Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Thomson-televisioiden käyttöohjeita löytyy tältä sivulta: kayttooh.je/televisio/thomson24-numerolla alkavia malleja on useita, etsi sivulta oman laitteesi malli. Jos sinulla on jo asetuksia laitettuna ja se sekoittaa kanavien hakua, palauta televisio tehdasasetuksille ja seuraa sitten ohjeita kohta kohdalta.
kysyin asiaa ja ehdotuksia kysymykseenne kirjastonhoitajien valtakunnallisesta palvelusta, ja tällaisia ehdotuksia tuli esille:Suosittelen André Acimanin Kutsu minua nimelläsi jatko-osaa nimeltä Etsi minut, sekä toistaiseksi suomentamatonta The Gentleman From Peru. Kirjoitustyyli ja pitkät soljuvat kuvailut jatkuvat niissä.Mikäli vanhempi jännitys kiinnostaa, niin Daphne Du Maurierin Rebekka on täynnä pitkiä lauseita, jotka pitävät lukijan hyvin otteessaan.Pitkiä, soljuvia virkkeitä on mm. José Saramagon koko tuotannossa sekä Bernardine Evariston romaanissa Tyttö, nainen, toinen.
Tietoa kirjastojen rahoituksesta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kirjastojen-rahoitusKunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja rahoittavat kirjastopalvelut omasta budjetistaan, mutta tämän lisäksi kirjastopalvelua rahoitetaan myös valtion toimesta erinäisillä tuilla, joista kerrotaan linkkaamallani OKM:n sivustolla.Nykyisen hallituksen varmastikin eniten pinnalla ollut leikkaus julkisten kirjastojen rahoitukseen on koskenut "vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea", jota myönnettiin vuosivälillä 1985-2023, mutta joka lopetettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tästä leikkauksesta voi lukea esimerkiksi Oskari Onnisen kirjoittamasta Suomen Kuvalehden artikkelista: https://...
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Neito ja ylioppilas on Maaritin esittämä, Sami Hurmerinnan säveltämä ja Heikki Salon sanoittama ”balladinomainen” kappale vuodelta 1998.Kappale on ilmeisen koskettava. Muun muassa Ilkka Alanko on vaikuttavasti versioinut Maaritin kappaleen ”Vain elämää” ohjelmassa (Kausi 2. 2013). Kappale kuultiin myös ”Elämäni Biisin” pyhäinpäivän erikoisjaksossa ”Oodi muistoille, kiitollisuudelle ja toivolle” (6.11.2021). Irinan esittämä ”Neito ja ylioppilas” oli Sirkku Peltolan Elämän Biisi, jonka taakse kätkeytyvässä tarinassa päädytään sekä synnytysosastolle että ensiapuun. Kappaleen sanoittaja Heikki Salo on Sirkku Peltolan puoliso. Niin joitakin yhtymäkohtia elävään elämään laulun tarinan taustalla saattanee olla.
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen.
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen kirjallisuusviikko olet saanut luvan kirjan...
Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and...
Kuvassa on jatkosodan 18. divisioonan asevelimerkki. Merkki tunnetaan myös Pajarin joukkojen asevelimerkkinä.https://finna.fi/Record/hkm.FFE0C2FC-9916-44BF-B050-E606EEC43DA6https://www.dragoonmilitaria.com/shop.php?code=55814https://fi.wikipedia.org/wiki/18._divisioona_(jatkosota)
Kyseessä voisi olla Tom Clancyn Myrsky nousee (Red storm rising, suom. Reima Uusitalo, 1987).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10576https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Storm_Risinghttps://www.risingshadow.fi/book/2183-myrsky-nouseeMikäli tämä ei ole oikea kirja, niin jatkan etsimistä.
Valitettavasti tästä kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen "Tää hetki hiljainen" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Pertti Reponen. Paula Koivuniemi julkaisi sen LP-levyllä Lähdetään (1983). Levytys on julkaistu uudelleen erilaisilla kokoelmilla, joita voi lainata kirjastosta tai kuunnella suoratoistona. Jos tarvitset nuotin, se on tässä tapauksessa tehtävä itse tai pyydettävä jotakuta muuta kirjoittamaan kuuntelun perusteella.
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Näyttää siltä, että Laanilan lukiosta ei ole julkaistu mitään matrikkelia tai historiikkia, myöskään tietoja koulun arkistoista vuoden 1975 osalta ei löytynyt verkosta. Spes Patriae -kirjassa on vain pieni osa ylioppilaaksi kirjoittaneista.Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Laanilan lukioon ja kysymään heiltä, onko vanhoja oppilasluetteloja olemassa. https://www.ouka.fi/laanilan-lukio/yhteystiedot?accordion=accordion-7276Toinen vaihtoehto on etsiä sanomalehdistä tietoja uusista ylioppilaista. Tietoja on todennäköisesti julkaistu joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi Kalevaa ei ole digitoitu vuodelta 1975, joten helpoin tapa päästä selaamaan lehtiä on mikrofilmillä Turun yliopiston kirjastossa.
Sarjan kirjoja ovat Scott, Robert: Kapteeni Scottin viimeinen matka (Karavaanisarja, 1), Nansen, Fridtjof: Hiihtäen poikki Grönlannin (Karavaanisarja, 2) ja Hedin, Sven: Aasian karavaaniteillä (Karavaanisarja, 3).Näistä Nansenin kirja on Hattulan kirjastossa saatavana ja Hämeenlinnan kirjastossa varattavissa. Scottin kirja on Janakkalan kirjastossa saatavana.
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
