Lähimmät kirjastot, joista etsimäsi kirja löytyy: Museoviraston kirjasto (ks. yhteystiedot osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut ) sekä Suomalaisen kirjallisuudenseuran kirjasto ( http://www.finlit.fi/kirjasto/ ).
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Valitettavasti tällaista sivustoa ei ole käytettävissä. Osassa kaupunkia kunnossapidosta vastaa kiinteistönomistaja osassa Helsingin kaupunki. Talvihoitoon liittyviä vastuita jaetaan kaupungin ja kiinteistöjen välillä eri tavalla esikaupunkialueilla ja kantakaupungissa. Kantakaupungissa yksinkertaistetusti kaupunki vastaa ajoradoista ja kiinteistöt jalkakäytävistä.
Esikaupunkialueella kaupunki huolehtii myös jalkakäytävien talvihoidosta. Tätä kutsutaan kokonaisvastuuhoidoksi. Kokonaisvastuun alueilla kiinteistöjen tehtävänä on edelleen tonttien sisäänajokohtien avaaminen aurauksen jälkeen. Lisäksi kiinteistöt huolehtivat liukkaudentorjunnasta, jos sulamisvesiä on valunut kadulle.https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-...
Ympäristö-, luonto- ja luonnonsuojeluaiheisia lasten ja nuorten kaunokirjallisuusluetteloita löytyy esim. seuraavilta internetsivuilta: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/elaimia.htm, tältä sivulta on myös linkki Tampereen kaupunginkirjaston satuhakemistoon, http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ ,josta voit hakea aineistoa asiasanoilla. Nuorisokirjailijoiden kotisivulta löytyy ympäristöaiheisia kirjoja, http://www.nuorisokirjailijat.fi/ymparisto.shtml.
Kallion kirjaston Satukalliosta, http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ , voit etsiä aineistoa asiasanoilla (esim. sähkö, ilma).
Kirjoja, jotka käsittelisivät energiaa, aineiden kiertokulkua... ei kaunokirjallisuuden puolelta juurikaan löydy, mutta monissa kaunokirjallisissa teoksissa...
Tässä olisi kirjoja Espoon Kalajärvestä:
1) Espoon eteläosien yleiskaava: asukasmielipiteitä ja näkemyksiä maankäyttövaihtoehtojen kehittämiseksi / toim. Margarita Hiden (Espoon kaupungin painatuskeskus, 2000)
2) Keto, Antton: Espoon, Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat
(Espoon kaupunki, 2000)
- mm. vesiensuojelun näkökulma
3) Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat / Liikennetekniikka oy, maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto (Espoon kaupunki, 1991)
- luonnonsuojelun näkökulma
4) Vanhakartano, Kalajärvi, Luukki / Espoo
(1977)
Tarkemmat tiedot sekä teosten saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tietokanta kattaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmat....
Kesän ääniä ja Simpukankerääjien lisäksi Rosamunde Pilcherin kirjoittamia romaaneja ovat myös Aikainen kevät(1994), Kaksosten merkeissä(1992), Myrskyn aika (1993) ja Syyskuu (1991. Nummi-Pusula on yksi kuudesta Luoteis-Uusimaan Lukki-kirjastoista, joissa on lainattavina Pilcerin kirjoja (http://nummi-pusula.kirjas.to/). Niitä voit myös kysellä antikvariaateista, joista niitä voi vielä hyvällä onnella löytää.
Arkissa olevat merkit ovat omakuvapostimerkkejä, joihin siis voi valita itse kuvan. Lisää tietoa löytyy Postin sivuilta:
https://verkkokauppa.posti.fi/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=1215&OpenGroups=
Postimuseosta vastattiin, että "kysymyksessä on vuonna 2005 julkaistu uusi kehysmalli omakuvapostimerkeille, ja päivämäärä on sen ilmestymispäivä. Kehykseen kuuluu tuo osa, jossa on maa- ja arvomerkinnät. Posti käytti valmista kehyspohjaa juuri siitä syystä, että merkki saatiin nopeasti markkinoille. Normaalisti merkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuluu useita kuukausia nopeimmillaankin. Tässä julkaisutavassa tarvittiin vain valmiiseen kehykseen sijoitettava kuva. Lisäksi toteutus voitiin tehdä...
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,...
hei,
Kyseisen henkilön opinnoista saat tietoa hankkimalla käsiisi Helsingin yliopiston opiskelijamatrikkelit. Matrikkelissa on yleensä lyhyehköt tiedot esimerkiksi syntymäaika ja -paikka, vanhemmat, vanhempien ammatit, opintojen aloitusaika ja opintojen sisältö.
Carpelan, Tor; Helsingfors universitets studentmatrikel 1828-1852 (mm. Kumpulan tiedekirjastossa hyllyssä) tai
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1869-1885. Toimittanut Veli-Matti Autio.
(opiskelijakirjastossa Vuorikatu 7 hyllyssä)
Jos et löydä etsimääsi henkilöä näistä, voisit ehkä kysyä Helsingin yliopiston pääkirjaston tietopalvelusta, mistä mahdollisesti löytyvät tiedot Helsingin yliopiston opiskelijoista vuosilta 1852-1869. puh. 09-191 22740, s-posti: hyk-tietopalvelu@...
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilven runo "Morsiuspari"? Se löytyy Kilven runokokoelmasta "Kiitos eilisestä" (WSOY 1996).
Kirjastossa paikalla olevissa Tikan runoteoksissa (3 kpl.) ei runoilla ollut nimiä. Selaamalla en löytänyt etsittyä runoa. Netin runohakemistoista en löytänyt tietoa kysytystä runosta.
Seuraavastakaan teoksesta en löytänyt etsityn kaltaista runoa (tämä jatkoetsintää helpottavaksi tiedoksi): HÄÄVENE VESIÄ KÄYPI: RUNOJA JA RIIMEJÄ HÄÄPARILLE
Tekijä: AALTO, SATU (TOIM.)
Hakusanoilla "taloudelliset kriisit" ja "lama" löysin Vaskin verkkokirjastosta muun muassa seuraavat lamaa hieman eri näkökulmista (talouspoliittinen, historiallinen ja sosiologinen) tarkastelevat teokset:
Kiander, Jaakko et al.: Suuri lama : Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.326803
Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.411106
Mikä Suomessa muuttui? : sosiologinen kuva 1990-luvusta (1999) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.335110
Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisit : syyt, seuraukset, sekä kriisien hallinta (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.638760
Laman julkisivut : media,...
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyivät hakutermeillä asiakaspalvelu ja kirjastot esim. seuraavat viitteet:
Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen.
Hki : Edita, 1999.
Success at the enquiry desk / Tim Owen.
London : Library Association Publishing, 1997.
Customer service exellence / Darlene E. Weingand.
Chicago : American Library Association, 1997.
Aleksista (artikkeliviitetietokanta) esim. seuraavat viitteet:
Tehokkuutta ja laatua kirjaston asiakaspalveluun benchmarking-menetelmällä / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen. Signum 1999 ; (32) ; 8 ; s.154-157.
Pelaako palvelu? / Riitta Myllylä. Kirjastolehti 1999 ; (92) ; 6 ; s.10-11.
Asiakas? / Maisa Lovio. Kirjastolehti 1998...
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Valitettavasti en tunnistanut tekstiä. Osaisiko joku lukijoista auttaa? Etsimistä voisi auttaa se, että kysyjä kertoisi, mistä hän on kyseisen tekstin löytänyt.
