sukututkimus

Tilaa aihepiirin sukututkimus RSS-syöte
221 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa "1. serkku yhden polven takaa" ? 8784 Kunkin ensimmäiset serkut ovat hänen vanhempiensa sisarusten lapsia; toiset serkut (eli pikkuserkut) ovat henkilön isovanhempien sisarusten lastenlapsia, kolmannet serkut iso-isovanhempien sisarusten lastenlastenlapsia - ja niin edelleen. "Polven takaa" ilmaisee, että tarkasteltavat henkilöt kuuluvat eri sukupolveen. "Yhden polven takaa" tarkoittaa, että tätä eroa on yhden sukupolven verran. Ensimmäisiä serkkuja yhden polven takaa ovat näin henkilön vanhempien ensimmäiset serkut. Vastaavasti isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kahden polven takaa, iso-isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kolmen polven takaa - ja niin edelleen.
Etsin Parikkalasta tietoja papiston laatimasta väestörekisteristä 1754. Mistä löydän tämän painettuna? Sukututkimusseuran kirjastosta? Onko Kansallisarkistossa? 433 Aiheesta löytyy painettuna Heljä Pullin toimittama julkaisu nimeltään Parikkala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754. Parikkalan kirjastosta löytyy sitä yksi kappale, joka on käytettävissä lukusalissa. https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Parikkala+papiston+laatimassa+Vanhan+Suomen+v%C3%A4est%C3%B6luettelossa+1754+&type=AllFields&limit=20&sort= Myös Sukututkimusseuran kirjastossa on yksi kappale, joka myöskin on käytettävissä vain kirjastossa. http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=7217&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0 Kansallisarkistosta sitä ei löytynyt, sieltä löytyy alkuperäinen asiakirja Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien väestöluettelo v. 1754,...
Voinko jostain lainata sukukirjan Pieksämäen Putkoset. se on tietääkseni ilmestynyt v. 2011 655 Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa. Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta. http://linda.linneanet.fi/F/NH91PUKXU286I97J4QG6QTQJN8IBQALJ2XU77FAS461…
Missähän Oulussa on 1780-luvulla ollut puutarhureita ja mistä heistä voisi saada tietoa? Esi-isäni, Ruotsin Strängnäsissä noin 1762 syntynyt Carl-Erik Altin… 600 Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista: - Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998 ISBN 951-749-270-7 - Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) ISBN 951-95473-4-7 - Halila, Aimo. Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /...
Sotilaspassi/kantakortissa leima huoltopataljoona/lääkintäkomppania Isäni kävi Viipurissa asevelvollisuuden - 1936 kuuluuko se Karjalan Kaartin Rykmenttiin ? 557 Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa. Ystävällisin terveisin, Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Asun ulkomailla Minun isän sotilaskantakortissa tai Sotilaspassi lukee vapautettu vakinaisesta palveluksesta 22.4. 1937 Vapautumisen syy :… 515 Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti. Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715 Ystävällisin terveisin, Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Isäni syntyi 1914 asui pohjois pohjannmaalla hän oli sodassa mukana, olin lapsi muistan kun isäni puhui sodasta kavereille ja muistan että hän ollis… 467 Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa. Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin. Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti Ystävällisin terveisin, Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Etsinnässä olisi suuri sukukirja, joka oli esillä kiertävänä näyttelynä eri kirjastoissa 7-8 vuotta sitten. Epäilisin kirjan olevan tässä (http://www.kaleva.fi… 530 Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa. Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
Onks tiatoo? Minua kiinnostaisi opus Sjölund Peter: Släktforska med DNA. 350 Teosta ei ole Hämeenlinnan seudun yleisissä kirjastoissa, joten voit kaukolainata sen hintaan kahdeksan euroa. Näin saat sen sieltä mistä se saadaan sinulle nopeiten tilattua. Näen että teosta on tällä hetkellä ainakin neljän maakuntakirjaston kokoelmissa. Kaukolainatilauksen voi tehdä suoraan lomakkeelle Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastossa(https://vanamo.verkkokirjasto.fi). Klikkaa etusivulta A-Ö-listaa, sitten K-kirjaimen kohdalta "kaukolainatilaukset", ja vielä siitä "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille". Täytä lomake ja klikkaa "Tilaa". Tilauksen voi myös laittaa sähköpostilla kaukopalvelu@hameenlinna.fi. Teoksen voi mahdollisesti saada myös ehdottamalla sen hankintaa kirjaston kokoelmiin (...
Milloin Kerttulan suku tuli Kalajoelle? Alavieskassa suku Kerttula-Niemi on ollut 1700-luvun alussa. 911 Kerttulan suvusta ei näytä olevan oikein painettua materiaalia. Eero Kerttulan painamaton teos ”Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988” saattaisi olla avuksi, mutta se saattaa olla aika hankalasti saatavilla. Ainoa hakutulos löytyy osoitteesta http://www.kotiseutuarkistot.fi/arkistoyksikko/5509, eikä tuosta viitteestä kunnolla selviä, missä teos sijaitsee. Haulla tulee viittaus Nivalaan, joten kenties se olisi Nivalan kotiseutuarkistossa, jonka yhteistiedot löytyvät sivulta http://www.kotiseutuarkistot.fi/yhteystiedot. Osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kerttula.html löytyy joitakin tietoja Kerttuloista, mutta meillä ei ole tämän vastauksen puitteissa mahdollisuutta tehdä laajempaa sukuselvitystä. Suomen...
Pappani jäämistöistä löytyi rannekoru, jossa teksti MLE 1928 ja toisella puolella kaiverrus V.N 8.6.28. Selvittelin netistä että kyseessä Maalentoeskadroona… 848 Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia. Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä. Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin. Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti Ystävällisin...
Onko rönköt sukus juutalaisille 1522 Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria. Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa. Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia. Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta. http://www.ronkko.info/ tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
Haluaisin saada Talvi- ja Jatkosodassa taistelleen isäni asemapaikoista. Mistä voisin saada tämän tiedon? Ja onko olemassa kirjaa, jossa olisi taistelussa… 2339 Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Löytyyköhän mistään sukukirjaa Väisäsistä (Kainuu)? 1493 Kainuun Väisäsistä löytyy tietoa internet-sivustolla, jonka osoite on http://vaisasten-tarinoita.blogspot.fi/2014/04/keita-vaisaset-ovat.html . Sivuston mukaan Väisäsillä on kaksi sukuseuraa, joista toinen on Etelä-Savossa toimiva Savon Väisäset ry. ja toinen Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseura. Sukuseurat julkaisevat yhteistä sukulehteä. Ensiksi mainitulla on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan. Muitakin alueellisia tutkimuksia on. Niistä saa parhaiten tiedon käymällä edellä mainitulla sivustolla. Savo/Kainuun Väisästen Sukuseura ry:n osoite on http://www.savokainuunvaisaset.fi/ . Sivustolla voi lähettää viestiä sukuseuralle.
Oliko Aleksis Kiven äidillä Annastiina Hambergilla sisaruksia ja minkä nimisiä ja ikäisiä? Asuinpaikat ja ammatit? 1522 Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita. V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Etsin tietoja isotädistäni ja hänen elämästään Viipurissa lääninsairaalan sairaanhoitajana. Täti oli syntynyt jo 1800-luvun puolella ja siirtyi eläkkeelle… 902 Isotädistäsi on lyhyet elämäkertatiedot teoksessa ”Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä” (1971). Siitä ilmenee mm. että hän on valmistunut Viipurin lääninsairaalasta 1916. Yksittäisen henkilön tietoja lähdetään tutkimaan yleensä kirkonkirjojen kautta. Sukututkijoille suunnattua aineistoa ja ohjeistusta löytyy paitsi ohjekirjoista myös internetistä esim.: http://www.genealogia.fi http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus Viipuri- ja Karjala-aiheista tietoa löytyy mm. seuraavilta sivustoilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot http://www.wiipurinarkistoyhdistys.net/arkisto.htm http://www.karjalatk.fi/tutkimus.php Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy paljon aineistoa...
Tuleeko pienelle piirille tehtävään "sukukirjaan" saada kaikkien siinä nimeltä mainittujen henkilöiden suostumus. Kyseessä on kymmenkunta sisarusta, joista … 1453 Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta. Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus. Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi...
Mistä löytyy tietoa sotkamossa syntyneistä vuoden 1900 jälkeen 737 Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyvät Sotkamon kohdalta enimmilläänkin tiedot vain vuoteen 1901. Arkistolaitoksen sivuilla kerrotaan, että Kansallisarkistossa ovat tutkijoiden saatavilla lähes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä. http://hiski.genealogia.fi/hiski/6m73qd?fi+0508+kaikki http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2 1900-luvulla syntyneistä kannattaa ottaa yhteyttä Sotkamon seurakuntaan: http://www.sotkamonseurakunta.fi/yhteystiedot
Ovatko Savitaipaleen Lavikat samaa sukua? 1199 Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
Menin naimisiin ja otin sukunimekseni mieheni sukunimen MÄKITAIPALE. Meitä on väestörekisterikekuksen mukaan n. 34. Alkuperäisiä Mäkitaipaleita meidän… 980 Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut. Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?). HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...