Lääketieteen termien selityksiä löytyy esim. teoksista Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. Helsinki : Duodecim, 2002. Antti Hervonen, Walter Nienstedt: Lääketieteellinen ammattisanasto. Tampere : Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1991.
Myös internetistä löytyy ICD10-tautiluokitus, https://www.terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti ja Käypä hoito -potilasversio, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle.
Tässä tapauksessa neuvoisin kääntymään hoitavan tahon puoleen ja pyytämään selvitystä epikriisin, jos siinä on jotakin epäselvää. Hoitava lääkäri on tässä tapauksessa paras asiantuntija vastaamaan hoitoa koskeviin kysymyksiin. Internet-haulla ESS viittasi lyhennykseen sanoista Epworth Sleepiness Scale...
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut...
Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella...
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Valtakunnallista E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain mobiililaitteella. Käyttäjille on julkaistu versiot Android ja IOS -laitteita varten. Mobiilisovellukset tehtiin ensin, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjastohttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Kirjastot.fi on kaikille avoin kirjastoverkkopalvelujen kokonaisuus, joka sisältää perustietoa kirjastoalasta ja alan ammattitietoa. Se ei siis ole yhteydessä minkään kirjaston kirjastokorttiin, vaan sivulle voi halutessaan rekisteröityä erikseen. Rekisteröityminen mahdollistaa Kirjastot.fi:n uutisten ja tiedotteiden tilaamisen omaan sähköpostiin.Kirjastot.fi: Info
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy Tukholman päiväkodin...
Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten...
Pirkko talvion kirjassa "Äidin kyydissä etelään" ( 1981 ) on heidän pakettiautollaan hyvin tärkeä osa. 5-henkinen perhe matkustaa
halki Euroopan muistaakseni Portugaliin. Aivan fantasiapuolelle menee Kerttu Juvan "Seikkaileva leikkimökki", missä lapset tekevät itselleen liikkuvan kodin vanhasta linja-autosta. He lähtevät matkaan halki Suomen metsästämään kadoksissa olevaa isää. Ratkiriemukas kirja.
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
2024 presidentinvaalien äänestyspaikoilla rahaa keräsi hyväntekeväisyysjärjestö Pieni ele ry. Etusivu - pieni ele
Pieni ele -keräys on kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen jo vuodesta 1907 lähtien. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1907 kerättiin Werner Söderströmin johdolla lahjoituksia tuberkuloosin vastustamiseen. Keräys järjestettiin vaalien yhteydessä ja monien vuosien ajan keräyksen nimi olikin Vaalikeräys. Tänä päivänä lahjoituksilla tuetaan kotimaamme vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Toiminta perustuu hyväntekeväisyyteen ja yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Mörkö-sana esiintyy jo Daniel Jusleniuksen toimittamassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus -sanakirjassa vuodelta 1745.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_88ca664ece64c47f86a8894e01d55d41&word=m%C3%B6rk%C3%B6
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
