Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
1950-luvun arkisessa kielenkäytössä näitä kolmea sanaa käytettiin varsin huolettomasti ristiin rastiin välittämättä kyseessä olevien raaka-aineiden kemiallisista kaavoista. Sana "plastic" on yksinkertaisesti muovin englanninkielinen vastine, ja jos ulkomailla valmistetussa leluautossa on valmistusaineeksi ilmoitettu plastic, sanaa ei ehkä vain ole osattu suomentaa muoviksi, vaan on puhuttu suomeksikin plasticista tai plastiikista.
Puhekielessä myös "guttaperkka"-sanalla tarkoitetaan usein jotakin muovia. Ilmaisu on tullut siitä, että guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali. Aito guttaperkka eroaa muoveista siinä, että se on on kumipuusta saatava elastomeeri eli kimmoisa polymeeri, kun taas muovi on...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ei mainita Juulia-nimeä. Muista etunimikirjoista löytyy tieto että Juulia on yksi Julia-nimen monista muunnoksista. Julian nimipäivää vietetään Suomessa 12.4.
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67.
Tiedot ovat kirjoista:
SAARIKALLE, Anne
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007.
VILKUNA, Kustaa
Etunimet. 4.uud.painos 2005.
Evert Suonion säveltämän Inarinjärvi-laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
- Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua / Toimituskunta: Virpi Lehikoinen, Ari Nieminen, Pekka Sipila, Heikki Uusitalo
- Laulumatti : lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Inarijärvi : uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi / Seppo Nissilä
Yhdysvaltalaisen kulttuurintutkija Alice Echolsin teoksessa Uhoa ja unelmaa, 60-luvun jälkijäristyksiä, Like 2003, kerrotaan naisten vapautusliikkeen aktivistien mielenosoituksesta Atlantic Cityssä 7.9.1968. Mielenosoituksessa vastustettiin Miss Amerikka -kisoja sekä ulkoisen kauneuden korostamista naisen arvon tärkeimpänä mittarina. Echols kertoo, että aktivistit olivat suunnitelleet polttavansa mm. rintaliivejä, jotka olivat riiston symboleita. Polttaminen kuitenkin estettiin, mutta kuva liivejä polttavista feministeistä jäi elämään.
Lisää mielenosoituksesta
http://www.jofreeman.com/photos/MissAm1969.html
http://www.pbs.org/wgbh/amex/missamerica/peopleevents/e_feminists.html
Nimi Ella on tullut suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi on luultavasti muuntuma nimestä Helena (-> Elina -> Ella), joka puolestaan tulee kreikan kielen sanasta helios (=aurinko). Ella voi olla myös nimen Eleonora kutsumamuoto tai lyhentymä sellaisista nimistä kuin Gabriella, Isabella, jne.
Vuonna 2003 Ella oli suosituin tyttöjen etunimi Suomessa ja vuonna 2004 toiseksi suosituin. Ella-nimen sai viime vuonna 467 suomalaislasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja
Nimitilastoja internetissä esim. osoitteessa http://www.vauva-lehti.fi/muut/nimet_suosituimmat.asp?f=70&d=801&
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
Janne on ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Suomeen nimi on lainattu jo keskiajalla. Johannes, josta Janne on siis johdettu, on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan ’Jahve on armollinen’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Nuottikokoelma nimeltä Rautalankaa : kaikuja 1960-luvulta, kust. Jep Productions, 2005, vastannee tarkoitustanne. Sitä on saatavana Espoon Leppävaaran kirjastossa (haku: http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ), Tampereen kaupunginkirjastossa (haku: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ) sekä Hämeenlinnan, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Voitte pyytää paikallista kirjastoanne pyytämään ko. nuottia kaukolainaksi. Julkaisu on kovin kysytty, joten saatatte joutua odottamaan sen saamista.
Nuotinnos: kitara + tabulatuuri, bassokitara + tabulatuuri, sointumerkit. Nuottitekstissä valitettavasti korotus-, ja alennusmerkit siirtyneet basson kohdalla virheellisesti
Nuottijulkaisu sisältää seuraavat kappaleet: Leskiäidin tyttäret /...
Caritan aiempi kirjoitusasu oli Karita. Nimi ei ole ruotsalaista alkuperää vaan tulee latinan sanasta caritas = kunnioitus, rakkaus (muinaisranskan charité, engl. charity). Anglosaksisissa maissa nimeä on annettu sisaruksille: Faith, Hope, Charity eli usko, toivo ja rakkaus. Tanskan Karite on selitetty kreikkalaisen jumaltaruston sulottarien, khariittien pohjalta. Meidän Karita-nimellemme yleisin selitys on, että se olisi yhdistelmä Katariinasta ja Margareetasta. Katolisessa kirkossa on useita pyhimyksiä, joiden nimi on Caritas tai sen kreikkalainen vastine Agape.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363.
Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Taidemaalaria ja öljyvärimaalausta etsittäessä olisi hyvä tietää, milloin maalaus on tehty. Kun etsitään taiteilijaa nimellä, voi käyttää apuna eri taiteilijahakemistoja (kirjat, internet). Valitettavasti P. Granlund -nimistä taiteilijaa ei löytynyt, ei myöskään P. Grönlundia. Kenties taiteilija on yksityishenkilö, joka ei ole saavuttanut kuuluisuutta kauniista taideteoksista huolimatta. Tai kyseessä saattaa olla taiteilijanimi.
Käytetyt lähteet olivat:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
http://suomentaiteilijat.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ennen_vuotta_1820_syntyneist%C3%A…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
SUOMEN kuvataiteilijat : Suomen taiteilijaseuran julkaisema...
Kiela, nykymuodossa: giela on giella=(puhuttu) kieli
sanan akkusatiivi/genetiivimuoto
kielain/gielain, kielenä tai kielissä, kieliltä
mutta myös:
giella. ansa, rihma, suopungin sarvikiela ja
giellat. ansoa, pyytää, virittää ansa jne.
esim. Paul Utsin runoteos Giela giela (1974)("Ottaa kieli itselleen/Vangita kieli") ja Giela gielain (1980) (Ottaa kielellä/Vangita kielellä itselleen jotain"). Runokirjoja ei ole suomennettu ja käännökseni ovat raakakäännöksiä, jotka yrittävät "vangita" runokirjojen otsikkoiden merkitykset.
Seurakunnat korostavat, että kirkoissa esitettävää musiikkia valittaessa tulisi muistaa vihkitilaisuuden jumalanpalvelusluonne. Kirkollisissa toimituksissa esitettävän musiikin tulee liittyä toimituksen kokonaisuuteen. Kanta sopivaan musiikkiin on seurakuntakohtainen. Ennen kappaleen valintaa kannattaa ottaa yhteys vihkiseurakunnan kanttoriin, joka vastaa tilaisuuden musiikista. Lisätietoja saa seurakuntien nettisivuilta http://www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/ http://www.raisionseurakunta.fi/
Varsinais-Suomen kirjastojen yhteisestä Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla ’rakkauslaulut’ lukuisia nuottijulkaisuja, joissa on suosittuja rakkauslauluja eri kielillä. Vaskin osoite on http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?...
Eufemia on kreikkailaisperäinen nimi joka tarkoittaa hyvämaineinen tai onnea toivottava.
Eulalia on myös kreikkalaisperäinen ja tarkoittaa kaunopuheinen.
Lisää nimitietouttaa löytyy mm kirjasta
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Toimittajan ammattiin on periaatteessa kaksi koulutusväylää yliopisto ja ammattikorkeakoulu. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti
Ammattikorkeakoulun medianomin tutkinnon suorittaminen pätevöittää myös muihin media-alan työtehtäviin.
"Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena
Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys- ja...
