| Mistä tai keneltä on peräisin lausahdus "sota on julmaa ja ratsuväki raakaa". Olen kuullut sitä pistettävän kenraalimajuri William Tecumseh Shermanin suuhun,… |
344 |
|
|
|
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan. Lausahdus... |
| Martti Lutherin sanat/runon, joka sisältää elämän nautintoja ja ohjeita. Miten ne sanat menivät? |
224 |
|
|
|
Martti Luherin sanat koskien elämän nautintoja Roland af Hällströmin elokuvassa Ryysyrannan Jooseppi löytyvät Areenasta kohdasta 45.37 alkaen.
"Ken lemmi ei viiniä, naista ja laulua,
hän koskaan ei käydä saa elämän koulua.
Hän sokkona kulkee ja narriksi jää
ja tyhjääkin tyhjempi narrin on pää."
Martti Luther
https://areena.yle.fi/1-951993
|
| Kuulin sanonnan, johon en ole aiemmin törmännyt. Eräs rouva sanoi, että on hienoa kierrellä vanhoja maisemia ja käydä hiiriänsä päästämässä. Mistä tämä sanonta… |
170 |
|
|
|
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa. |
| Kuka on ajatellut, että äly ja hiukset eivät mahdu samaan päähän ja mistä syystä eivät mahtuisi? |
193 |
|
|
|
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus Syrakusalainen: Miksi aika on niin... |
| Mistä tulee sana roppakaupalla? Mitä tuo roppa tarkoittaa? Ja mistä tulee tuo kauppa tällaisiin erilaisiin sanontoihin, kuten esimerkiksi myös kilokaupalla ja… |
1232 |
|
|
|
Roppa- sanassa 'roppakaupalla' on selitetty viittaukseksi sanoihin 'rove' ja 'ropponen', jotka ovat tuohesta tehdyn tuokkosen tai korin nimityksiä. Roppakaupalla annettaessa ei siis anneta yksi kerrallaan vaan astioittain, runsain määrin. Toinen tulkinta liittää ilmauksen itämurteisiimme, joissa 'roppa(inen)' jo sinänsä kantaa merkitystä 'runsas': esimerkiksi rankkaa sadetta on nimitetty roppasateeksi. Nyttemmin onkin esitetty, että alun perin roppa on laina ruotsin merkitystä vahvistavasta etuliitteestä skropp(a) ’paljon, valtavasti, ylen’.
'Kaupalla'-sanaa käytetään yhdysosana mittaa tai määrää ilmaisevien sanojen jälkiosana. Tutkimistani sana- ja sanontakirjoista en löytänyt varsinaista selitystä sanan käytön alkuperälle.
Suuresta... |
| Disneyn Notre Damen Kollonsoittajassa eräs hahmo sanoo suomalaisessa versiossa "Frollo on kärsässä eikä huuhtele". Onko tämä oikea sanonta? Googlella ei… |
155 |
|
|
|
Kyseessä on ilmeisesti kohtaus, jossa Laverne kuulee väärin Esmeraldan sanat.
Esmeralda sanoo: "And maybe Frollo's wrong about the both of us." Laverne kuulee tämän muodossa: "Frollo's nose is long, and he wears a truss."
Kahdessa versiossa samaa on vain nimi Frollo ja samalta kuulostavat sanat "wrong/long" ja "us/truss". Samalla tavalla käännöksessä on Esmeraldan sanat väännetty absurdiksi lausahdukseksi. Olennaista on vain, että "kärsässä" kuulostaa hieman samanlaiselta kuin "väärässä" ja lausahdus saa Frollon kuulostamaan hölmöltä. Muuten sisältö on yhdentekevä.
Sanonta on siis kääntäjän keksintöä.
Lähde:
Elokuvan englanninkielinen käsikirjoitus |
| Kuka on sanonut / mistä on peräisin sanonta: ei se matka tapa vaan vauhti? |
346 |
|
|
|
Sanonnan isäksi mainitaan tavallisesti Lauri "Tahko" Pihkala, mutta mitä todennäköisimmin kyseessä on alkuperältään tuntematon sananparsi.
" -- Tahko hausi suojeluskuntamiesten hiihtävän hiihtomerkkisuorituksessa 10 kilometrin sijasta 20 kilometriä. Tahkon mielessä oli vanha sanonta: ei matka tapa, vaan vauhti." (Harri Salimäki, Isänmaan ja urheilu-uskon mies : Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana) |
| Kun on piru merrassa. |
205 |
|
|
|
Tätä sanontaa on palvelussamme ihmetelty ennenkin, tässä linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-piru-merrassa?languag… |
| Mistä alunperin tulee sanonta "valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa" Löysin kyllä Raamatusta kohdan jossa puhuttiin pimeässä valtavasta kansasta, (Jesaja 9)… |
1226 |
|
|
|
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen. |
| Äidillä oli tapana komentaessa sanoa "nyt eikä viidestoista päivä" hoputtaessaan tekemään asioita. Mihin ilmaisu viittaa tai mistä se on peräisin? Miksi juuri… |
485 |
|
|
|
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita. |
| Mistä tulee sanonta, että jos putoaa kilpailusta, lähtee laulukuoroon? |
408 |
|
|
|
Sanonnan voisi kuvitella viittaavan etenkin brittiläiselle jalkapalloyleisölle ominaiseen tapaan laulaa kannatuslauluja omalle joukkueelleen. Kun putoaa kilpailusta, joutuu katsomon puolelle yleisön joukkoon – siis "laulukuoroon".
Anfield Sings Amazing Version Of Liverpool FC's "You'll Never Walk Alone" vs Villarreal (May 2016) - YouTube |
| Kysymys liittyy sanontaan hitaat hämäläiset sekä sanan Tavastia etymologiaan. Wiktionaryn perusteella Tavast johtuu hidastelevista eestiläisistä. Onko… |
276 |
|
|
|
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke... |
| Onko tietoa, mistä tulee sanonta ”piikkiin”? Esim. baarissa kaverin piikkiin juodessa. Miksi juuri piikkiin? |
548 |
|
|
|
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |
| Julkisissa tiloissa on alkanut näkymään Hohto-elokuvasta tuttu lause "all work and no play make/makes Jack a dull boy". Onko tässä yksi asia. joka tekee… |
281 |
|
|
|
Digitaalisessa Internet Archive -kirjastossa on lainattavissa Stephen Kingin teos The Shining. Teoksesta ei löydy kyseistä sanontaa lainkaan. Ilmeisesti sanonta on tullut Stanley Kubrickin käsikirjoitukseen.
Kyseessähän on vanha sanonta, joka on mainittu englantilaisessa sanontojen kirjassa jo 1600-luvun lopussa, tuolloin muodossa "All work and no play makes Jack a dull boy".
https://archive.org/
https://www.dailyscript.com/scripts/shining.html
https://en.wikipedia.org/wiki/All_work_and_no_play_makes_Jack_a_dull_boy |
| Mitä tarkoittaa sanonta: Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä? Vai onko se nyt virallisesti tyhmä vai hullu. |
458 |
|
|
|
Viisas kykenee toimimaan järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, aikaa ja vaivaa säästäen; tyhmä joutuu mitä todennäköisimmin näkemään paljon enemmän vaivaa päästäkseen samaan lopputulokseen. Viisas toimii harkitusti ja suunnitelmallisesti, tyhmä tekee ensin ja miettii vasta sitten – ja tekee uudestaan.
Sanonta tunnetaan sekä tyhmä- että hullu-varianttina. Merkitys on sama riippumatta siitä, kumpaa sanaa viisaan parina on käytetty: miettimällä ja suunnittelemalla tekemisensä pääsee vähemmällä kuin umpimähkäisesti sähläämällä. |
| Mistä juontaa sana siipeilijä? |
215 |
|
|
|
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä voimakkaamman... |
| Selvitin sanonnan liinat kiinni alkuperää. Tulee jarruliinoista, jotka ovat ilmeisesti rumpujarrun jarrupalat. |
486 |
|
|
|
En löytänyt vahvistusta räteillä jarruttamisesta. Kenties sanonta johtaa hevosen ohjasten tempaisuus eli äkkijarrutukseen hevospelillä. Sanonta saattaa olla myös ankkurinköyden ja ankkurin heittämisestä eli veneellä jarruttamisesta. Kotimaisten kielten keskus voisi tietää sanonnan alkuperästä enemmän. https://www.kotus.fi/palvelut
Luultavasti sanonta on kuitenkin yleistynyt vasta autoilun myötä.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, sanakirjasta löysin sanalle tällaisia merkityksiä.
Liina: eril. lankapunoksia ja köyden tapaan käytettäviä lujia tekstiilinauhoja. Kanto-, kuormaliina. Linkki Kielitoimiston sanakirja
Liina: hevonev veti liinoist (= kakkula-aisojen aisoina käytettävistä köysistä) heinäkonetta. Vihti
Mää hellitin äkkiä... |
| Mitä tarkoittaa sanonta "sydän kylmänä"? Löytyykö asiasta lähdetietoa? |
178 |
|
|
|
"Sydän kylmänä" tarkoittaa, että joku on huolissaan tai peloissaan.
Lähde: Muikku-Werner, Pirkko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008), s. 328. |
| Mistä tulee sanonta "katin kontit" ja miksi sen käyttötarkoituksena on halveksunta tai vähättely? |
710 |
|
|
|
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista. |
| Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? |
3120 |
|
|
|
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
Kysy kirjastonhoitajalta
