLAN).
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
Etsit ilmeisesti CD-muodossa olevia albumeja. Ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy CD-äänilevyinä kaksi Metro-Tyttöjen laulukokoelmaa (Unohtumattomat 1 ja 2). Nämä sisältävät yhteensä 42 heidän keskeisintä levytystään. Ota yhteyttä musiikkiosastolle (182325) tai tule käymään!
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Nyt ensimmäiseksi kannattaisi tarkistaa kirjastokortin tilanne, että rekisterin tiedot ovat varmasti oikein ja sähköpostiosoite on valittu postitusvaihtoehdoksi. Jos saan kirjastokortin numeron, voin tutkia asiaa tarkemmin. Mikäli vika ei löydy kirjastokortin tiedoista, asia saattaa vaatia vielä tarkempaa "teknistä" selvitystä.
’Ikuinen kaipuu’ englanniksi voisi olla vaikka ’everlasting longing’.
Olisin kovasti varovainen kiinankielisten merkkien kopioinnissa internetistä. Sanoja toki löytyy, esimerkiksi osoitteesta http://www.chinese-tools.com/ , jossa haetaan englanniksi kohdasta Search the dictionary. Hakuun ei voi yhdistää useampia sanoja, eli sanontaa ’ikuinen kaipuu’ ei voi hakea. En uskaltaisi omin päin mennä yhdistämään kiinalaisia merkkejä, jotka saan erillisillä hauilla ’everlasting’ ja ’longing’.
HelMet-tietokannasta löytyy asiasanahaulla, hakusanana pelkästään 1968, jonkin verran kirjoja, tosin suurin osa epärelevantteja. Koko hakutulos tässä: http://www.helmet.fi/search*fin?/d1968/d++++1968/1%2C26%2C125%2CB/exact… (tuloslistassa on Pariisia runsaammin suomalaisia Tsekkoslovakian tapahtumia käsitteleviä kirjoja).
Poimin listasta seuraavat, joista vain kaksi suomalaista:
Tarvainen, Veikko: 60-luvun kapina (Like 1993, ISBN 951-578-155-8 (nid.)
Ali, Tariq: Marching in the streets (Bloomsbury 1998, ISBN 0-7475-3763-1 (sid.)
Kurlansky, Mark: 1968: the year that rocked the world (Jonathan Cape 2004, ISBN 0-224-06251-4 (sid.))
Seale, Patrick: French revolution 1968 (Heinemann 1968, ISBN 0-434-68500-3 (sid.))
Hullu vuosi 1968 / toim. Yrjö...
Monet kirjastot ovat digitoineet vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita teoksia ja ne löytyvät verkosta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto (http://www.rahasto.kansalliskirjasto.fi/pelastakirja/verkkokirjasto.php ) sisältää Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvia arvoteoksia. Oulun kaupunginkirjaston Oulun Arkki (http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/ ) esittelee Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja pienpainatteita ja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjasto on digitoinut Keski-Suomea käsittelevää historiallista aineistoa (http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/index.htm ).
Myös muut kuin kirjastot tarjoavat netissä luettavia teoksia (mm. Gutenberg-projekti (http://www.gutenberg.org/browse/...
Väntti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Se esiintyy ilmeisesti vain sukunimissä Väntti, Vänttilä ja Vänttinen. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo, että nimi on mahdollisesti yhdistettävissä etunimiin Vincentius tai Eventius tai saksalaisperäisiin miehennimiin Wende ja Windo.
Liekehtivät vuodet eivät ole kirjasarja. Kirjaa on julkaistu yhtenä sidoksena ja kahtena sidoksena. Yhtenä sidoksena se käsittää yli 700 sivua. Catherina Cooksonilla on kyllä myös olemassa kirjasarjoja, mutta tämä ei siis kuulu niihin.
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://finna.fi
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
Laulun ”Pikkuoravien kuuraketti” sävelsi Stephen Foster, sovitti Jaakko Salo ja suomeksi sanoitti Saukki (Sauvo Puhtila), Laulun sanat löytyvät mm. laulukirjoista Lasten oma toivelaulukirja, toim. Virpi Kari, Hki 2007; Suuri toivelaulukirja: Lastenlauluja, toim. Virpi Kari, Hki 2000 ja Musiikin aika:Yläaste 1, Esa- Markku Juutilainen, Tapio Kukkula, 5.p.Porvoo 2000.
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta.
Katja nimestä löytyy lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Poimin sieltä vastauksen, joissa käsitellään Kaisa-nimeä, jolla on sama alkuperä kuin Katjalla.
"Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen...
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007....
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Valitettavasti kirjastoista Reposen Hautasi on Odessassa löytyy vain kirjana. Saatavuustiedot Helmetistä http://www.helmet.fi
Yleisradion tallennemyynnistä ei teosta äänikirjana löydy http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Tallennemyynnin kohdassa "Usein kysyttyä" on selvitetty millä perusteilla tallennevalinnat tehdään.
