WMA-tiedostot voi muuttaa Mp3-tiedostoiksi muunto-ohjelman (converter) avulla. Netistä googlaamalla esim. "WMA to MP3" löytyy useita ilmaiseksi ladattavia muunto-ohjelmia.
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
Kysymyksessä jää epäselväksi, mitä autiomaalla tarkoitetaan. Onko kysymys ainoastaan aavikosta vai myös muista alueista, jossa kasvillisuutta on niukasti.
Vastauksessani kerron lähteistä, jotka käsittelevät aavikon, tundran ja tunturien kasvillisuutta.
Mm. osoitteesta http://www.desertusa.com/ löytyy tietoa aavikolla viihtyvistä kasveista.
Moniosaisessa teossarjassa: Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja; Otava, 1979-1981, löytyy osasta 1 tietoa aavikon kasveista ja osassa 5 tietoa tundran ja tunturien kasveista.
Tietoa aavikon kasveista on teoksessa: Macquitty, Miranda: Aavikko; Helsinki Media, 1996.
Tunturien kasveista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Suomen luonto 1, Luonto toimii, Tunturit; Kirjayhtymä, 1979.
Linné,...
Aluenopeusrajoitusten avulla voidaan alentaa nopeuksia kaupungissa.Tällöin liikennemerkkinä on rajoitusalueen rajalla oleva nopeusrajoitusmerkki neliömäisellä keltaisella pohjalla, ja vastaava rajoitusalueen päättymistä osoittava harmaa merkki. Kaupungin ja lainsäätäjän näkökulmasta asia on kunnossa, kun nämä merkit ovat alueen rajoilla katujen varressa. Autoilijalle aluerajoitusmerkkien havaitseminen ja muistaminen voi olla haastavaa.
Nopeusrajoitusalueen rajoilla käytetään merkkejä "nopeusrajoitusalue" (363) ja "nopeusrajoitusalue päättyy" (364) (liite 1 3/6). Nopeusrajoitusaluemerkkejä ei toisteta alueen sisällä. Nopeusrajoitus-tiemerkintää voidaan käyttää tieosuuksilla, joilla on matala nopeusrajoitus. Sopivia...
Helsingissä kaikissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista tulostaa. Kirjastoissa, joissa on itsepalvelutulostus, saat viisi sivua ilmaiseksi aina kolmen kuukauden jaksolla. Ylimeneviltä sivuilta veloitetaan 40 senttiä sivulta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus löytyy pudotusvalikosta Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Vantaalla voit tulostaa kaikissa muissa toimipisteissä paitsi Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa. Vantaan kirjastoissa saa 20 tulostetta ilmaiseksi. Lopuista sivuista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI
Nykysuomen sanakirja kertoo, että Pillit pussiin tarkoittaa matkalle valmistautumista. Nykysuomen sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf.
Ylen artikkelissa vuodelta 2012 https://yle.fi/uutiset/3-5303493 erikoistutkija Petri Lauerma Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo, että ilmauksella on vanhastaan ollut myös seksuaalisuuteen viittaava merkitys.
Tästä kerrotaan myös Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen kirjassa Se siitä - suomen kielen seksisanankirja (WSOY, 1984)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1324805?lang=fin
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston arkistosta löytyy Lapin kansan vuosikerrat vuodesta 1947 lähtien. Silloin sanomalehti ilmestyi vielä 6 kerta viikossa tiistaista sunnuntaihin. Lapin Kansa muuttui vuonna 1980 7 päiväiseksi Moskovan olympialaisten aikaan, eli lehti alkoi ilmestyä myös maanantaisin. Vuonna 2015 heinäkuusta lähtien se ilmestyi 6 kerta viikossa paperiversiona ja sunnuntaina tuli näköislehti. Sunnuntai näköislehden ilmestyminen loppui toukokuussa 2021.
Parhaiten tietoa saat varmasti kustantaja Bradt Travel Guidesta
https://www.bradtguides.com/contact-us
Kotimaisissa kirjoissa kannen kuvaajan nimi on yleisesti heti alkusivuilla.
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
Normaalisti lehden sijaintitiedot saa auki klikkaamalla lehden nimeä tai hakutuloslistauksessa näkyvää linkkiä Näytä sijainnit. Lisätiedoissa mainitsemassasi lehdessä sijaintitietoja ei ole, mikä tarkoittaa, että kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään kirjastoon. Nimeketietue on saattanut jäädä vahingossa näkyviin. Voin ilmoittaa luetteloinnista vastaavalle taholle, että poistaa tai piilottaa tämän "tyhjän" tietueen.
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Kirjastoista ei löydy tallennetta Iinattijärven hirvipeijaisista kertovasta ohjelmasta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Yleisradion Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko ohjelmasta saatavana tallenne.
https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Arkistomyynnin toimittamat kopiot ovat maksullisia. Tästä linkistä löydät tiedot Arkistomyynnin toimitus- ja käyttöehdoista sekä hinnoista.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa ei mainita Ivonen-nimeä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ivonen-nimi on 34 henkilöllä nykyisenä nimenä.
