Vuonna 1968 tuli yleinen 110 km/h nopeusrajoitus kesäisin ja 90 km/ h syksyisin.
1.7.1972 nuorten kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus.
1.7.1972 muutoksia ajoneuvokohtaisissa nopeusrajoituksissa.
liikennemerkeillä osoitetut yleiset kattonopeudet pääteille alkaen 1.8.1973, selvennys tähän alla *
21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta...
Turvavöiden historia Suomesta alkaa 1970-luvulta.
1.1.1971 turvavöiden asennuspakko henkilöautojen etuistuimille
1.7.1975 turvavöiden käyttöpakko henkilöauton etuistuimella matkustaville
1.11.1987 turvavyön käyttöpakko henkilöauton takaistuimella.
1.7.1994 turvavyön käyttöpakko voimaan taksien takaistuimilla
1.5.2006 turvavyödirektiivi. Turvavyön käyttövelvollisuus koskee kaikkia autoja. Erityisesti tarkennuksia lasten kuljettamiseen henkilö-, kuorma- ja pakettiautossa.
Linja-autoissa on käytettävä vöitä, jos ne on asennettu linja-autoon. Taksin kuljettajien on käytettävä turvavyötä, jos he ajavat koulukuljetuksia tai ajavat ilman matkustajia.
Tietoja liikenneturvallisuudesta Liikenneturvan sivuilta, www.liikenneturva.fi .
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi.
Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää.
Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää...
Postin sivuilla kerrotaan seuraavaa: Kun lähetät kortteja tai kirjeitä Suomessa, valitse kotimaan ikimerkki, jossa on maksumerkintänä Suomen kartta. Merkki käy kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa (ml. Ahvenanmaa).Kun lähetät kortteja tai kirjeitä ulkomaille, käytä ulkomaan ikimerkkiä, jonka tunnistat merkin kulmassa olevasta maapallosta. Merkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille.Eli ymmärtääkseni Suomessa postitettuihin kirjeisiin pitää aina laittaa kotimaan ikimerkki. Asian voi toki varmistaa vielä Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalvelu Lähde: Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | Posti
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Toukokuun ajan lentoliikenne tyypillisesti lisääntyy jonkin verran Helsinki-Vantaalla, ja näin on tapahtunut myös tänä vuonna.Tarkat tilastot löytyvät täältä: https://www.flightaware.com/live/airport/EFHK
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan laittamattomasti tarkoittaa samaa kuin vastaansanomattomasti.
KÄYTTÖESIMERKIT
Laittamattomasti [= vastaansanomattomasti] haasteltu ja viisaasti ALEKSIS KIVI.
Voit käyttää. Postin ikimerkit kelpaavat ikuisesti ostoajankohdasta riippumatta, ja joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa juurikin tuosta lumihiutaleesta. Vuoden 2023 joulutervehdyksen ikimerkki on hinnaltaan 1,50 €, ja myös vanhemmat joulutervehdyksen ikimerkit ovat tämän arvoisia.
Huomioon kannattaa ottaa vuosittain vaihtuva joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä, joka vuonna 2023 on keskiviikko 13.12. Tämän jälkeen voi käyttää 2,30 € maksavaa kotimaan ikimerkkiä, jonka tunnistaa Suomen kartta -symbolista.
Postin sivuilta voit lukea lisää postimerkeistä ja niiden hinnoista sekä joulukorttien lähettämisestä.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija saisi...
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten myrskyjen...
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Sukupolville on tyypillistä, että ne ovat kokeneet samat historialliset ja kulttuurilliset muutokset. Länsimaisista ihmisistä käytetään yleensä seuraavia sukupolvijakoja:
Kadotettu sukupolvi (1883-1900)
Suurin sukupolvi (1901-1927)
Hiljainen sukupolvi (1928-1945)
Suuret ikäluokat (1946-1964)
X-sukupolvi (1965-1980)
Xenniaalit (mikrosukupolvi, 70-80-luvun vaihde)
Milleniaalit tai Y-sukupolvi (1981-1996)
Z-sukupolvi (1997-2012)
Alfa-sukupolvi (2013->
Muita sukupolvijakoja löytyy mm. Ylen uutisesta vuodelta 2012: Suuret ikäluokat, pullamössöt sekä x, y ja z (viitattu 20.10.2022)
A-lehden sivuilla on artikkeli eri sukupolvien eroista vuodelta 2020: XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? (viitattu 20.10.2022)
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!
Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiin
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelmat
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
Capuzzo, Michael: Sydämeni kissa
Grass, Günter: Kissa ja hiiri
Herriot, James: Elämäni kissat (novelleja)
Hiraide, Takashi: Kissavieras
Hoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa
Hunter, Erin: Soturikissat -sarja
King, Stephen: Uinu, uinu lemmikkini
Lessing, Doris: Kissoista
Michie, David: Dalai-laman kissa
Mäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaiholla
Natsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjoja
Statovci, Pajtim: Kissani...
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
