| Voisitteko selittää mitä VALOA Michelle Obaman kirjan nimessä tarkoitetaan? |
136 |
|
|
|
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin |
| Päätalon kirjoissa mainitaan hurrauspusakka (tai hurrauspusero). Mikähän vaate se mahtaa olla? |
169 |
|
|
|
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet... |
| Mistä tulee sana miljöö? Google ei kertonut |
338 |
|
|
|
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Minua kiinnostaa sana omakotitalo. Äkkiä en keksinyt muista osaamistani kielistä suoraa vastaavaa sanaa. Wikipedia osa kertoa omakotitalon historiasta, mutta… |
177 |
|
|
|
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös Kansalliskirjaston... |
| Mitä tarkoittaa pikomi ja mistä se on peräisin? |
111 |
|
|
|
Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom).
Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä
Kirjallisuutta:
Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas. |
| Onko luotsitupa sanalle jotain korviketta tai samaa tarkoittavaa eri tyylistä sanaa? Onko luotsitupa sanasta jotain historiaa? Tai ylipäänsä luotsiin,… |
187 |
|
|
|
Luotsitupa on yhdyssana. Joissakin yhteyksissä näkyy käytettävän myös sanaa luotsiasema.
Luotsi-sana on lainaa ruotsin kielen sanasta lots. Verbi luotsata lienee erillinen laina ruotsin kielen verbistä lotsa. Suomen kirjakielessä luotsi on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuonna 1727. Verbi luotsata on esiintynyt purjehtimista koskevassa asetuksessa vuonna 1774.
Asuinrakennusta, mökkiä tai talon keskeistä huonetta merkitsevällä tupa-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalassa tupa, virossa tuba ja liivissä tubā. Sanaa on aikoinaan arveltu balttilaisperäiseksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on vanha germaaninen laina. Suomen kirjakielessä tupa on ensi kertaa mainittu 1540-luvulla laaditun Uppsalan evankeliumikirjan... |
| Taipuuko Veli nimenä Velin mut yleisnimenä veljen, vain kirjainkoko merkkaa |
390 |
|
|
|
Sukulaisuussudetta merkitsevä sana veli taipuu veljen, veljeä, jne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%20veli?searchMode=all
Nimi Veli taipuu Velin, Veliä jne.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/ |
| Ovatko ilmaukset kuluttua/päästä tällaisessa yhteydessä länsi- ja itämurteisiin liittyvä ilmaus vai ovatko niiden juuret jossakin muussa asiassa? |
163 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjassa sana kuluttua määritellään "ajasta: jnk jälkeen, perästä, päästä. Lähdemme matkalle viikon kuluttua." Linkki sanakirjaan
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanasta päästä. " kuluttua, perästä
pää (Agr; yl.) ’Kopf; Ende’, johd. ja sijam.: päätä pahkaa; yhtä päätä, täyttä päätä; päästä ’kuluttua, perästä’, päin, (käydä) päinsä, päinvastoin, päinmakuu, päittäin; (pilan) päiten; päistikkaa; ‑päinen: kalju-, terävä-, pienipäinen; päätön, päähine, päihtyä (KPohjanm, paik. hämmurt. PSm), päistyä (Peräp Länsip, paik. Pohjanm), päissään; päihittää (johdettu mon. illatiivista); ks. erikseen päitset, pääkkö, päällikkö, päällä, päättää, pääty, päätyä ~ ink pǟ, pǟtöin ’päätön’, päin ’päinen; päin’, päissässe ’humalassa... |
| Mistä tulee sanonta "sikariporras", mikä sen etymologia on? |
409 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin leikilliseksi sanaksi kuvailemaan johtoporrasta tai johtajia. Linkki sanakirjaan
Sana on tullut tunnetuksi 1970 perustetun lentopalloseuran nimenä. Seuran perustajajäseniin kuuluin myös presidentti Mauno Koivisto. Linkki SST info 18.8.2021
Sana on kuitenkin tunnettu jo 1960-luvulla. Sikariporras on ollut silloin jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksen johtokunnan nimityksenä. Linkki seuran historiikkiin
Luultavasti sana on levinnyt yleiseen tietoisuuteen jostain pilapiirroksesta tai kaskusta. Olisikohan kyseessä jokin Kari Suomalaisen pilapiirros?
Etymologisen sanakirja kertoo sanasta porras:"porras (Ljungo 1601; yl.) ’Steg; Stufe; (Pl.) Treppe’, johd. porrastaa ’tehdä jhk portaita, tehdä... |
| Marionetti-sanaa käytetään nukketeatterin nivelnukesta.Kenestä Mario-nimisestä henkilöstä nimi juontaa juurensa? |
101 |
|
|
|
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
|
| Ihmettelen sanan "aggregaatti" käyttöä. Osaatteko sanoa, mistä juontaa juurensa sanan monet käyttötapaukset? Aggregaatti on laite, joka tuottaa sähköä joko… |
209 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&word=aggregaatti
Saattaa olla, että mainitsemissasi... |
| Matkustamme tässä ravintolavaunulla kohti Oulua ja väittelemme suomen kielen ilmauksesta "ääntä kohti". Puolet pöydästä on sitä mieltä, että se kuvaa esim… |
484 |
|
|
|
Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä.
Kysymys on sikäli... |
| Mistä tulevat sanat takavaroida ja takavarikointi? |
196 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys |
| Mikä mahtaa olla sanan huudeilla alkuperä sannonnassa "olla huudeilla"? |
1143 |
|
|
|
"Huudeilla" juontaa amerikanenglannin slangisanasta "hood". Hood on tässä yhteydessä lyhenne neighbourhoodista, jonka voi kääntää esimerkiksi lähiseuduksi tai naapurustoksi. Alunperin hood on tarkoittanut erityisesti afrikkalaisamerikkalaisten vähävaraisia asuinalueita yhdysvaltalaisissa kantakaupungeissa.
Lähde: https://www.bloomberg.com/news/articles/2012-08-27/nabe-or-hood-a-brief… |
| Mistä tulee sana roppakaupalla? Mitä tuo roppa tarkoittaa? Ja mistä tulee tuo kauppa tällaisiin erilaisiin sanontoihin, kuten esimerkiksi myös kilokaupalla ja… |
1102 |
|
|
|
Roppa- sanassa 'roppakaupalla' on selitetty viittaukseksi sanoihin 'rove' ja 'ropponen', jotka ovat tuohesta tehdyn tuokkosen tai korin nimityksiä. Roppakaupalla annettaessa ei siis anneta yksi kerrallaan vaan astioittain, runsain määrin. Toinen tulkinta liittää ilmauksen itämurteisiimme, joissa 'roppa(inen)' jo sinänsä kantaa merkitystä 'runsas': esimerkiksi rankkaa sadetta on nimitetty roppasateeksi. Nyttemmin onkin esitetty, että alun perin roppa on laina ruotsin merkitystä vahvistavasta etuliitteestä skropp(a) ’paljon, valtavasti, ylen’.
'Kaupalla'-sanaa käytetään yhdysosana mittaa tai määrää ilmaisevien sanojen jälkiosana. Tutkimistani sana- ja sanontakirjoista en löytänyt varsinaista selitystä sanan käytön alkuperälle.
Suuresta... |
| Mitä tarkoittaa esim. 2021 vuoden Iliaan käännöksessä sana oihkasi? Onko tuo sama kuin voihkaista? Teoksessa Aron Prinsessa (löytyy project gutenbergista) sana… |
141 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan oihkia on '(tuskissaan) valittaa, voihkia, voivottaa", eli aika lailla samoja asioitahan ne oihkiminen ja voihkiminen ovat. |
| Miksi Vesurin siis terätyökalun ns väkipuukon, kutsumanimi on Vesuri? |
305 |
|
|
|
Vesuri eli Kassara ja Väkipuukko eli Hukari ovat hieman erilaisia esineitä.
Museo määrittelee väkipuukon:"fyysinen kuvaus: Hukari eli väkipuukko. Hukari on nimi lyhyelle, jäykälle miekalle. Tämä hukari on yksiteräinen, ja terä on hieman kaareva. Siinä on puukahva, joka on kiinnitetty nahkahihnalla. Väistin kaartuu toisessa päässä ylös miekan terää kohti ja toisessa päässä taas alas päin" Hukari voi olla myös kaksiteräinen. Linkki Finnan sivulle
Ja vesurin näin:"fyysinen kuvaus: Vesuri. Terä on takorautaa ja sen päässä on nokka. "
Tosin molempien esineiden nimet varmaan vaihtelevat paikkakunnittain ja arkisanastossa kenties sekoittuvat.
Suomen kielitoimiston etymologinen sanakirja kuvaa vesuri-sanan syntyä:"vesa (Agr; yl.) ’(lehti)puun... |
| Mitä hän on minulle kun hän on isäni setä |
132 |
|
|
|
Hän on isosetäsi. Linkki Kielitoimiston sanakirjaan. |
| Mummullani oli tapana kehoittaa tormistautumaan (kun piti reipastua) ja kieltää tanttaroimasta (kun pidätteli vessahätää). En tiedä mummun juurista tarkemmin,… |
236 |
|
|
|
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E… Onko se sitten ollut lähtökohtana tanttaroida -ilmaisulle?
Sanojen... |
| Mistä tulee sana kekkerit? |
415 |
|
|
|
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
