Helsingin Kaupunginkanslian Kaupunkitutkimus ja -tilastot -osaston mukaan Helsingissä on noin 3000-3500 katua. Niistä on 42 sellaista katua, joilla asuu vain yksi ihminen. Lisäksi on reilut 400 sellaista katua, joilla ei asu ketään. Tietoja ei kerrota katunimien tarkkuudella. Vastauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lähteisiin.
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on puolestaan lueteltu tekijänoikeutta vailla...
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Kirjailija Annie Dalton on syntynyt vuonna 1948. Hän asuu nykyään Suffolkissa, Englannissa. Hänellä on kolme lasta. Nuorempana hän on opiskellut Warwickin yliopistossa ja työskennellyt mm. tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Annie Daltonista on kysytty myös aiemmin tässä palvelussa. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Kirjoita Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Samoja tietoja Annie Daltonista löydät mm. seuraavilta englanninkielisiltä sivuilta:
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13…
http://www.agentangel.co.uk/author/default.aspx
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Lyhyt ja selkeä katsaus antiikin teatteriin löytyy mm kirjoista: Antiikin kulttuurihistoria (WSOY, 1981) s. 152-158. Harris, Nathaniel: Antiikin Kreikka (Gummerus, 2001) s. 166-171 ja Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa (WSOY 3. p. 1995) s. 194-198. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Valitettavasti tätä Kassu Halosen säveltämää laulua Mielenrauhaa ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino taitaa olla yrittää saada yhteys säveltäjään itseensä ja kysyä suoraan. Yhteystietoja meillä ei ole antaa, mutta kenties Haloselle menisi viesti Vaalan Manamansalossa olevan Kassu Halosen Taidetalon kautta. 040-7096157 ja Taidetalo@hotmail.fi
Heikki Poroila
Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä.
Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset.
Asiasta ei ole varmuutta.
Suomalaistutkija Juha Laurén on tutkinut tiettyjä geenejä vasenkätisyyden yhteydessä, mutta asiasta ei näytä löytyvän vuotta 2007 tuoreempaa tietoa.
http://yle.fi/uutiset/vasenkatisyyden_geeni_loydetty/5790569
Laurénin väitöskirjaan liittyvän artikkelin voi lukea osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22884
Suomen lääkärilehdessä löytyy artikkeli vuoden 2007 numerosta 24, johon voi käydä tutustumassa Espoossa Laurean ammattikorkeakoulun kirjastossa tai Helsingissä Meilahden Helsingin yliopiston kampuskirjastossa Terkossa. HelMet-kirjastoista ei noin vanhaa lehteä enää löydy.
Laurea-kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Terkon yhteystiedot:
http://www....
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www....
Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed....
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...