Kysymästäsi sarjasta (engl. Animal Alert) on suomennettu kaksi osaa. Intensive care on ilmestynyt nimellä Kultainen noutaja kuoleman kielissä (1998) ja Abandoned nimellä Kissanpennut kiipelissä (1999). Ne on kustantanut WSOY, mutta ainakaan heidän kotisivullaan ei ole tietoa tulevista suomennoksista. Sarjaa on ilmestynyt englanniksi kymmenen osaa:
1. Intensive care
2. Abandoned
3. Killer on the loose
4. Quarantine
5. Skin and bone
6. Crash
7. Blind alley
8. Living proof
9. Grievous bodily harm
10.Running wild
Lisäksi sarjassa ovat ilmestyneet Heatwave (Summer special) sekä Lost and found (Christmas special).
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilven runo "Morsiuspari"? Se löytyy Kilven runokokoelmasta "Kiitos eilisestä" (WSOY 1996).
Kirjastossa paikalla olevissa Tikan runoteoksissa (3 kpl.) ei runoilla ollut nimiä. Selaamalla en löytänyt etsittyä runoa. Netin runohakemistoista en löytänyt tietoa kysytystä runosta.
Seuraavastakaan teoksesta en löytänyt etsityn kaltaista runoa (tämä jatkoetsintää helpottavaksi tiedoksi): HÄÄVENE VESIÄ KÄYPI: RUNOJA JA RIIMEJÄ HÄÄPARILLE
Tekijä: AALTO, SATU (TOIM.)
Voit selvitellä äitisi puolen sukulaisia tilaamalla sukuselvityksen äidistäsi Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Digi- ja väestötietovirastosta saa sukuselvityksen henkilöstä siltä ajalta, kun hän on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lisäksi voit tilata sukuselvityksen 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuuluneesta henkilöstä.
Evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat antavat sukuselvityksiä omista jäsenistään. Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, sukuselvityksen saa seurakunnasta. Tällöin sukuselvitystä ei tarvitse erikseen tilata Digi- ja väestötietovirastosta....
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998)....
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970?
Kyseessä on jonkin asteinen dystopia kuvaus.
Sweet Valley High - sarjan päähenkilöistä Elizabethistä ja Jessicasta saat tietoa Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjasta. Kirjassa on myös tietoa sarjan tekijästä. Sarjasta on kysytty aiemminkin,joten katso Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat kysymykset ja vastaukset http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Lentomatkustajien turvallisuus on ilmailuliikenteessä kaikkein tärkeintä.Turvallisimmat istuinpaikat ovat lähellä varauloskäytäviä ja siipien lähellä. Näkövammaisten palveluoppaassa on matkustamista koskevia ohjeita.
Lähteet:
Näkövammaisen palveluopas 2019
https://nkl.fi/index.php?__file_display_id=12736
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/liikuntarajoitteisen-ja-vammaisen-henkilon-oikeudet-lentomatkalla
https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/avustettavien-palvelut/vammaisten-ja-liikuntarajoitteisten-palvelut
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Aleksi artikkelitietokannasta löytyi hakusanalla Høeg, Peter tieto seuraavista artikkeleista. Näitä artikkeleja voit tiedustella HelMet-kirjastoista.
1. Kuka karkottaisi pimeyden? : Hämeenlinnan Miniteatteri tarttui Peter Høegin tekstiin Saikkonen, Ulla Lapsen maailma 1999, nro 1, sivu 22-24.
2. Hirveä, silti ihan siisti : Hämeenlinna kauhistelee ja ihastelee Miniteatterin Rajatapauksia-näytelmää Kuusela, Matti AL 1999-04-14.
3. Kirjan maku / Marita Joutjärvi, Suvi Ahola Joutjärvi, Marita Kodin kuvalehti 1995, nro 20, sivu 134-141.
4. Aika on ehkä maisema : miten Peter Høeg kadotti ajan Koskelainen, Jukka Nuori voima 1995, nro 3, sivu 4-6.
5. Som en ljusstråle in i mörkret : om Peter Høegs författarskap Willner, Sven Nya Argus 1994,...
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Tekemänne Seksiä-lista on sinällään erittäin hyvä. Sateenkaarikirjoista lisävinkkejä voi katsoa Kuopion kirjaston nuorten virtuaaliselta sateenkaarilistalta . Tietokirjoihin voisi lisätä Nathalie Simonsonin Maailman tärkein kirja ja Riikka Virtasen #hyväälovee. Kaunokirjallisuudesta Jyri Paretskoin K15-sarja sopii kokonaisuudessaan tähän aihepiiriin, samoin Vilu Varennon Be Cool, jäykkänä Jenkeissä, ja menneiltä vuosilta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase ja Tuija Lehtisen Pesää!
Kirjoja, joissa aikuiset tuomitsevat nuorten seurustelun uskonnollisilla perusteilla ovat esimerkiksi Elizabeth Acevedo: Runoilija X ja Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö, selkoversio Tyttö lukitussa huoneessa. Näissä aikuisten mielikuvitus kulkee...
Tiivistä elämänkerta- ym. tietoa Pakkalasta löytyy seuraavista teoksista:
"Suomen kirjallisuushistoria 2--Järkiuskosta vaistojen kapinaan" --toimittanut Lea Rojola (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1999);
Laitinen, Kai: "Suomen kirjallisuuden historia" (Otava, Helsingissä, 1997).
Lisää viitteitä Pakkalasta tehtyihin tutkimuksiin ym. löytyy kirjasta "Suomen kirjailijat 1809-1916" --pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet / toimittanut Maija Hirvonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1993). Katso myös teos Laitinen, Kai: "Kirjojen virrassa--tutkielmia ja esseitä kirjallisuudesta ja lukemisesta" (Otava, Helsingissä, 1999).
Pakkala, Teuvo: "Kirjeet 1882-1925", toim. Maija-Liisa Bäckström (...
