sanoitukset

Tilaa aihepiirin sanoitukset RSS-syöte
394 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa "pyttipannu-blues"? 220 Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt. "'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
Olen ihastunut runoon/ lauluun Danny Boy. The Londonderry Air. Sain runokortin Britanniasta, ja löysin lauluna youtubesta. Olen kuunnellut laulua myös… 168 "Danny Boyn" sanoituksen kirjoitti vuonna 1910 englantilainen lakimies ja sanoittaja Fred Weatherly. Musiikki on tätä vanhempi pohjoisirlantilainen kansansävelmä "Londonderry Air", johon on tehty muitakin sanoituksia. Weatherlyn irlantilaissyntyinen käly Margaret kuuli sävellyksen Yhdysvalloissa vuonna 1912 ja lähetti sen nuotit Weatherlylle, joka sovitti runonsa musiikkiin. "Danny Boyn" tarkasta merkityksestä on monta teoriaa. Yhden mukaan laulun kertoja on vanhempi, joka hyvästelee sotaan lähtevän poikansa ja toivoo hartaasti, että tämä palaisi elävänä kotiin. Tähän viittaisi avaussäkeen "the pipes are calling". Monissa brittiarmeijan irlantilaisissa tai skotlantilaisissa joukko-osastoissa perinteisiin kuuluu säkkipillien soittaminen....
Kuka esittää kappaleen jossa lauletaan Mä en voi jatkaa näin...ja lisää pelättiin....kuin surkeet orpolapset....kyseessä miespuolinen artisti ja sanat… 192 Kyseessä on Even (muusikko Jarkko Eve) tammikuussa 2023 julkaisema single Löytötavaraa.   
Mikä laulu, sanat: pillit ei pala kun Pakkanen paineet vei 99 Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mistä löytyisi "Juokse sinä humma" -laulun varhaisemmat sanat? Tuli hiljattain vastaan sekin tieto, että Tapio Rautavaaran kappale "Juokse sinä humma" perustuu… 1184 Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”. Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä...
Mistä Rajaton-yhtyeen Joulun Neiet -biisissä lauletaan? 263 Joulun neiet -kappaleen sanoitus tulee Eino Leinon kirjoittamasta samannimisestä runosta. Runo julkaistiin vuonna 1923 Joulutunnelma -lehdessä. Joulun neiet tarkoittaa joulun neitoja, Kielitoimiston sanakirjan mukaan neito on nuori naimaton nainen, tyttö, neitonen, neitsyt, impi. Kirjastosta runo löytyy mm. runokokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980). Netissä sanohin voi tutustua esim. Kainuun Eino Leino -seuran kotisivulla: https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/joulu/
Vesa-Matti Loiri laulaa konserttitaltioinnissaan Niin joululta tuntuu vuodelta 1999 laulua, jonka nimeksi mainitaan Soutaja.. Se alkaa sanoilla Reunalle saakka… 179 Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa. https://areena.yle.fi/1-4379657 https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Mitä olen luonnollisten puhuttujen kielin suuri ystävä humaanina harrastuksena miessukupuolen edustajana, olen myös jonkin verran miettinyt asiaa, onko kaikki… 353 Tallennetuissa ja kirjoihinkin paineituissa kansanlauluissa löytyy sekä naisten että miesten tekemiä eroottisia lyriikoita. Naisten laulamia eroottisia lauluja arkistoäänitteiltä cd-levylle on julkaissut ainakin Juminkeko ry albumilla Sandra Remsujeva: Vienan kansan lauluja. (JUMCD3.) Nyky-etnomuusikoiden tulkintoja on julkaissut ainakin Kansanmusiikki-instituutti levyllä Duo Pimperot: Piika huusi pinkotinta, laulajina Heidi Camus ja Maija Kauhanen (KICD136). Uudemmassa populaarimusiikissa on myös naisten sanoittamia eroottisia lauluja, vaikea sanoa kuulematta, ovatko ne samaa genreä kuin "isojen poikien laulut" ja vastaavat. Tässä ainakin yksi tutustumisen arvoinen albumi: Pyylampi, L., Pyylampi, L. & Hänninen, S. 2013. Silitä vielä...
Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME… 251 Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä. Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Etsiskelen suomenkielisiä sanoja amerikkalaiseen kappaleeseen "Home On The Range". Muutamia muistamiani värssyjä googlatessa löytyi ET-lehden keskustelusivu,… 226 Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat. Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa  muun muassa YouTubessa. ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Minua ja lapsia on vaivannut jo jonkin aikaa epäselvyys laulun sanoista. Epäselvää on vain yhden sanan verran, emmekä löydä sanoja mistään niin että voisimme… 261 CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan. Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kenen runo on Kun nappia painan niin silmissä syttyy Päin sinua korvaan otsani lyttyyn. En minnekään pääse sua rakastamalla, on kuin nukkuisi pistooli… 163 Sanat ovat peräisin Jarkko Laineen runosta Lennosta kii, joka on yksi Laineen 60-luvun lopulla sävellettäväksi kirjoittamista teksteistä. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Eero Koivistoisen vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-albumilla, jolla sen laulaa Eero Raittinen. Sittemmin kappaleesta on tehty useita muitakin levytyksiä. Laineen painetuissa runokokoelmissa Lennosta kii ei ole ollut mukana, ei edes kokoelmien ulkopuolisia runoja sisältävissä koosteissa Runot 1967-1987 ja Tähden harjalta : valitut runot.
Onko "missä lieköön" oikeaa suomen kieltä? 152 Lienee ja sen runokielinen muoto lie ovat olla-verbin muotoja, sen potentiaali. Sitä käytetään silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi. Liitteen -kin kielteinen pari on -kaan/-kään. Korrektia olisi sanoa "sun piilos missä lie(nee)kin" tai "sun piilos missä lie(nee)kään". Hermeksen sanat kynäillyt Hector lienee turvautunut runoilijan vapauteen ja uhrannut tiukan oikeakielisyyden loppusoinnun vuoksi (vieköön – lieköön). ”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia - KielikelloLiitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan (kielitoimistonohjepankki.fi)
Alankomaalaiselma Kati Ranilla on kappale "Suurin" mikä on laulettu suomeksi, ja sanojen alkuperästä sanotaan näin: "Lyrics used is a traditional rite from… 125 Kappaleen musiikki ei ole kansanlaulu vaan Kati Ránin ja Christopher Juulin sävellys. [1] Haastattelussa Rán kertoo käyttäneensä tekstinä karjalan murteella kirjoitettua susirunoa. Hän mainitsee lähteeksi etnologian professori Laura Starkin julkaisun. [2] Kysyin asiaa professori Starkilta. Lähde on hänen kirjansa The Magical Self: Body, Society and the Supernatural in Early Modern Rural  Finland. (Academia Scientiarum Fennica, 2006), jossa hän käsittelee runoa sivuilla 393 - 431. Lisäksi hän kertoo, että kyseinen runo on taikaloitsu, josta on ollut eri versioita. "Tämän version laulaja näyttää olevan Vienan karjalainen ”Otti, Hilipän vaimo”, ja hän lauloi sen Akonlahdessa vuonna 1912. Se löytyy Suomen Kansan Vanhan Runon sarjasta osasta...
Missä laulussa on säe "huomisesta taas on paha mennä sanomaan"? 87 Voisiko kyseessä olla Pekka Ruuskan kappale "Anna mun etsiä". Siinä lauletaan "ylihuomisesta on paha mennä sanomaan". Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista kuten "Suuri toivelaulukirja 20" ja "Nuoren seurakunnan veisukirja". Laulusta on tehty myös useita levytyksiä. Rivi on neljännessä säkeistössä. Sanat löytyvät esimerkiksi täältä:http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/veisut/veisut.htm#v15
Kuoroni esitti viime vappuaattona C.M.Bellmanin "Kevätlaulun" suomenkielisin Olli Vuorisen sanoin (Tuuli hiljaa henkäilee...). Nuottiin painettuna… 496 Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee". Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset: Kewät-laulu...
Onkohan englantilaista virttä "Guide Me O Thou Great Redeemer" suomennettu? 129 Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja  "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams).
Arto Tamminen laulaa tulen kukkopiiasta eli mistä. Onko sen niminen paikka jossain vai mistä on kyse? 268 Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta. Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs
Mitä tarkoittaa Dave Lindholmin tai oikeammin Isokynä & Orfeuksen kappale Gruusam Tuusam? 278 Dave Lindholmin kirjasta "Puhtaat laivat" (Johanna 1978) löytyy kappaleen sanat kokonaisuudessaan. Kappale on musiikillisesti slaavilaista romanimusiikkia yhdistettynä bluesiin ja rockiin, tämä heijastuu myös sanoitukseen. Kappaleen toistuva refrain on "I love my Nuschka, my donkie, my doggy, too." Sanoituksissa viitataan vuoristomaiseen paikkaan, jossa laulun kertoja viettää aikaansa aasin ja koiran sekä Nuschkan kanssa. Sanoituksesta ei ilmene suoraan, että viittaako Nuschka johonkin naiseen vai mainittuun aasiin. Laulun sanoitus on nimeään lukuunottamatta englantia. "Puhtaat laivat" on lainattavissa Helmet-kirjastosta:https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1376773?lang=fin    
Koska yksittäisiä runoja ei luetteloida, on niiden etsiminen välillä kuin neulaa hakisin heinäsuovasta. Minulla on tällä hetkellä kaksi runoa hukassa: Jacob… 174 Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta. Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin...