Agatha Christien runoja on kolmessa teoksessa: The Road of Dreams (1925), Star Over Bethlehem (1965), Poems 1973). Käytössäni olevien tietokantojen (Manda = maakuntakirjastot, Linda=korkeakoulukirjastot, Plussa=pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot)saatavana on vain Star Over Bethlehem Helsingin pääkirjaston varastossa. Kirjassa on jouluaiheista proosaa ja lyriikkaa ja sen on Christie kirjoittanut nimellä Agatha Christie Mallowan. Muita kokoelmia ei Suomesta löytynyt.
Kaupunginkirjaston käytettävissä olevista tietokannoista kyseistä nuottia ei valitettavasti löytynyt. Kannattaisi kääntyä esim.
Suomen Elokuva-arkiston puoleen, osoite Pursimiehenkatu 29-31, puh. 09-615400 tai Suomen Jazz & Pop Arkiston puoleen,
os. Rajasampaanranta 2, puh. 7570040. Helsingissä toimii myös nuottiantikvariaatti Nuottikamari, jonka osoite on
Korkeavuorenkatu 25, puh. 656508. Liikkeen kokoelmista löytyy tuhansittain vanhojakin nuotteja, joten hyvällä onnella
tämäkin saattaisi löytyä sieltä.
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Kumiankka on ihmisen suunnittelema ja tuottama. Sen olemassaolo kytkeytyy siis jollain tavoin ihmisen olemassaoloon. Filosofi Georg Henrik von Wright
on kirjoittanut:"Ihminen lajina sammuu varmasti joskus; tapahtuuko se muutaman sadantuhannen vuoden tai parin vuosisadan kuluessa, on kosmisessa
perspektiivissä hyppysellinen nuuskaa. Kun ajattelee, miten monia lajeja ihminen itse on nitistänyt, tällainen luonnon nemesis voi ehkä tuntua oikeutetulta."
(Tiede ja ihmisjärki, 1987) Jos kävisi niin että ihmissuku sammuisi parinsadan vuoden kuluttua, oletettavasti kumiankka olisi vielä "elossa", se ei olisi maatunut maaksi,
niinkuin suunnittelijansa ihminen. Tässä siis yksi vastaus: kumiankalla saattaa olla elämää pidempään kuin ihmisellä.
Kirjastosta! Käy lähikirjastossasi ja kysy henkilökunnalta, niin varmaankin löydät myös lainattavaa aineistoa, jotka kertovat suomalaisista kirjailijoista. Lisäksi henkilökunta opastaa sinut käsikirjaston äärelle; niitä kirjoja et voi lainata, mutta kopioita voi ottaa yhden markan kappalehintaan, tosin Helsingin pääkirjastossa kopiot ovat vieläkin edullisempia. Käsikirjastojen kokoelmissa on usein hakuteoksia kirjailijoista. Www-sivuilta löydät tietoa suomalaisista kirjailijoista ainakin seuraavista ositteista: http://www.akateeminen.com/kirjat/palkinno.htm (kotimaiset kirjallisuuspalkinnot ja niiden saajat), http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/finland.html (finlandia-palkinnosta), http://booknet.cultnet.fi/valuut/index.htm (...
"Romanssi" -nimellä löytyy useitakin kappaleita, oletettavasti tässä tarkoitetaan elokuvassa ''Katariina ja Munkkiniemen kreivi'' Leif Wagerin esittämää kappaletta.
(''sua vain yli kaiken mä rakastan...'') Tähän kappaleeseen sanat ja nuotit löytyvät Suuren Toivelaulukirjan 1 -osasta, sivulta 32.
Myös Tsaikovskin säveltämä ''Romanssi'' löytyy (''kun yöhyt seudun peitti varjollaan...) jonka löytää esim. Suuren Toivelaulukirjan kakkososasta,
sivu 145.
"Päätön ratsastaja" ("Vsadnik bez golovy" 1-2) on käännös Mayne Reidin seikkailuromaanista "The Headless Horseman" 1-2.
Kirjan osa 1 on ilmestynyt suomeksi nimellä "Aavikon ritari - seikkailuromaani Teksasista" (Karisto, 1933).
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin...
If it is suitable for You, please try first these www-pages:
http://www.intermin.fi/eng/current.html
http://www.uvi.fi/englanti/index.html
http://www.kaapeli.fi/~pakneuv/#RAC
http://www.personal.eunet.fi/pp/finnref/linkit.htm
http://www.redcross.fi/spreng.htm
http://www.mol.fi/migration/english/lyheng.html
Web-pages of the Helsinki City Transport (trams, busses, metro, ferries)
and the Finnish Railways (commuter trains) contain rather detailed data
on all aspects of commuter traffic pertinent to your topic.
Their web-addresses are respectively: http://hel.fi/HKL/english/ & http://vr.fi/e-index.htm/
Should you need more specific information, both homepages have e-mail addresses for further enquiries.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia ei voi ainakaan vielä uusia internetin välityksellä. Sen sijaan puhelimitse uusiminen on mahdollista numerosta 0600-060504. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18 ja se maksaa 4,50,- /minuutilta.Uusittaessa kannattaa pitää kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu sekä uusittava aineisto käsillä.
Joudut ehkä täsmentämään kysymystäsi. Missä (maassa) kielletyt ja / tai kenelle
kielletyt? Kirjaston aineistosta löytyy tästä aiheesta vain "Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa" (tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta). Kaikenkattavaa
yleismaailmallista luetteloa en käytössä olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt.
Netistä löytyi http://www.liite.com/ , Suomen antidoping toimikunnan sivu, ei kuitenkaan
mitään lääkelistaa. Asiaa kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta (1911* ,
Haartmannink. 4). Jos haluat tarkentaa kysymystäsi voit kysyä lomakkeella uudestaan.
Löytyi: Mäkinen Päivi, Näyttöpäätteiden sähkö- ja magneettikentät sekä niiden terveysvaikutukset. (Tutkimusraportteja / Imatran voima, 1993, 9).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lisäksi artikkeleita aiheesta, mm.
Kokko, Liisa Näytöstä ei terveyshaittoja, Uudistuva konttori 1998 1,
Pääkkönen, Rauno, Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa? asiasanoina mm. päätetyö, terveysvaikutukset
Suomen lääkärilehti 1997 5,
Tuisku, Tero, Pitäisikö tietokonenäyttöä vastaan suojautua,päätetyö: säteilyannokset, Allergia 1994 1,
Kannattaa myös tutustua kirjastossa Ebsco-tietokantaan, jossa luettavana englanninkielisiä artikkeleita ja artikkelitiivistelmiä.
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Kannattaa lukeaa Henri Troyat'n kirja Dostojevskista. Kirjastoista löytyy myös hakuteoksia, joissa lyhyesti kerrotaan Dostojevskin elämästä ja verkosta löytyy artikkeleita:
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/ve…
https://naytelmat.fi/a/fjodor-dostojevski
Törmäsin samaan tilanteeseen, kun laitoin hakusanaksi Välskärin kertomukset. Tulokseksi tuli vain kokoelmasta kadonnut teos. Topeliuksen Välskärin kertomuksia löytyy kyllä useita kappaleita ja laitoksiakin ja se löytyy nimellä Välskärin kertomuksia.
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämälle Monikulttuurisen kirjaston sivulle on koottu "Maailma Infoa". Sen China-sivulta löydät useita linkkejä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/china.htm
Kysymykseesi on hankala antaa mitään yleispätevää vastausta, sillä jokainen kunta/kaupunki/kirjasto hankkii aineistonsa hyvin yksilöidysti. Yleisin käytetty hankintakanava lienee KIPAn Aksentti, ja sen lisäksi käytetään paikallisia musiikkiliikkeitä. Jos aineistoa hankitaan keskitetysti jostain liikkeestä (ostosopimukset), alennukset saattavat olla varsin tuntuvat. Kaikkea ei kuitenkaan voi hankkia keskitetysti: laadukas ja monipuolinen kokoelma vaatii myös erikoisliikkeiden käyttöä.
Helsingin kaupunginkirjastossa jokainen toimipiste valitsee oman musiikkiaineistonsa tarpeittensa ja käytettävissä olevien resurssiensa mukaisesti. Hankintakanavina käytetään KIPAn Aksenttia, hankinta- ja luettelointiosaston kokoamia listoja sekä alan...
