Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Moi,kiva kuulla, että teiltä löytyy innokas lukija. Kuvailusi nojalla uskaltaisin ehdottaa, että olisiko Paavali Pattinen -sarja mitään? Sitä näyttää löytyvän myös Bookbeatista.Helmet-verkkokirjaston tietohakuna voit käyttää vaikka asiasanaa supersankarit (rajaa haku lisäksi lasten ja nuorten aineistoon).Sitä kautta voit löytää lisää supersankari-teoksia. On toki vaikea sanoa tyhjentävästi, että kuinka niitä löytyy äänikirjana. Voisiko esimekiksi supersankareista löytyä mielekästä lukemistöa lasten tietokirjoista? Tietokirjoista löytyy myös muunlaisia aihepiirejä luettavaksi innostuneelle kuuntelijalle ja lukijalle.Lisäksi yksi keino olisi tulla sellaiseen lähikirjastoon, jossa on kattava valikoima lastenkirjoja. Jos saat tässä yhteydessä...
Keijo Kaivo-ojan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (tai "Hei! Kaikki tanssimaan humppaa") on olemassa nuotti, mutta ei sellaista nidettä, jonka voisi saada kirjastosta kotilainaksi. Musiikkiarkistossa on nuotti "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (Kalle Palonen, [1975]), johon sisältyy nimikappaleen lisäksi 9 muuta kappaletta. Kansalliskirjaston osalta tämän nuotin saatavuustiedot puuttuvat. Musiikkiarkistossa on myös kappaleen yksittäisnuotti (käsikirjoitus, valokopio).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMusiikkiarkisto:https://musiikkiarkisto.fi
Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
Hei,
Valitettavasti kyseiseen lauluun ei löydy nuottia Suomen yleisistä kirjastoista. Tarkistin myös yliopistojen kirjastot ja valitettavasti sieltäkään kyseistä nuottia ei löytynyt.
Oma veikkaukseni on, että kyseistä nuottia ei ole ollenkaan julkaistu kaupallisena versiona.
Marjatta Pokelan säveltämä Mörköooppera ja sen jatko-osa Mörkö se lähti laivaan on julkaistu LP-levyinä vuosina 1980 ja 1985. CD-muodossa näistä on julkaistu kokoelma Mörköooppera 1 & 2. Tekijätietojen mukaan ensimmäisen LP:n kappaleilla soittaa saksofonia Pentti Lahti ja toisen Teemu Salminen. CD-kokoelmalle päätyneistä kappaleista ainakin "Eduskuntatalolla" ja "Kokkilaululla" kuullaan saksofonia.
Tutankhamonia ympäröi löydettäessä kolme muumionmuotoista arkkua, joista sisin oli puhdasta kultaa. Sisin ja keskimmäinen arkku sekä kuolinnaamio vietiin pian löytämisen jälkeen Kairon egyptiläiseen museoon, jossa ne ovat olleet näytteillä siitä asti. Uloin arkku jätettiin faaraon ruumiin kanssa hautaan. https://egypt-museum.com/innermost-coffin-of-tutankhamun/Gizaan (suurten pyramidien lähelle) on kuitenkin rakennettu uusi museo, The Grand Egyptian Museum, jonne Tutankhamonin aarteet tullaan siirtämään. Museo tullaan avaamaan vuoden 2024 aikana.https://grandegyptianmuseum.org/opening/Siihen, miksi kuolinnaamiosta on tullut kuuluisampi kuin sisimmästä arkusta, on vaikeampi vastata. Ehkä naamion selkeät värit, sininen ja kulta ovat...
Aurinkopaneelin ja litiumioniakun yhdistämistä ohutkalvotekniikalla käsittelevät ainakin nämä tutkimukset:Development towards cell-to-cell monolithic integration of a thin-film solar cell and lithium-ion accumulatorIntegrated Thin-Film Rechargeable Battery on α-Si Thin-Film Solar CellPhotoelectrochemical application of thin-film silicon triple-junction solar cell in batteriesCompatibility study towards monolithic self-charging power unit based on all-solid thin-film solar module and battery
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Helmetistä löytyy Viron taiteen historia, jota kannattaisi selailla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1290613?sid=4774192784Hakusanoilla Viro ja kuvataiteilijat löytyy jonkin verran vironkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta virolaisista/balttilaisista taiteilijoista.Apua tunnistamiseen voisi kysyä myös Tuglas-seurasta, joka on on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.https://www.tuglas.fi/
Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksesta instituuti : Lahden...
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
