sitaatit

Tilaa aihepiirin sitaatit RSS-syöte
416 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten " I am not your justification for existence " on suomennettu Margaret Atwoodin kirjassa Orjattaresi? 103 Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ".
Mikä runo kyseessä? Siinä mainitaan jotenkin niin että "otin hyllystä maljakon ja selasin sitä". 62 Valitettavasti kukaan vastaajista tunnistanut sitaatin lähdettä. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi runon?
Mistä teoksesta on sitaatti, joka menee jotakuinkin näin: "Elämä elämän päälle ladottuna on liian vähän ihmiselle." 41 Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut sitaattia. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä se on peräisin?
" Once you've accepted your flaws, no one can use them against you. " Onko tätä suomennettu? Kenen sitaatti? 49 Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-...
Kuka kirjoitti: ” Ei kirjoittaminen ole kovaa, ei kovempaa kuin ojan kaivaminen”? 61 En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Miten tämä lainaus on suomennettu C. S. Lewisin kirjassa Mere Christianity: “Good and evil both increase at compound interest. That is why the little decisions… 71 Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei...
Miten on suomennettu "The end is where we start from" runossa, joka on alkup. nimeltään Little Gidding, teoksessa T. S. Eliot: Autio maa: neljä kvartettia ja… 58 Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83)  
Mistä on teksti joka alkaa: Näyttäkää minulle maailmassa ihminen joka tuntee pilvet ja rakastaa niitä enemmän kuin minä. Tai näyttäkää minulle mikä on… 62 Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter...
Miten on suomennettu "Experience Is the Name Everyone Gives to Their Mistakes" Oscar Wilden näytelmässä Lady Windermeren viuhka? 61 Lady Windermeren viuhka on kyllä suomennettu teatterikäyttöön ja meillä näytelmää on esitetty, mutta painettuna sen käännöksiä ei ole julkaistu. Näytelmätekstin ovat suomeksi tulkinneet ainakin Eino Palola ja Kersti JuvaKysymyksen Wilde-sitaatin voi kuitenkin löytää suomeksi useasta aforismeja ja lentäviä lauseita sisältävästä kirjasta. Esimerkiksi Maunu Sinnemäen toimittama Lentävien lauseiden sanakirja esittää sen tällaisessa muodossa: "Kokemus on nimi, jonka ihmiset antavat erehdyksilleen." Jarkko Laineen toimittama Lentäviä lauseita taas muotoilee sen näin: "Kokemus on vain nimi jonka annamme virheillemme." 
Mieltäni vaivaa sitaatti, jonka muistan melkeinpä sanasta sanaan. En kuitenkaan löydä sen alkuperää mistään. Jotenkin yhdistän sen klassisista filosofeista… 87 Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Mitenköhän Jane Austenin Viisasteleva sydän -kirjassa on suomennettu seuraava lause: "Now they were as strangers; nay, worse than strangers, for they could… 73 Kristiina Kivivuori on kääntänyt Persuasion-romaanin kahdeksannen luvun kolmannesta kappaleesta löytyvän virkkeen seuraavasti: "Ja nyt he olivat kuin vieraita toisilleen – ei, vaan jotain vieläkin pahempaa, sillä he eivät voineet koskaan tutustuakaan." 
Onko seuraavaa Omar Khaijamin ajatusta suomennettu ja jos on, niin kuka ja milloin? “The Moving Finger writes; and having writ, moves on." 91 Kysymyksen Omar Khaijam -sitaatti on alku nelisäkeestä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "The Moving Finger writes; and, having writ, / Moves on: Nor all the Piety nor Wit / Shall lure it back to cancel half a Line, / Nor all thy Tears wash out a Word of it."Ensimmäiset runomuotoiset Omar Khaijamin nelisäkeiden suomennokset teki Toivo Lyy 1920-luvun lopulla (Teltantekijän lauselmia, 1929). Kysymyksen sitaatti sisältyy runoon LXXXVII kokoelmassa Omarin malja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Lyy on kääntänyt sen näin: "On Sormi, joka aina kirjoittaa."Teltantekijän lauselmia ja Omarin malja on sittemmin julkaistu yhteisniteenä nimellä Teltantekijä.
"Suru, joka ääntä vaille jää, raskaan sydämen saa särkymään." Sitaatti on käsittääkseni Shakespearen Macbethistä. Miten mahtaa kuulua alkuperäinen englannin… 54 Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Miten on suomennettu (Päivö ja Teivas Oksala) Vergiliuksen Aeneis-teoksen (kirja 6/851) kohta, joka on englanniksi "to spare those who have submitted and to… 87 Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin: [Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma – tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,] voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
Sitaatti Thomas Hardyn teoksesta Paluu nummelle. 71 Thomas Hardyn teoksesta The return of the native on vain Harry Forsblomin suomennos Paluu nummelle vuodelta 1968. Forsblom on suomentanut kyseisen virkkeen näin: "Tällä suurella, loukkaamattomalla seudulla on ikivanhaa pysyvyyttä, jollaista merikään ei voi vaati itselleen." Thomas Hardy: Paluu nummelle (1971, s. 16)
Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lause kirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä: Hur kan det kännas sorgesamt, när allting är så bra? 87 Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Yritän selvittää, miten suomeksi on käännetty Dostojevskin teoksen Riivaajat pätkä, joka kuuluu englanniksi: "The most difficult thing in life is to live and… 173 Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta. Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982) Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928) Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi: - Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa itseäni...
Kirjailija Henrik Tikkanen on aikanaan todennut, että "att uppleva den eviga kärleken tar inte lång tid". Mistä lähteestä (teoksesta?) lainaus on peräisin,… 121 Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt. Tikkasen kuvitettuja aforismeja  – "henrikkejä" –  julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä. Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole. Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa julkaistussa henrikissä: "...
Onkohan Goethen näytelmän ”Götz von Berlichingen: rautakourasta” suomennosta käsillä? 3. näytöksessä on kuuluisa sitaatti ”er soll mich am arsche lecken” tjsp… 44 Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923. Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu.. Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin: GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini). J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin: Mutta hän, sano se hänelle, hän voi...
Onkohan Michel de Montaignen aforismia (joka minulla englanniksi...) "I want to death find me planting my cabbages" käännetty suomeksi? Kiitos kovasti! 108 Kysymyksen tekstikatkelma löytyy suomennettuna 2000-luvun alussa julkaistun Montaignen koko esseetuotannon sisältävän kolmiosaisen Esseitä-teoksen ensimmäiseen kirjaan sisältyvästä kirjoituksesta Filosofia opettaa meitä kuolemaan. Renja Suomisen käännöksenä se kuuluu seuraavasti: "haluan, että kuolema tapaa minut istuttamasta kaalinpäitä". Samaisesta tekstistä on olemassa myös Marketta Enegrenin varhaisempi suomennos vuonna 1955 ilmestyneessä Esseitä-valikoimassa, mutta sitä en valitettavasti saanut nyt käsiini. Varhaisin suomenkielinen Montaigne-valikoima, Edwin Hagforsin kääntämä Tutkielmia ei sisällä tätä esseetä lainkaan.